Kääntäjien puhetavoissa esiintyy vakiohahmona asiakas, joka ei ymmärrä kääntämisen arvoa eikä ole valmis siitä juuri mitään maksamaan. Omassa arjessani en myy käännöksiä, enkä osaa arvioida, kuinka suuri osuus käännöspalveluiden asiakkaista tähän ryhmään kuuluu. Sen sijaan rooliini kääntäjänkoulutusyksiköiden edustajana on aina kuulunut vastailla käännöspalveluita kaipaavien kansalaisten kysymyksiin siitä, mistä voisi löytää kääntäjiä kulloiseenkin tarpeeseen. 

Vakiovastauksenani on ollut osoittaa kyselijät kulloisenkin yliopistoni kääntäjäopiskelijoiden osuuskunnan puheille. En tunne tarkkaan opiskelijakäännösten hintatasoa, mutta nykykoulutuksissa he saavat paljon evästystä asianmukaiseen laskuttamiseen ja toivon sen kantavan hedelmää heidän yhteisessä yritystoiminnassaan.

Lisäksi saan toisinaan tiedusteluja sillä tavoin lähipiiristä, että käyn yksityiskohtaisempaa keskustelua siitä, mitä ollaan tekemässä ja millaisin tavoittein. Näissä keskusteluissa puhutaan yleensä myös luovan työn ansaintalogiikoista, asiantuntijatyön arvostamisesta ja siitä, mihin käännöskustannuksiin asiakkaan puolelta hankkeissa on varauduttu. Näitä käännöshankkeita en koskaan lähde edistämään, elleivät resurssointi ja muut työn ehdot ole kohdillaan. Silloin saatan yhyttää työlle osaavan täsmätekijän, joko opiskelijoiden tai tuntemieni ammattikääntäjien joukosta. Näissä tilanteissa tapanani on painottaa myös käännöspalvelun tuottajalle, että tilaajapuolella ymmärretään, että ollaan ostamassa asiantuntijatyötä ja että laskutuksessa on ok hinnoitella sen mukaisesti. 

Viimeinen näytös näissä match-making-prosesseissa kulkee aina saman kaavan mukaan. Tilaaja on kiitollinen avusta ja tyytyväinen saamansa palvelun ja käännöstuotteen laatuun, mutta taivastelee minulle, miten se saattoi maksaa niin vähän! En epäile, etteikö halvinta tarjousta metsästäviä asiakkaita olisi, enkä osaa sanoa, kuinka poikkeuksellisia kokonaiskuvassa ovat ylläkuvatut asiakkaat. Mutta kun lisäksi mukaan lasketaan myös muut käännöstyötä ostavat asiantuntijat, joille päädyn eri tilanteissa antamaan vastauksia siihen, miten käännökset voivat olla niin edullisia kuin ovat, en voi välttyä ajatukselta, että jatkuva käännösten halpuutuspuhe on tuottanut kollektiivista vinoumaa myös silloin, kun asiakas on valmis tai suorastaan halukas maksamaan korkeakoulutetulle asiantuntijalle asianmukaisen korvauksen käytetystä ajasta.

Suomalaisilla käännöspalvelumarkkinoilla ollaan tulossa uuteen tilanteeseen, kun konekääntimet alkavat toden teolla vallata ihmiskääntäjien tontteja rutiininomaisten, toisteisten ja tarkkaan vastaavuuteen pyrkivien tekstien osalta. Jäljelle jäänee ihmisten hoidettavaksi vähin erin vain vaativa asiantuntijatyö. Toivottavasti sen hinnoittelussa päästään irti vanhoista puhetavoista ja syntyy markkinat, joilla asiakas tunnistaa erityisosaamisen arvon ja joilla kääntäjä/kielipalvelun tarjoaja tekee samoin ja hinnoittelee aikansa sen mukaisesti.

Mirka Lahti: Kääntäjän kommentti

Perustuu aiempaan LinkedIn-julkaisuun

Minkäkokoisen alihankintatyön tekisit (korkeakoulutettuna asiantuntijapalvelu) yrittäjänä 1,50 tai 0,62 euron hintaan? Nämä ovat aitoja esimerkkejä minulle yhden päivän aikana tehtäväksi tarjotuista käännöstöistä. Toinen kysyjistä on ollut asiakkaani pitkälti toistakymmentä vuotta, toinen taas oli tuoreempi ja satunnaisempi asiakas.

