Tätä pohtii moni aloittava kääntäjä ja elämän- ja työtilanteiden muuttuessa myös kokeneempi kääntäjä, etenkin jos kaikki munat on tullut pantua samaan koriin eli luotettu yhteen suureen asiakkuuteen, joka syystä tai toisesta päättyy.

Jos aloittaisin muinaisista roomalaisista, sanoisin että koko elämä on verkostoitumista – niin kuin se onkin. Se on sitä, että entiset koulukaverit, lapsuuden kaverit, pelikaverit, kerhokaverit, naapurit ja kylänmiehet tietävät, mitä teet työksesi. Aina ei tarvitse olla luotaantyöntävästi myymässä, vaan ihan missä tahansa, vaikka pihatalkoissa, voit jutustella naapurin kanssa ja kertoa, mitä teet työksesi, se voi ennemmin tai myöhemmin poikia myös töitä. Itselläni on asiakkuuksia tullut entisten koulukavereiden kautta – joko he itse tai he ovat vinkanneet minut jollekulle, ja olenpa jopa ihka oikean työpaikankin (eli työsuhteen) saanut opiskelukaverini kautta.

Aloittelijan on helpointa kokemuksen kerryttämisvaiheessa saada sysättyä jalkansa oven rakoon ihan perinteisellä työnhakumenetelmällä eli lähestymällä mahdollisimman monia suurempia kotimaisia ja etenkin ulkomaisia käännöstoimistoja täyttämällä lomakkeita ja lähettämällä CV:itään rekrytointiosoitteisiin. Puuduttavaa ja raakaa työtä monesti ilman mitään vastakaikua, mutta joskus se pää aukeaa pitkäaikaiseen asiakkuuteen. Oma pisin asiakkuuteni on kestänyt jo 27 vuotta, kontaktin sain – yllätys, yllätys – opiskelijavaihtokaverin kautta.

Jos olet kova pitchaaja ja palopuheiden pitäjä, erilaiset myynti- ja verkostoitumistilaisuudet voivat olla oiva paikka, mutta niissä osallistujien täytyy olla harvinaisen otollista asiakaskuntaa. Monet verkostoitumistilaisuudet tuntuvat olevan täynnä vain innokkaasti myymään tulleita verkostoitujia, joilla ei ole aikaa kuunnella, mitä muut verkostoitujat tekevät ja olisiko heidän kanssaan mahdollista saada synergiavaikutuksia. Suomessa asuvana ja toimivana ja suomeen päin kääntävänä markkinat tuntuvat usein olevan muualla – suomalaiset ovat kiinnostuneita kansainvälistymään eikä itselläni ole heille välttämättä mitään tarjottavana. Mutta sen lisäksi monilla paikkakunnilla on erilaisia yrittäjätapahtumia, co-working-tiloja, verkostoitumistilaisuuksia, joissa voi rennommin kokoontua tutustumaan potentiaalisiin yhteistyökumppaneihin – sellaisina näkisin kääntäjänä myös asiakkaat, sillä yhteistyöllä syntyy myös se paras käännöskin.

Edellä olen käsitellyt verkostoja lähinnä myynnin ja asiakkaiden saamisen näkökulmasta, mutta erittäin suuri merkitys on yhteistyö- ja tukiverkostoilla. Tukiverkostoja ovat kollegat, joille voi purkaa huoliaan ja murheitaan sekä mahdollista töiden ylivuotoa ja joiden kanssa voi pallotella termiongelmia, voi tehdä oikolukuyhteistyötä, yhteisprojekteja, pohtia hinnoitteluasioita ja kaikkea mahdollista ja mahdotonta omaan työhön ja sen ulkopuolelle liittyvää. Kollegoilta kuulet niksit ohjelmistojen käyttöön, vihjeet parhaista ohjelmistoista ja käytännöistä, opit uutta, ja toisaalta kuulet myös vinkit mahdollisista vältettävistä asiakkaista tai yhteistyökumppaneista – mikä sekin on tärkeää. Vaikka hyvä tapa oppia onkin kantapään kautta, niin vähemmän kirpaisee, jos asian oppii kaverin tai kollegan kantapään kautta ja pystyy itse ongelman välttämään.

