kääntäminen arkistot - Kääntäjämestarin kirja

Kielellä on merkitystä seksuaalioikeuksien toteutumisessa

Anna Mäntynen — Sun, 09 Oct 2022 17:36:18 +0000

Gina Myllymäki, asiantuntija, seksuaaliterveys ja-oikeudet, Väestöliitto

Miltä tuntuisi, jos et koskaan lukisi tarinoita tai kuulisi sanoja, joihin samaistua? Kielellä on valtava merkitys sille, millaisia mielikuvia luomme ympäristöstä, itsestämme ja toisistamme. Parhaimmillaan kieli laajentaa ja avartaa käsityksiämme ja muuttaa ajattelutapaamme. Erityisesti kun puhumme seksuaalioikeuksista, tulee kiinnittää huomiota kieleen, koska käsittelemme asioita, jotka koskettavat meistä jokaista.

On tärkeää ymmärtää, mistä kaikesta puhumme, kun puhumme seksuaalioikeuksista. Tiivistettynä seksuaalioikeuksilla tarkoitetaan jokaiselle kuuluvia ihmisoikeuksia, jotka liittyvät seksuaalisuuteen. Ne ovat laaja-alaisia oikeuksia, joilla on kehollinen, tunteellinen, henkinen ja sosiaalinen ulottuvuus. Seksuaalioikeuksilla tarkoitetaan yksilön oikeutta päättää tietoisesti ja vastuullisesti omaan seksuaalisuutensa liittyvistä asioista, ilman painostusta tai väkivallan uhkaa. Seksuaalioikeuksien toteutuminen on keskeistä ihmisen hyvinvoinnin ja tasapainoisen elämän kannalta.

Kun puhun työssäni seksuaalioikeuksista, jaottelen ne seitsemään eri kategoriaan*, jotta niitä olisi helpompi ymmärtää. Oikeus omaan seksuaalisuuteen tarkoittaa jokaisen oikeutta nauttia seksuaalisuudestaan ja ilmaista seksuaalinen suuntautumisensa ja sukupuolensa haluamallaan tavalla. Tässä on tärkeää ottaa huomioon sukupuolen moninaisuus ja olla käyttämättä termejä, jotka ylläpitävät käsitystä sukupuolen binäärisyydestä tai tekevät oletuksia jonkun ihmisen sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta. Osaatko esimerkiksi sanoa, mitä eroa on termeillä sukupuolten tasa-arvo ja sukupuolten välinen tasa-arvo? Termi sukupuolten välinen tasa-arvo sisältää käsityksen kahdesta sukupuolesta, nainen ja mies. Sen sijaan sukupuolten tasa-arvo ottaa huomioon sukupuolen moninaisuuden** ja sisältää ymmärryksen siitä, ettei tasa-arvoa voida typistää vain naisten ja miesten yhtäläiseen asemaan ja oikeuksiin.

Oikeus tietoon seksuaalisuudesta tarkoittaa sitä, että jokaisella on oikeus saada kokonaisvaltaista seksuaalikasvatusta. Esimerkiksi yhdyntä-termillä viitataan usein ainoastaan penis-vagina-yhdyntään, joka jättää huomioimatta seksin moninaisuuden tai sen, että yhdyntä ei kuulu kaikkien seksiin ja tapaan toteuttaa omaa seksuaalisuuttaan. Toinen esimerkki on parisuhde, joka ylläpitää käsitystä kahden ihmisen välisestä suhteesta, vaikka suhdemuotoja on erilaisia. Myös sellaisten sukupuolineutraalien ilmaisujen käyttö kuten kumppani, on hyvä pitää mielessä. Tekeekö sanavalinta ”tyttö- tai poikaystävä” ennakko-oletuksia ja määrittää toisen sukupuolta ja seksuaalista suuntautumista?

Oikeus suojella itseään ja tulla suojelluksi tarkoittaa jokaisen oikeutta keholliseen koskemattomuuteen. Väkivallassa ei ole mitään seksuaalista, joten sanaa seksuaalinen väkivalta ei tulisi enää käyttää. Sen sijaan on parempi käyttää käsitettä seksuaaliväkivalta tai seksuaalisuutta loukkaava väkivalta***. Esimerkiksi lainsäädännössä käytetty termi ”lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö” nähdään käsitteenä ongelmallisena, koska teot ovat aina lapselle väkivaltaa. Parempi käsite silloin kun ei viitata suoraan lakiin on lapseen kohdistuva seksuaaliväkivalta. Toki kääntäjän työssä ei voi nostaa pohdintaan jokaisen käsitteen ongelmallisuutta, mutta ne ovat mielestäni hyvä tiedostaa. Lisäksi kun puhutaan seksuaaliväkivallasta, on hyvä miettiä, mitä korostaa ja kenet häivyttää. Usein seksuaaliväkivallasta puhuttaessa käytetään passiivilauseita ja tekijä häivytetään kokonaan, vaikka väkivallalla on aina tekijä.