Kääntäjää harmittaa edes avata moisen hintaehdotuksen sisältäviä meilejä ja hukata niihin aikaa. Tällä kertaa kuitenkin pelkkään harmitteluun tyytymisen sijaan sisuunnuin ja muistutin molempia tiedustelijoita minimihinnastani. Molemmat työt tilattiin minulta saman tien useamman kymmenen euron minimihinnalla alun perin ehdotettujen pennosten sijaan.

Käännöstoimistojen kannalta alhaisissa tarjouksissa piilee se vaara, että arvonsa tuntevat kääntäjät päätyvät tuhoamaan tietystä osoitteesta tulevat meilit saman tien tai ohjaamaan ne suoraan roskapostikansioon – kuten itse olin toisen esimerkkifirman suhteen tehnyt. On harmillista, että toimistojen järjestelmät kyllä osaavat selvästi laskea työn kokonaishinnan yksikköhintojen perusteella, mutta eivät pysty tunnistamaan sovittua minimiveloitusta.

Mainituissa tapauksissa molemmat koordinaattorit joutuivat tekemään ylimääräistä työtä – toinen ensin patistelemaan minua vastaamaan ennen kuin reagoin, ja molemmat ilmoittamaan, että hintani sopii heille ja muokkaamaan sen järjestelmäänsä.

Minua mietityttää, miksi noin alhaisia hintoja ehdottavat yritykset haluavat profiloitua alihankkijoidensa silmissä halpisfirmoiksi. Kuvitellaanko siellä, että alihankkija sitoutuu tuottamaan hyvää tai edes riittävää laatua mokomilla hinnoilla? Entä kun itseni tavoin varmaan moni muukaan ei viitsi edes reagoida moisiin viesteihin juuri tästä syystä, niin riittääkö käännöstöille silti tekijöitä?

Ei välttämättä hivele ammatillista itsetuntoa, että vuosikausien opiskelun ja vuosikymmenten työkokemuksen jälkeen töitä tarjotaan alle kahvikupillisen hinnalla. Tämän tarinan opetus olkoon kuitenkin se, että vastatarjouksen tekeminen kannattaa aina. Silloin tosin on olemassa se riski, että joutuu myös ottamaan työn vastaan!

Kaisa Koskinen

Käännöstieteen professori, Tampereen yliopisto

Kaisa Koskinen on käännöstieteen professori Tampereen yliopistossa, tutkimuskohteinaan muun muassa kääntämisen nykypäivä ja tulevaisuus, kääntäjän etiikka ja kääntämiseen liittyvät tunteet. Itse hän on tienannut leipänsä kääntäjänä viimeksi viime vuosituhannella, ja viimeisimmästä julkaistusta käännöksestäkin on jo vuosikymmen. Se ei estä häntä huutelemasta yliopiston norsunluutornista hyviä neuvoja käytännön työelämään. 

Kaisan tutkimusjulkaisuihin voit tutustua täällä: https://scholar.google.fi/citations?user=t3pyH3oAAAAJ&hl=fi *

Kuva: Maarit Laitinen / SKTL

Artikkeli Aika halvalla! julkaistiin ensimmäisen kerran Kääntäjämestarin kirja.

Vieraskynä: Päivi Tikkanen, kääntäjäyrittäjä, Elävä Kieli Oy

Kääntäjämestarin kirjan luku ”Asiakasnäkökulman ymmärtäminen” avaa asiakaslähtöisyyttä: ”Asiakaslähtöisyys on osittain sitä, että – – pyritään auttamaan asiakasta.” – pyritään auttamaan asiakasta eli ohjaamaan häntä oikeaan suuntaan ja lopputulokseen.

Missä ja miten asiakasta voi auttaa? Viimeistään tietysti siinä vaiheessa, kun asiakas ottaa yhteyttä, mutta tässä(kin) asiassa voi olla proaktiivinen ja samalla markkinoida omaa osaamistaan. Oma ratkaisuni on ollut julkaista ohjaavia blogiartikkeleita yritykseni verkkosivulla ja jakaa niitä LinkedInissä. Yksi oleellisimmista on ollut ”Käännöstyön tilaajan muistilista”. Olisiko siitä iloa sinulle omien asiakkaittesi auttamisessa?