Tukiverkostoja voi saada eri alojen yrittäjistä – teit töitä sitten freelancer-, yrittäjä-, kääntäjä- tai millä tahansa tittelillä. Kun katselee maailmaa välillä muiden yrittäjien (ja niiden potentiaalisten asiakkaiden) silmin, näkee ehkä jotain uutta omassa työssäänkin. Tai huomaa sen, että loppujen lopuksi me kaikki pyörimme lähtökohtaisesti samojen ongelmien ympärillä oli liikevaihto sitten 40 000, 400 000 tai 4 000 000 euroa vuodessa. Tietyt periaatteet ovat aina samat.

Yrittäjä ei näkyvyydellä elä, vaan elämiseen tarvitaan riihikuivaa rahaa, vaikka se olisikin bitteinä tilillä tai pankkikortin sirulla. Mutta sen verran pitää jokaisen itsensä työllistävän näkyä, että sinut voidaan löytää verkosta – some-näkyvyys ei sentään onneksi ole elinehto sen enempää ekstrovertille kuin introvertillekään kääntäjälle, mutta jotkin yhteystiedot verkosta pitää löytyä, vaikka sinä olisit se, joka toimeksiantoja etsii. Jonkinlainen verkkopresenssi kertoo, että olet olemassa ja että sinut voi tavoittaa: nettisivut, LinkedIn-profiili – jokin, joka kertoo ammattiosaamisestasi. Viime aikoina itselleni on tullut valtavasti huijausviestejä eri nimillä ja tarinoilla, jotka kertovat erinomaisesta suomen kääntämisen taidoista, joista itse suomenkielisenä tietysti näen, että tämä tyyppi nyt ei ainakaan suomea käännä mihinkään suuntaan – myös tästä syystä näen oman ammattilaisprofiilin vahvistamisen vaikka passiivisellakin profiililla erittäin tärkeänä, että sinut voi löytää joltakin uskottavalta sivustolta tai vaikka alan liiton jäsenluettelosta.

Hyvä asia on, että verkostoitua voi monella tapaa, jokaiselle löytyy se itselle sopivin muoto. Paras yhdistelmä syntyy tietysti yhdistämällä nämä kaikki – koko elämän, verkostoitumistilaisuudet, kollegaverkostot, tukiverkostot ja näyttäytymisen silloin tällöin oman alan konferensseissa ja muissa tilaisuuksissa, jokainen uusi koulutustilaisuus on samalla jonkinlainen verkostoitumistilaisuus. Palvellessani asiakkaita pyrin löytämään heille kääntäjän silloinkin, kun en itse ehdi tai pysty kääntämään, ja silloin ehdottoman tärkeää on, että voin suositella kollegaa. En koskaan suosittele tuntematonta kollegaa, vaan vain sellaisia, jotka olen todennut täyspäisiksi ja taitaviksi – suosittelu on aina myös uhka itselle, sillä jos suosittelen tyyppiä, joka ei vastaa asiakkaan laatuvaatimuksia, asetan myös oman maineeni vaakalaudalle. Suositteluun ei myöskään riitä, että tyyppi osaa kääntää, vaan hänen pitää osata myös kommunikoida asiakkaiden kanssa. Tätäkään en kollegoista tiedä, ellen ole verkostoitunut heidän kanssaan ja tehnyt yhteistyötä.