Oikeus seksuaaliterveyspalveluihin tarkoittaa jokaisen oikeutta yhdenvertaisiin seksuaaliterveyspalveluihin, joihin kuuluu esimerkiksi mahdollisuus seksitautitesteihin ja seksitautien hoitoon. Tästä oikeudesta on hyvä muistaa seksitauti-sanan käyttäminen sukupuolitaudeista puhumisen sijaan, koska seksitaudeilla ei ole mitään tekemistä sukupuolen kanssa.

Oikeus näkyä tarkoittaa jokaisen oikeutta tulla nähdyksi ja kuulluksi. Sen lisäksi, että jokainen saa olla juuri sellainen kuin on, tämä oikeus on mielestäni merkittävä kääntäjän ja tulkin näkökulmasta. Kuten esimerkeistäni käy ilmi, kieli luo merkityksiä ja vaikuttaa käsityksiimme meitä ympäröivästä maailmasta ja itsestämme. Yksi klassinen esimerkki siitä, miten kieli luo mielikuvia, liittyy Google-kääntäjään. Yksi suomen kielen hienoimmista ominaisuuksista on neutraali persoonapronomini hän, joka ei viittaa suoranaisesti mihinkään sukupuoleen. Kun Google-kääntäjään kirjoittaa suomeksi hän on sairaanhoitaja saa englanninkielisen käännöksen She is a nurse. Kun taas näpyttelee suomeksi hän on johtaja, antaa Google vastauksen He is a leader. Sen lisäksi, että englanninkielinen käännös ylläpitää käsityksiämme sukupuolittuneista ammateista, se häivyttää kokonaan pois sukupuolen moninaisuuden ja korostaa käsitystä sukupuolen binäärisyydestä.

Oikeus yksityisyyteen tarkoittaa jokaisen oikeutta tehdä yksilöllisiä päätöksiä omaan seksuaalisuuteensa liittyen. Tämä oikeus ei aina välttämättä toteudu täysin tilanteissa, joissa käytetään tulkkia, vaikka tulkilla on vaitiolovelvollisuus. Omasta seksuaalisuudesta puhuminen koetaan usein niin henkilökohtaisena asiana, että jos tilanteessa on ulkopuolisia ihmisiä, voi tilanne tuntua vielä vaikeammalta. Tulkin on hyvä tarkastella omia arvojaan ja asenteitaan seksuaalioikeuskysymyksissä etukäteen ja varmistaa, että näissä tilanteissa sanavalinnat ovat ajantasaisia eivätkä syrji tai sivuuta ketään.

Viimeinen seksuaalioikeus on oikeus vaikuttaa ja osallistua seksuaalisuuteen liittyvään päätöksentekoon niin omassa elämässä kuin yhteiskunnankin tasolla. Kääntäjillä ja tulkeilla on vaikuttamisen paikka siinä, mitä sanoja käytetään ja miten asioita käännetään. Se, mitä sanoja käyttää käännöksessä, on merkittävää. Kieli muuttuu ja kehittyy jatkuvasti, ja siksi onkin tärkeää seurata ajankohtaista keskustelua aiheen tiimoilta, jotta ei ylläpidä vanhentuneita sanoja ja käsitteitä. Jos jonkin sanan merkitys mietityttää, on siitä hyvä kysyä esimerkiksi kyseisen alan asiantuntijoilta. Kieli muuttuu samalla kun maailma muuttuu, ja maailma muuttuu sen myötä, kun kieli muuttuu. On meidän jokaisen vastuu ja velvollisuus purkaa yhteiskunnassa vallitsevia epätasa-arvoisia normeja ja rakenteita sekä luoda maailmaa, jossa jokainen tulee nähdyksi ja kuulluksi.