Käännöstyön tilaajan muistilista

1. Aikataulu

Ota yhteyttä kääntäjään ajoissa. Kääntäjä joutuu käymään läpi suunnilleen samat työvaiheet kuin alkuperäisen tekstin kirjoittaja ja vielä mahdollisesti tarkastuttamaan käännöksen äidinkielisellä eli natiivitarkistajalla.

Kerro kääntäjälle tekstisi pituus. “Kolmisen sivua” ei kerro tekstimäärää kääntäjälle riittävän tarkasti: sivulla voi olla tekstiä erilaisia määriä. Jos mahdollista, ilmoita tekstin määrä merkkipaikkojen ja/tai sanojen määränä [Wordissa Tarkista – Sanamäärä – Merkkejä (myös välilyönnit) / Sanoja].

Pyydä arvio siitä, kuinka kauan käännöksen tekeminen kestää ja milloin kääntäjän kalenterissa on aikaa. Lähetä kaikki käännettävä materiaali, myös mahdolliset kuvat yms., kääntäjälle hyvissä ajoin.

2. Tarkoitus ja kohderyhmä

Keskustele kääntäjän kanssa käännöksen tarkoituksesta ja kohderyhmästä. Keskustelua helpottaa, kun mietit etukäteen vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

Mihin tarkoitukseen käännös tulee? Missä se julkaistaan/esitetään? Missä sitä käytetään?

Kenelle teksti on suunnattu – suurelle yleisölle, alan asiantuntijoille vai muulle lukija- ja kuulijakunnalle?

Pitäisikö alkuperäistä tekstiä muuttaa, yksinkertaistaa tai tarkentaa kansainvälistä kohderyhmää varten?

3. Taustatietoa

Jos mahdollista, toimita kääntäjälle käännettävän tekstin lisäksi aiheeseen liittyvää materiaalia sekä suomeksi että käännöksen kielellä. Näin varmistat, että kääntäjä käyttää termejä, jotka ovat yhdenmukaisia alan yleisen käytännön kanssa. Aiemmista saman aihepiirin käännöksistä voi myös olla apua kääntäjälle.

4. Termiapua

Kuka tarkastaa käännöksessä käytetyt termit? Sovi asiasta organisaatiosi sisällä. Kaikille on eduksi, että termistö on yhtenäistä ja vakiintunutta. Anna kääntäjälle organisaatiosi asiantuntijan yhteystiedot, jotta hän voi tarvittaessa keskustella termivaihtoehdoista.

5. Oikoluku

Eri kielissä on erilaisia oikeinkirjoitussääntöjä ja kielillä erilaisia variantteja. Kerro kääntäjälle, haluatko englannin käännöksen britti- vai amerikanenglanniksi.

Jos käännös tulee painotuotteeseen, sovi kääntäjän kanssa taitetun julkaisun oikoluvusta ennen painoon menoa.

6. Kielentarkistus

Julkisuuteen tarkoitetun käännöstekstin kieliasu kannattaa aina tarkistuttaa toisella silmäparilla. Jos kääntäjä kääntää muuhun kuin omaan äidinkieleensä päin tai jos kirjoitat itse suoraan vieraalla kielellä, tarkistuta tekstin toimivuus syntyperäisellä asianomaisen kielen ammattilaisella. Yleensä kääntäjä hoitaa oman käännöksensä tarkistuksen, ja häneltä voit tilata kielentarkistuksen myös tekstille, jonka olet itse kirjoittanut. Kun pyydät käännöksestä hinta-arviota, varmista, että se sisältää kielentarkistuksen kustannukset.

Julkisuuteen tarkoitetun käännöstekstin sisältö kannattaa myös tarkistaa. Selvitä jo ennen käännöstyön tilaamista, kuka organisaatiossasi tarkistaa käännöstekstin sisällön.

7. Toimitustapa

Käännettävän tekstin voi yleensä lähettää sähköpostin liitteenä tai ladata kääntäjälle nettisivun kautta.

Sähköpostin runko ei ole paras mahdollinen alkuperäistekstin eikä käännöksen toimitustapa: tieto muotoiluista ja erikoismerkeistä (joita saattavat olla jopa skandit ä, ö ja å) katoaa runkotekstistä helposti.