Summa summarum: Verkostoitua pitää itse. Kukaan ei löydä sinua, jollet muista kertoa olevasi olemassa. Sen sijaan tapoja on monia niin, että jokaisen on mahdollista löytää omat tapansa, omaan persoonaansa sopivat tapansa. Verkostoitua pitää myös monimuotoisesti, älä ajattele sitä pelkästään asiakashankintana, vaan muista ne tukiverkostot, hengenheimolaiset, sitä kautta olet selvillä kohtuullisesta hintatasosta, kohtuullisista työn tekemisen ehdoista. Verkostojen avulla palvelet asiakkaitasi ja asiakkaasi löytävät sinut. Kääntäjämestarin kirja on osoitus yhden kollegaverkoston yhteistyöstä, joka sai alkunsa kollegan puuskahduksesta suljetussa some-ryhmässä, että kyllä tällaista tarvittaisiin – ja niin se tehtiin. Itse.

Mirka Lahti

Kääntäjä

Mirka Lahti on asiatekstinkääntäjä, joka kääntää saksasta, ruotsista, englannista, norjasta ja tanskasta suomeksi, Kääntäjämestarit ry:n perustajajäsen, Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton entinen aktiivijäsen sekä Hervannan Yrittäjien ja Tampereen yrittäjien puheenjohtaja. Tämä blogikirjoitus liittyy Mirkan #kieli2022-konferenssissa pitämäänsä esitykseen Kannattavuus kasvuun ja näkyvyys nousuun verkostojen avulla.

• X
• LinkedIn

Artikkeli Mistä niitä verkostoja oikein saa? julkaistiin ensimmäisen kerran Kääntäjämestarin kirja.

Kääntäjien puhetavoissa esiintyy vakiohahmona asiakas, joka ei ymmärrä kääntämisen arvoa eikä ole valmis siitä juuri mitään maksamaan. Omassa arjessani en myy käännöksiä, enkä osaa arvioida, kuinka suuri osuus käännöspalveluiden asiakkaista tähän ryhmään kuuluu. Sen sijaan rooliini kääntäjänkoulutusyksiköiden edustajana on aina kuulunut vastailla käännöspalveluita kaipaavien kansalaisten kysymyksiin siitä, mistä voisi löytää kääntäjiä kulloiseenkin tarpeeseen. 

Vakiovastauksenani on ollut osoittaa kyselijät kulloisenkin yliopistoni kääntäjäopiskelijoiden osuuskunnan puheille. En tunne tarkkaan opiskelijakäännösten hintatasoa, mutta nykykoulutuksissa he saavat paljon evästystä asianmukaiseen laskuttamiseen ja toivon sen kantavan hedelmää heidän yhteisessä yritystoiminnassaan.

Lisäksi saan toisinaan tiedusteluja sillä tavoin lähipiiristä, että käyn yksityiskohtaisempaa keskustelua siitä, mitä ollaan tekemässä ja millaisin tavoittein. Näissä keskusteluissa puhutaan yleensä myös luovan työn ansaintalogiikoista, asiantuntijatyön arvostamisesta ja siitä, mihin käännöskustannuksiin asiakkaan puolelta hankkeissa on varauduttu. Näitä käännöshankkeita en koskaan lähde edistämään, elleivät resurssointi ja muut työn ehdot ole kohdillaan. Silloin saatan yhyttää työlle osaavan täsmätekijän, joko opiskelijoiden tai tuntemieni ammattikääntäjien joukosta. Näissä tilanteissa tapanani on painottaa myös käännöspalvelun tuottajalle, että tilaajapuolella ymmärretään, että ollaan ostamassa asiantuntijatyötä ja että laskutuksessa on ok hinnoitella sen mukaisesti. 