* Väestöliiton Seksuaalioikeudet-julkaisu.
** Sukupuoli on moninainen ilmiö, joka ei ole jaettavissa kahteen, toisilleen vastakkaiseen ja selvästi toisistaan erotettavaan sukupuoleen, vaan sukupuolen ilmenemismuodot ovat tätä moninaisemmat. Lisää sukupuolen moninaisuudesta voi lukea täältä.
*** Määritelmät nojaavat THL:n käyttämään sanastoon.

GINA MYLLYMÄKI

Asiantuntija, seksuaaliterveys ja -oikeudet

Gina Myllymäki on seksuaalioikeuksien asiantuntija Väestöliitossa. Hänen työnkuvaansa kuuluu koulutusten pitäminen ja sisällöntuotanto seksuaalioikeuksista nuorille, kolmansista maista Suomeen muuttaneille sekä kotoutumisen parissa työskenteleville ammattilaisille ja tulkkiopiskelijoille.

Ginalle tärkeää työssä on miettiä, miten ilmaista asioita mahdollisimman selkeästi ja inklusiivisesti, jotta mahdollisimman moni tulee nähdyksi. Työssään häntä inspiroivat seksuaalioikeuksien edistäminen ja ihmisten käsityksen laajentuminen omista oikeuksistaan.

Artikkeli Kielellä on merkitystä seksuaalioikeuksien toteutumisessa julkaistiin ensimmäisen kerran Kääntäjämestarin kirja.

Aika halvalla!

admin — Tue, 23 Aug 2022 07:37:23 +0000

Vieraskynä: Kaisa Koskinen, käännöstieteen professori, Tampereen yliopisto

Kääntäjien puhetavoissa esiintyy vakiohahmona asiakas, joka ei ymmärrä kääntämisen arvoa eikä ole valmis siitä juuri mitään maksamaan. Omassa arjessani en myy käännöksiä, enkä osaa arvioida, kuinka suuri osuus käännöspalveluiden asiakkaista tähän ryhmään kuuluu. Sen sijaan rooliini kääntäjänkoulutusyksiköiden edustajana on aina kuulunut vastailla käännöspalveluita kaipaavien kansalaisten kysymyksiin siitä, mistä voisi löytää kääntäjiä kulloiseenkin tarpeeseen.

Vakiovastauksenani on ollut osoittaa kyselijät kulloisenkin yliopistoni kääntäjäopiskelijoiden osuuskunnan puheille. En tunne tarkkaan opiskelijakäännösten hintatasoa, mutta nykykoulutuksissa he saavat paljon evästystä asianmukaiseen laskuttamiseen ja toivon sen kantavan hedelmää heidän yhteisessä yritystoiminnassaan.

Lisäksi saan toisinaan tiedusteluja sillä tavoin lähipiiristä, että käyn yksityiskohtaisempaa keskustelua siitä, mitä ollaan tekemässä ja millaisin tavoittein. Näissä keskusteluissa puhutaan yleensä myös luovan työn ansaintalogiikoista, asiantuntijatyön arvostamisesta ja siitä, mihin käännöskustannuksiin asiakkaan puolelta hankkeissa on varauduttu. Näitä käännöshankkeita en koskaan lähde edistämään, elleivät resurssointi ja muut työn ehdot ole kohdillaan. Silloin saatan yhyttää työlle osaavan täsmätekijän, joko opiskelijoiden tai tuntemieni ammattikääntäjien joukosta. Näissä tilanteissa tapanani on painottaa myös käännöspalvelun tuottajalle, että tilaajapuolella ymmärretään, että ollaan ostamassa asiantuntijatyötä ja että laskutuksessa on ok hinnoitella sen mukaisesti.

Viimeinen näytös näissä match-making-prosesseissa kulkee aina saman kaavan mukaan. Tilaaja on kiitollinen avusta ja tyytyväinen saamansa palvelun ja käännöstuotteen laatuun, mutta taivastelee minulle, miten se saattoi maksaa niin vähän! En epäile, etteikö halvinta tarjousta metsästäviä asiakkaita olisi, enkä osaa sanoa, kuinka poikkeuksellisia kokonaiskuvassa ovat ylläkuvatut asiakkaat. Mutta kun lisäksi mukaan lasketaan myös muut käännöstyötä ostavat asiantuntijat, joille päädyn eri tilanteissa antamaan vastauksia siihen, miten käännökset voivat olla niin edullisia kuin ovat, en voi välttyä ajatukselta, että jatkuva käännösten halpuutuspuhe on tuottanut kollektiivista vinoumaa myös silloin, kun asiakas on valmis tai suorastaan halukas maksamaan korkeakoulutetulle asiantuntijalle asianmukaisen korvauksen käytetystä ajasta.