8. Tila

Jos käännös tulee valmiiksi taitettuun esitteeseen suomenkielisen tekstin tilalle tai verkkosivulle, jolla on merkkipaikkarajoitteita, mainitse asiasta kääntäjälle. Kerro myös, mitä voi karsia, jos on pakko pysyä tietyssä tekstin mitassa, tai karsi itse valmiiksi omasta tekstistäsi.

9. Tekijänoikeus

Kääntäjällä on tekijänoikeus (vähintään ns. isyysoikeus ja respektioikeus) kääntämiinsä teksteihin. Kääntäjän nimi pitää siis panna näkyviin, jos kääntäjä niin haluaa. Näin varmistuu myös käännöksen laatu, kun tekijä ei voi piileskellä nimettömänä.

Respektioikeudesta seuraa, että kääntäjän luovuttamaa valmista tekstiä ei saa muutella neuvottelematta kääntäjän kanssa. Jos tekstiä on tarpeen päivittää, tilaa päivitykset kääntäjältä.

10. Palaute

Samasta alkuperäistekstistä voi tehdä monta erilaista hyvää käännöstä. Hyvästä alkutekstistä on helpompi tehdä hyvä käännös. Usein alkuperäistekstin epäselvät kohdat paljastuvat vasta käännettäessä: käännöskukkasen takana on usein hämärä ilmaisu, joka ei välitä kirjoittajan ajatusta halutulla tavalla.

Yleensä kääntäjä ottaa yhteyttä ja tarkistaa, mitä kirjoittaja on oikeasti halunnut sanoa tulkinnanvaraisessa tekstin kohdassa. Jos käännösprosessin läpi on kuitenkin päässyt tulkintoja, joihin haluaisit muutosta, ota yhteyttä kääntäjään. Palautekierros kuuluu käännösprosessiin oletusarvoisesti, ja ammattikääntäjälle se on luonnollinen osa työn kulkua.

Ammattikääntäjä on aina valmis keskustelemaan käännösratkaisuistaan, perustelemaan valintojaan ja tekemään tarvittaessa muutoksia tekstiin. Kääntäjäkin on vain ihminen, jolle saattaa käydä mokia. Yhteistyö on varmin tapa päästä hyvään lopputulokseen.

Huomaa myös, että kääntäjä ei vastaa muutoksista, joita tilaaja tai joku muu tekee käännökseen neuvottelematta kääntäjän kanssa sen jälkeen, kun kääntäjä on luovuttanut tekstin tilaajalle.

11. Säilytys ja saatavuus

Suurissa organisaatioissa eri yksiköt saattavat käännättää samaa tekstiä, eikä aina tiedetä, mitä aiemmin on jo käännetty. Olisiko hyvä keskittää tieto valmiista käännöksistä pisteeseen, josta kaikilla olisi mahdollisuus vaivattomasti löytää jo olemassa olevat käännöstekstit? Kääntäjä myös yleensä arkistoi kääntämänsä tekstit: jos muistelet, että tietty teksti on jossain vaiheessa jo käännetty, mutta käännöstä ei löydy omista arkistoistasi, kysy kääntäjältä!

Laajempi versio käännöstyön tilaajan muistilistasta on osoitteessa https://suomi-englanti-kaannokset.fi/2020/09/18/kaannostyon-tilaajan-muistilista/

Päivi tikkanen

KÄÄNTÄJÄYRITTÄJÄ, Elävä Kieli Oy

Päivi Tikkanen on koulutus- ja kulttuurialoihin erikoistunut asiateksti- ja av-kääntäjä, viestijä, palvelumuotoilija ja Elävä Kieli Oy:n yrittäjä. Varsinaisten kielipalvelujen tuottamisen lisäksi Päivin missiona on lisätä suuren yleisön ymmärrystä kielipalvelualasta. Yhteistyötä kollegojen kanssa Päivi pitää keskeisenä kielialalla pärjäämisen ehtona, ja hän on toiminut useissa eri projekteissa alalle tulevien mentorina.

Oman unelmansa nuoren kollegan työllistämisestä Päivi onnistui toteuttamaan vuonna 2019. Vuonna 2022 Kieliasiantuntijat ry:n myönsi hänelle Vuoden työnantaja 2021 -työelämäpalkinnon. 

• LinkedIn

Artikkeli Miten ohjaan asiakkaita oikeaan suuntaan ja lopputulokseen? julkaistiin ensimmäisen kerran Kääntäjämestarin kirja.