Viimeinen näytös näissä match-making-prosesseissa kulkee aina saman kaavan mukaan. Tilaaja on kiitollinen avusta ja tyytyväinen saamansa palvelun ja käännöstuotteen laatuun, mutta taivastelee minulle, miten se saattoi maksaa niin vähän! En epäile, etteikö halvinta tarjousta metsästäviä asiakkaita olisi, enkä osaa sanoa, kuinka poikkeuksellisia kokonaiskuvassa ovat ylläkuvatut asiakkaat. Mutta kun lisäksi mukaan lasketaan myös muut käännöstyötä ostavat asiantuntijat, joille päädyn eri tilanteissa antamaan vastauksia siihen, miten käännökset voivat olla niin edullisia kuin ovat, en voi välttyä ajatukselta, että jatkuva käännösten halpuutuspuhe on tuottanut kollektiivista vinoumaa myös silloin, kun asiakas on valmis tai suorastaan halukas maksamaan korkeakoulutetulle asiantuntijalle asianmukaisen korvauksen käytetystä ajasta.

Suomalaisilla käännöspalvelumarkkinoilla ollaan tulossa uuteen tilanteeseen, kun konekääntimet alkavat toden teolla vallata ihmiskääntäjien tontteja rutiininomaisten, toisteisten ja tarkkaan vastaavuuteen pyrkivien tekstien osalta. Jäljelle jäänee ihmisten hoidettavaksi vähin erin vain vaativa asiantuntijatyö. Toivottavasti sen hinnoittelussa päästään irti vanhoista puhetavoista ja syntyy markkinat, joilla asiakas tunnistaa erityisosaamisen arvon ja joilla kääntäjä/kielipalvelun tarjoaja tekee samoin ja hinnoittelee aikansa sen mukaisesti.

Mirka Lahti: Kääntäjän kommentti

Perustuu aiempaan LinkedIn-julkaisuun

Minkäkokoisen alihankintatyön tekisit (korkeakoulutettuna asiantuntijapalvelu) yrittäjänä 1,50 tai 0,62 euron hintaan? Nämä ovat aitoja esimerkkejä minulle yhden päivän aikana tehtäväksi tarjotuista käännöstöistä. Toinen kysyjistä on ollut asiakkaani pitkälti toistakymmentä vuotta, toinen taas oli tuoreempi ja satunnaisempi asiakas.

Kääntäjää harmittaa edes avata moisen hintaehdotuksen sisältäviä meilejä ja hukata niihin aikaa. Tällä kertaa kuitenkin pelkkään harmitteluun tyytymisen sijaan sisuunnuin ja muistutin molempia tiedustelijoita minimihinnastani. Molemmat työt tilattiin minulta saman tien useamman kymmenen euron minimihinnalla alun perin ehdotettujen pennosten sijaan.

Käännöstoimistojen kannalta alhaisissa tarjouksissa piilee se vaara, että arvonsa tuntevat kääntäjät päätyvät tuhoamaan tietystä osoitteesta tulevat meilit saman tien tai ohjaamaan ne suoraan roskapostikansioon – kuten itse olin toisen esimerkkifirman suhteen tehnyt. On harmillista, että toimistojen järjestelmät kyllä osaavat selvästi laskea työn kokonaishinnan yksikköhintojen perusteella, mutta eivät pysty tunnistamaan sovittua minimiveloitusta.

Mainituissa tapauksissa molemmat koordinaattorit joutuivat tekemään ylimääräistä työtä – toinen ensin patistelemaan minua vastaamaan ennen kuin reagoin, ja molemmat ilmoittamaan, että hintani sopii heille ja muokkaamaan sen järjestelmäänsä.

Minua mietityttää, miksi noin alhaisia hintoja ehdottavat yritykset haluavat profiloitua alihankkijoidensa silmissä halpisfirmoiksi. Kuvitellaanko siellä, että alihankkija sitoutuu tuottamaan hyvää tai edes riittävää laatua mokomilla hinnoilla? Entä kun itseni tavoin varmaan moni muukaan ei viitsi edes reagoida moisiin viesteihin juuri tästä syystä, niin riittääkö käännöstöille silti tekijöitä?

Ei välttämättä hivele ammatillista itsetuntoa, että vuosikausien opiskelun ja vuosikymmenten työkokemuksen jälkeen töitä tarjotaan alle kahvikupillisen hinnalla. Tämän tarinan opetus olkoon kuitenkin se, että vastatarjouksen tekeminen kannattaa aina. Silloin tosin on olemassa se riski, että joutuu myös ottamaan työn vastaan!