Suomalaisilla käännöspalvelumarkkinoilla ollaan tulossa uuteen tilanteeseen, kun konekääntimet alkavat toden teolla vallata ihmiskääntäjien tontteja rutiininomaisten, toisteisten ja tarkkaan vastaavuuteen pyrkivien tekstien osalta. Jäljelle jäänee ihmisten hoidettavaksi vähin erin vain vaativa asiantuntijatyö. Toivottavasti sen hinnoittelussa päästään irti vanhoista puhetavoista ja syntyy markkinat, joilla asiakas tunnistaa erityisosaamisen arvon ja joilla kääntäjä/kielipalvelun tarjoaja tekee samoin ja hinnoittelee aikansa sen mukaisesti.

Mirka Lahti: Kääntäjän kommentti

Perustuu aiempaan LinkedIn-julkaisuun

Minkäkokoisen alihankintatyön tekisit (korkeakoulutettuna asiantuntijapalvelu) yrittäjänä 1,50 tai 0,62 euron hintaan? Nämä ovat aitoja esimerkkejä minulle yhden päivän aikana tehtäväksi tarjotuista käännöstöistä. Toinen kysyjistä on ollut asiakkaani pitkälti toistakymmentä vuotta, toinen taas oli tuoreempi ja satunnaisempi asiakas.
Kääntäjää harmittaa edes avata moisen hintaehdotuksen sisältäviä meilejä ja hukata niihin aikaa. Tällä kertaa kuitenkin pelkkään harmitteluun tyytymisen sijaan sisuunnuin ja muistutin molempia tiedustelijoita minimihinnastani. Molemmat työt tilattiin minulta saman tien useamman kymmenen euron minimihinnalla alun perin ehdotettujen pennosten sijaan.
Käännöstoimistojen kannalta alhaisissa tarjouksissa piilee se vaara, että arvonsa tuntevat kääntäjät päätyvät tuhoamaan tietystä osoitteesta tulevat meilit saman tien tai ohjaamaan ne suoraan roskapostikansioon – kuten itse olin toisen esimerkkifirman suhteen tehnyt. On harmillista, että toimistojen järjestelmät kyllä osaavat selvästi laskea työn kokonaishinnan yksikköhintojen perusteella, mutta eivät pysty tunnistamaan sovittua minimiveloitusta.
Mainituissa tapauksissa molemmat koordinaattorit joutuivat tekemään ylimääräistä työtä – toinen ensin patistelemaan minua vastaamaan ennen kuin reagoin, ja molemmat ilmoittamaan, että hintani sopii heille ja muokkaamaan sen järjestelmäänsä.
Minua mietityttää, miksi noin alhaisia hintoja ehdottavat yritykset haluavat profiloitua alihankkijoidensa silmissä halpisfirmoiksi. Kuvitellaanko siellä, että alihankkija sitoutuu tuottamaan hyvää tai edes riittävää laatua mokomilla hinnoilla? Entä kun itseni tavoin varmaan moni muukaan ei viitsi edes reagoida moisiin viesteihin juuri tästä syystä, niin riittääkö käännöstöille silti tekijöitä?
Ei välttämättä hivele ammatillista itsetuntoa, että vuosikausien opiskelun ja vuosikymmenten työkokemuksen jälkeen töitä tarjotaan alle kahvikupillisen hinnalla. Tämän tarinan opetus olkoon kuitenkin se, että vastatarjouksen tekeminen kannattaa aina. Silloin tosin on olemassa se riski, että joutuu myös ottamaan työn vastaan!

Kaisa Koskinen

Käännöstieteen professori, Tampereen yliopisto

Kaisa Koskinen on käännöstieteen professori Tampereen yliopistossa, tutkimuskohteinaan muun muassa kääntämisen nykypäivä ja tulevaisuus, kääntäjän etiikka ja kääntämiseen liittyvät tunteet. Itse hän on tienannut leipänsä kääntäjänä viimeksi viime vuosituhannella, ja viimeisimmästä julkaistusta käännöksestäkin on jo vuosikymmen. Se ei estä häntä huutelemasta yliopiston norsunluutornista hyviä neuvoja käytännön työelämään.

