”Olisipa mahtavaa saada kuvailla vaikka tuomiokirkon taideteoksia!” Siitä se ajatus sitten lähti – syksyllä 2021 kuvailutulkkaustunnin jälkeen parkkipaikalla seisoskellen käydystä keskustelusta. Olin osunut sattumoisin samalle kurssille tutun kääntäjäkollegan Mirja Kytökarin kanssa, ja olimme innoissamme kaikesta oppimastamme. Heittelimme ilmaan ideoita siitä, mitä kaikkea olisi hienoa päästä kuvailutulkkaamaan, ja ihmettelimme, miksi tätä tuiki tärkeää palvelua on edelleen niin kovin vähän saatavilla. Kuvailutulkkauksessa kuvailutulkki siis välittää näkövammaiselle ihmiselle sanallisesti sen informaation, jonka hän visuaalisesti näkee. Kuvailutulkkauksesta menetelmänä kerrotaan esimerkiksi Näkövammaisten liiton sivulla https://www.nkl.fi/fi/kuvailu-ja-kuvailutulkkaus.

Kurssi päättyi, ja ideat jäivät mieleen. Jossain vaiheessa tapasimme Mirjan kanssa uudelleen ja aloimme miettiä, miten lähteä etenemään ajatustemme kanssa. Päätimme tehdä pari kuvailutulkkausnäytettä Tampereen tuomiokirkosta. Näytetulkkeiksi päätyivät Hugo Simbergin teokset Kuoleman puutarha ja Haavoittunut enkeli, jotka eivät olleet välttämättä helpoimmasta päästä, mutta ainakin kooltaan ja muodoltaan selkeitä kohteita. Kävimme kirkossa, kuvasimme teoksia ja aloimme kirjoittaa tulkkeita. Luimme tuotoksia ristiin, viilasimme, luimme ja viilasimme. Kun olimme lopulta tyytyväisiä, oli aika ottaa yhteyttä seurakuntaan.

Olimme varautuneet kertomaan kuvailutulkkauksesta menetelmänä perin pohjin, mutta se olikin varsin tuttu Tampereen seurakuntien saavutettavuustyöryhmän jäsenille. Lisäksi kävi ilmi, että ajoituksemme oli täydellinen – sama ajatus oli nimittäin jo itänyt työryhmässä, vain toteutus puuttui. Palaveroimme työryhmäläisten kanssa, toimitimme tulkenäytteemme luettavaksi ja teimme tarjouksen. Näytteet saivat myönteisen vastaanoton, ja tarjous hyväksyttiin. Seuraavassa vaiheessa koostimme listan tuomiokirkon mahdollisista kuvailtavista kohteista. Niistä seurakunta valitsi yksitoista kohdetta, joihin kuuluivat kuusi freskoa, alttari ja saarnatuoli, urut sekä yleisnäkymä ulkoa pääportilta ja yleisnäkymä sisältä pääovelta.

Kesäkuun alkupuolella 2022 alkoi sitten varsinainen työ. Jaoimme kohteet tasan keskenämme, ja jako meni sujuvasti molempien mielenkiinnon kohteiden mukaan. Kävimme taas kirkossa (ja monta kertaa tämän jälkeenkin!), kuvasimme ja fiilistelimme. Ihan vähän myös kauhistelimme, että mihin oikein olemmekaan ryhtyneet. Onneksi meillä oli kesä aikaa, joten saimme kirjoittaa tulkkeita pikku hiljaa muiden töiden ohessa, kypsytellä niitä rauhassa ja pohtia sopivia ratkaisuja. Osa syntyi helpommin, ja osa vaati enemmän miettimistä, kilautusta suntiolle tai viestiä kanttorille. Luimme jälleen toistemme tulkkeet, usein moneenkin kertaan, hioimme ja viilasimme.

Yksi tulke ei voi olla kauhean pitkä, ettei sen kuuntelemisesta tule liian työlästä, etenkin jos ajatellaan esimerkiksi kaikki tulkkeet sisältävää kierrosta kirkossa. Suhteellisen lyhyessä tulkkeessa jokaisella sanalla on erityisen suuri painoarvo, ja tästä johtuen sanavalintoja joutui kyllä punnitsemaan todella tarkkaan. Kyllä tulkkeet tulivat varmasti välillä uniinkin, ja ratkaisuja saattoi tipahdella alitajunnasta mitä kummallisemmissa tilanteissa. Jo näytetulkkeiden yhteydessä juttelimme tilaajan kanssa tulkkeiden tyylistä. Yhteisymmärryksessä lisäsimme esimerkiksi freskoihin maalausajankohtaa ja taiteilijaa koskevat tiedot ja mahdollisesti joitakin muita teoksen syntyyn liittyviä yksityiskohtia. Tuomiokirkosta on kirjoitettu paljon teoksia, ja niistä käytimme apuna muun muassa Paula Kivisen kattavaa Tuomiokirkko-teosta (WSOY, Porvoo 1986).