Kaisa Koskinen

Käännöstieteen professori, Tampereen yliopisto

Kaisa Koskinen on käännöstieteen professori Tampereen yliopistossa, tutkimuskohteinaan muun muassa kääntämisen nykypäivä ja tulevaisuus, kääntäjän etiikka ja kääntämiseen liittyvät tunteet. Itse hän on tienannut leipänsä kääntäjänä viimeksi viime vuosituhannella, ja viimeisimmästä julkaistusta käännöksestäkin on jo vuosikymmen. Se ei estä häntä huutelemasta yliopiston norsunluutornista hyviä neuvoja käytännön työelämään. 

Kaisan tutkimusjulkaisuihin voit tutustua täällä: https://scholar.google.fi/citations?user=t3pyH3oAAAAJ&hl=fi *

Kuva: Maarit Laitinen / SKTL

Artikkeli Aika halvalla! julkaistiin ensimmäisen kerran Kääntäjämestarin kirja.

Vieraskynä: Päivi Tikkanen, kääntäjäyrittäjä, Elävä Kieli Oy

Kääntäjämestarin kirjan luku ”Asiakasnäkökulman ymmärtäminen” avaa asiakaslähtöisyyttä: ”Asiakaslähtöisyys on osittain sitä, että – – pyritään auttamaan asiakasta.” – pyritään auttamaan asiakasta eli ohjaamaan häntä oikeaan suuntaan ja lopputulokseen.

Missä ja miten asiakasta voi auttaa? Viimeistään tietysti siinä vaiheessa, kun asiakas ottaa yhteyttä, mutta tässä(kin) asiassa voi olla proaktiivinen ja samalla markkinoida omaa osaamistaan. Oma ratkaisuni on ollut julkaista ohjaavia blogiartikkeleita yritykseni verkkosivulla ja jakaa niitä LinkedInissä. Yksi oleellisimmista on ollut ”Käännöstyön tilaajan muistilista”. Olisiko siitä iloa sinulle omien asiakkaittesi auttamisessa?

Käännöstyön tilaajan muistilista

1. Aikataulu

Ota yhteyttä kääntäjään ajoissa. Kääntäjä joutuu käymään läpi suunnilleen samat työvaiheet kuin alkuperäisen tekstin kirjoittaja ja vielä mahdollisesti tarkastuttamaan käännöksen äidinkielisellä eli natiivitarkistajalla.

Kerro kääntäjälle tekstisi pituus. “Kolmisen sivua” ei kerro tekstimäärää kääntäjälle riittävän tarkasti: sivulla voi olla tekstiä erilaisia määriä. Jos mahdollista, ilmoita tekstin määrä merkkipaikkojen ja/tai sanojen määränä [Wordissa Tarkista – Sanamäärä – Merkkejä (myös välilyönnit) / Sanoja].

Pyydä arvio siitä, kuinka kauan käännöksen tekeminen kestää ja milloin kääntäjän kalenterissa on aikaa. Lähetä kaikki käännettävä materiaali, myös mahdolliset kuvat yms., kääntäjälle hyvissä ajoin.

2. Tarkoitus ja kohderyhmä

Keskustele kääntäjän kanssa käännöksen tarkoituksesta ja kohderyhmästä. Keskustelua helpottaa, kun mietit etukäteen vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

Mihin tarkoitukseen käännös tulee? Missä se julkaistaan/esitetään? Missä sitä käytetään?

Kenelle teksti on suunnattu – suurelle yleisölle, alan asiantuntijoille vai muulle lukija- ja kuulijakunnalle?

Pitäisikö alkuperäistä tekstiä muuttaa, yksinkertaistaa tai tarkentaa kansainvälistä kohderyhmää varten?

3. Taustatietoa

Jos mahdollista, toimita kääntäjälle käännettävän tekstin lisäksi aiheeseen liittyvää materiaalia sekä suomeksi että käännöksen kielellä. Näin varmistat, että kääntäjä käyttää termejä, jotka ovat yhdenmukaisia alan yleisen käytännön kanssa. Aiemmista saman aihepiirin käännöksistä voi myös olla apua kääntäjälle.

4. Termiapua

Kuka tarkastaa käännöksessä käytetyt termit? Sovi asiasta organisaatiosi sisällä. Kaikille on eduksi, että termistö on yhtenäistä ja vakiintunutta. Anna kääntäjälle organisaatiosi asiantuntijan yhteystiedot, jotta hän voi tarvittaessa keskustella termivaihtoehdoista.

5. Oikoluku

Eri kielissä on erilaisia oikeinkirjoitussääntöjä ja kielillä erilaisia variantteja. Kerro kääntäjälle, haluatko englannin käännöksen britti- vai amerikanenglanniksi.

Jos käännös tulee painotuotteeseen, sovi kääntäjän kanssa taitetun julkaisun oikoluvusta ennen painoon menoa.

6. Kielentarkistus

Julkisuuteen tarkoitetun käännöstekstin kieliasu kannattaa aina tarkistuttaa toisella silmäparilla. Jos kääntäjä kääntää muuhun kuin omaan äidinkieleensä päin tai jos kirjoitat itse suoraan vieraalla kielellä, tarkistuta tekstin toimivuus syntyperäisellä asianomaisen kielen ammattilaisella. Yleensä kääntäjä hoitaa oman käännöksensä tarkistuksen, ja häneltä voit tilata kielentarkistuksen myös tekstille, jonka olet itse kirjoittanut. Kun pyydät käännöksestä hinta-arviota, varmista, että se sisältää kielentarkistuksen kustannukset.

Julkisuuteen tarkoitetun käännöstekstin sisältö kannattaa myös tarkistaa. Selvitä jo ennen käännöstyön tilaamista, kuka organisaatiossasi tarkistaa käännöstekstin sisällön.

7. Toimitustapa

Käännettävän tekstin voi yleensä lähettää sähköpostin liitteenä tai ladata kääntäjälle nettisivun kautta.

Sähköpostin runko ei ole paras mahdollinen alkuperäistekstin eikä käännöksen toimitustapa: tieto muotoiluista ja erikoismerkeistä (joita saattavat olla jopa skandit ä, ö ja å) katoaa runkotekstistä helposti.

8. Tila

Jos käännös tulee valmiiksi taitettuun esitteeseen suomenkielisen tekstin tilalle tai verkkosivulle, jolla on merkkipaikkarajoitteita, mainitse asiasta kääntäjälle. Kerro myös, mitä voi karsia, jos on pakko pysyä tietyssä tekstin mitassa, tai karsi itse valmiiksi omasta tekstistäsi.

9. Tekijänoikeus

Kääntäjällä on tekijänoikeus (vähintään ns. isyysoikeus ja respektioikeus) kääntämiinsä teksteihin. Kääntäjän nimi pitää siis panna näkyviin, jos kääntäjä niin haluaa. Näin varmistuu myös käännöksen laatu, kun tekijä ei voi piileskellä nimettömänä.

Respektioikeudesta seuraa, että kääntäjän luovuttamaa valmista tekstiä ei saa muutella neuvottelematta kääntäjän kanssa. Jos tekstiä on tarpeen päivittää, tilaa päivitykset kääntäjältä.

10. Palaute

Samasta alkuperäistekstistä voi tehdä monta erilaista hyvää käännöstä. Hyvästä alkutekstistä on helpompi tehdä hyvä käännös. Usein alkuperäistekstin epäselvät kohdat paljastuvat vasta käännettäessä: käännöskukkasen takana on usein hämärä ilmaisu, joka ei välitä kirjoittajan ajatusta halutulla tavalla.