Emme pyrkineet tulkkeissa täysin neutraaliin ilmaisuun, vaan esimerkiksi Haavoittunut enkeli -teoksen tulkkeessa käytimme nimityksiä poika, tyttö ja enkeli neutraalin hahmon sijaan. Monessa tulkkeessa haastavinta oli moniulotteisten taideteosten mittasuhteiden ja muotojen pukeminen sanoiksi sekä yleisnäkymissä juuri olennaisen vangitseminen.

Heinäkuun loppupuolella alkoi olla valmista. Sovimme tapaamisen kokemustoimijan, syntymästä saakka näkövammaisen Sirkku Heinäluodon kanssa, joka oli ystävällisesti lupautunut tulkkeidemme testikuuntelijaksi. Meille oli tärkeää testata tulkkeita kohderyhmäläisellä ja saada niistä suoraa ja rehellistä palautetta. Luimme kaikki tulkkeet Sirkulle, joka kommentoi niitä, juttelimme niistä ja saimme itsekin esittää vielä kysymyksiä. Sirkku osasi sanoittaa todella hyvin ajatuksensa, ja hän olikin meille korvaamaton apu ja toi myös uskoa tekemäämme työhön, sillä palaute oli lähes ylistävää. Kun kuulija kertoo ihokarvojen nousevan pystyyn ja ilon kyyneleet valuvat hänen poskilleen, voi uskoa tehneensä jotain oikein.

Pienten viilausten jälkeen toimitimme tulkkeet tilaajalle elokuun 2022 alussa. Myöhemmin syksyllä tulkkeita luettiin myös isommalle joukolle Mummon kammarin Myötätuuli-tilassa näkövammaisten tapahtumassa, jossa olimme Mirjan kanssa mukana. Nyt me saimme vuorostamme pyyhkiä ilon kyyneleitä; niin paljon positiivinen palaute lämmitti mieltä. Olemme molemmat tehneet erilaisia käännös- ja kielipalvelutöitä yli 20 vuotta, ja kaikki alalla toimivat tietävät, miten harvoin loppuasiakkailta saa minkäänlaista palautetta. Oikeastaan perimmäinen syy siihen, miksi me molemmat ylipäätään hakeuduimme kuvailutulkkauksen pariin, on juuri sen merkityksellisyys. Jos voimme työllämme oikeasti avata kanssakulkijoillemme täysin uusia maailmoja, voiko mikään olla sen arvokkaampaa ja palkitsevampaa? Näkövammaisten lisäksi kuvailutulkkauksesta voi olla paljon hyötyä esimerkiksi suomen kieltä opetteleville tai autismin kirjolla oleville ihmisille.

Nyt on vierähtänyt melkein vuosi siitä, kun projekti konkreettisesti lähti liikkeelle. Alusta lähtien meillä oli tavoitteena saada tulkkeet äänitettyä, jotta ne olisivat kaikkien saavutettavissa aina ja kaikkialla eivätkä jäisi vain tiettyyn kellonaikaan sidotuilla opastuskierroksilla käytettäviksi. Tampereen seurakunnilla on verkkosivuillaan kattavat kuvaukset kirkoista, ja ajattelimme, että niiden yhteyteen saisi kätevästi upotettua äänitiedostot. Päädyimme ratkaisuun, jossa seurakunta toteuttaa itse tulkkeiden äänitysvaiheen. Tulkkeet ovat nyt äänitteinä kaikkien kuunneltavissa Tampereen seurakuntien sivustossa tuomiokirkon esittelyn yhteydessä. Toivomme niistä olevan paljon iloa sekä kirkossa vieraileville että myös heille, jotka eivät ehkä koskaan pääse paikan päälle.

Aiheesta on julkaistu myös artikkeli seurakuntalehti Sillassa.

Kirsi vainionperä

Kielipalveluyrittäjä

Kirsi Vainionperä on toiminut käännösalalla yli 25 vuotta, ensin inhouse-kääntäjänä käännöstoimistossa ja nyt jo 20 vuotta itsenäisenä ammatinharjoittajana. Kirsi kääntää asiatekstejä saksasta ja englannista suomeen ja tekee käännösten tarkistuksia, erilaisia kielenhuolto- ja muotoilutöitä sekä kuvailutulkkauksia.
Kirsi on ollut mukana perustamassa Kääntäjämestarit ry:tä, kirjoittamassa Kääntäjämestarin kirjaa ja järjestämässä Terässä-ammattipäivää. Kuvailutulkkaus on uusin lisä palveluvalikoimaan, ja siinä kiehtoo erityisesti työn merkityksellisyys.

• LinkedIn

Artikkeli Kuvailutulkkausta Tampereen tuomiokirkossa – haaveista todeksi julkaistiin ensimmäisen kerran Kääntäjämestarin kirja.