Yleensä kääntäjä ottaa yhteyttä ja tarkistaa, mitä kirjoittaja on oikeasti halunnut sanoa tulkinnanvaraisessa tekstin kohdassa. Jos käännösprosessin läpi on kuitenkin päässyt tulkintoja, joihin haluaisit muutosta, ota yhteyttä kääntäjään. Palautekierros kuuluu käännösprosessiin oletusarvoisesti, ja ammattikääntäjälle se on luonnollinen osa työn kulkua.

Ammattikääntäjä on aina valmis keskustelemaan käännösratkaisuistaan, perustelemaan valintojaan ja tekemään tarvittaessa muutoksia tekstiin. Kääntäjäkin on vain ihminen, jolle saattaa käydä mokia. Yhteistyö on varmin tapa päästä hyvään lopputulokseen.

Huomaa myös, että kääntäjä ei vastaa muutoksista, joita tilaaja tai joku muu tekee käännökseen neuvottelematta kääntäjän kanssa sen jälkeen, kun kääntäjä on luovuttanut tekstin tilaajalle.

11. Säilytys ja saatavuus

Suurissa organisaatioissa eri yksiköt saattavat käännättää samaa tekstiä, eikä aina tiedetä, mitä aiemmin on jo käännetty. Olisiko hyvä keskittää tieto valmiista käännöksistä pisteeseen, josta kaikilla olisi mahdollisuus vaivattomasti löytää jo olemassa olevat käännöstekstit? Kääntäjä myös yleensä arkistoi kääntämänsä tekstit: jos muistelet, että tietty teksti on jossain vaiheessa jo käännetty, mutta käännöstä ei löydy omista arkistoistasi, kysy kääntäjältä!

Laajempi versio käännöstyön tilaajan muistilistasta on osoitteessa https://suomi-englanti-kaannokset.fi/2020/09/18/kaannostyon-tilaajan-muistilista/

Päivi tikkanen

KÄÄNTÄJÄYRITTÄJÄ, Elävä Kieli Oy

Päivi Tikkanen on koulutus- ja kulttuurialoihin erikoistunut asiateksti- ja av-kääntäjä, viestijä, palvelumuotoilija ja Elävä Kieli Oy:n yrittäjä. Varsinaisten kielipalvelujen tuottamisen lisäksi Päivin missiona on lisätä suuren yleisön ymmärrystä kielipalvelualasta. Yhteistyötä kollegojen kanssa Päivi pitää keskeisenä kielialalla pärjäämisen ehtona, ja hän on toiminut useissa eri projekteissa alalle tulevien mentorina.

Oman unelmansa nuoren kollegan työllistämisestä Päivi onnistui toteuttamaan vuonna 2019. Vuonna 2022 Kieliasiantuntijat ry:n myönsi hänelle Vuoden työnantaja 2021 -työelämäpalkinnon. 

• LinkedIn

Artikkeli Miten ohjaan asiakkaita oikeaan suuntaan ja lopputulokseen? julkaistiin ensimmäisen kerran Kääntäjämestarin kirja.

TIINA kINNUNEN

AV-KÄÄNTÄJÄ

Tiina Kinnunen on pitkän linjan av-kääntäjä ja av-kääntämisen matkasaarnaaja. Uusien kääntäjien koulutus ja yhteistyö yliopistojen kanssa ovat lähellä hänen sydäntään, ja hän vierailee usein puhumassa kääntämisestä opiskelijoille. Tiina on myös pitänyt lukuisia esityksiä ammattimaisesta kääntäjäkuvasta kansainvälisissä konferensseissa.

Tiina on ollut mukana tekemässä Kääntäjämestarin kirjaa, ja hän toimii tällä hetkellä Kääntäjämestarit ry:n puheenjohtajana.

• X
• LinkedIn

Artikkeli Konferenssi­­tuulia haistelemassa julkaistiin ensimmäisen kerran Kääntäjämestarin kirja.