Kaisan tutkimusjulkaisuihin voit tutustua täällä: https://scholar.google.fi/citations?user=t3pyH3oAAAAJ&hl=fi *

Kuva: Maarit Laitinen / SKTL

Artikkeli Aika halvalla! julkaistiin ensimmäisen kerran Kääntäjämestarin kirja.

Miten ohjaan asiakkaita oikeaan suuntaan ja lopputulokseen?

Tiina Kinnunen — Mon, 01 Aug 2022 18:03:10 +0000

Vieraskynä: Päivi Tikkanen, kääntäjäyrittäjä, Elävä Kieli Oy

Kääntäjämestarin kirjan luku ”Asiakasnäkökulman ymmärtäminen” avaa asiakaslähtöisyyttä: ”Asiakaslähtöisyys on osittain sitä, että – – pyritään auttamaan asiakasta.” – pyritään auttamaan asiakasta eli ohjaamaan häntä oikeaan suuntaan ja lopputulokseen.

Missä ja miten asiakasta voi auttaa? Viimeistään tietysti siinä vaiheessa, kun asiakas ottaa yhteyttä, mutta tässä(kin) asiassa voi olla proaktiivinen ja samalla markkinoida omaa osaamistaan. Oma ratkaisuni on ollut julkaista ohjaavia blogiartikkeleita yritykseni verkkosivulla ja jakaa niitä LinkedInissä. Yksi oleellisimmista on ollut ”Käännöstyön tilaajan muistilista”. Olisiko siitä iloa sinulle omien asiakkaittesi auttamisessa?

Käännöstyön tilaajan muistilista

1. Aikataulu

Ota yhteyttä kääntäjään ajoissa. Kääntäjä joutuu käymään läpi suunnilleen samat työvaiheet kuin alkuperäisen tekstin kirjoittaja ja vielä mahdollisesti tarkastuttamaan käännöksen äidinkielisellä eli natiivitarkistajalla.

Kerro kääntäjälle tekstisi pituus. “Kolmisen sivua” ei kerro tekstimäärää kääntäjälle riittävän tarkasti: sivulla voi olla tekstiä erilaisia määriä. Jos mahdollista, ilmoita tekstin määrä merkkipaikkojen ja/tai sanojen määränä [Wordissa Tarkista – Sanamäärä – Merkkejä (myös välilyönnit) / Sanoja].

Pyydä arvio siitä, kuinka kauan käännöksen tekeminen kestää ja milloin kääntäjän kalenterissa on aikaa. Lähetä kaikki käännettävä materiaali, myös mahdolliset kuvat yms., kääntäjälle hyvissä ajoin.

2. Tarkoitus ja kohderyhmä

Keskustele kääntäjän kanssa käännöksen tarkoituksesta ja kohderyhmästä. Keskustelua helpottaa, kun mietit etukäteen vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

Mihin tarkoitukseen käännös tulee? Missä se julkaistaan/esitetään? Missä sitä käytetään?

Kenelle teksti on suunnattu – suurelle yleisölle, alan asiantuntijoille vai muulle lukija- ja kuulijakunnalle?

Pitäisikö alkuperäistä tekstiä muuttaa, yksinkertaistaa tai tarkentaa kansainvälistä kohderyhmää varten?

3. Taustatietoa

Jos mahdollista, toimita kääntäjälle käännettävän tekstin lisäksi aiheeseen liittyvää materiaalia sekä suomeksi että käännöksen kielellä. Näin varmistat, että kääntäjä käyttää termejä, jotka ovat yhdenmukaisia alan yleisen käytännön kanssa. Aiemmista saman aihepiirin käännöksistä voi myös olla apua kääntäjälle.

4. Termiapua

Kuka tarkastaa käännöksessä käytetyt termit? Sovi asiasta organisaatiosi sisällä. Kaikille on eduksi, että termistö on yhtenäistä ja vakiintunutta. Anna kääntäjälle organisaatiosi asiantuntijan yhteystiedot, jotta hän voi tarvittaessa keskustella termivaihtoehdoista.

5. Oikoluku

Eri kielissä on erilaisia oikeinkirjoitussääntöjä ja kielillä erilaisia variantteja. Kerro kääntäjälle, haluatko englannin käännöksen britti- vai amerikanenglanniksi.

Jos käännös tulee painotuotteeseen, sovi kääntäjän kanssa taitetun julkaisun oikoluvusta ennen painoon menoa.

6. Kielentarkistus

Julkisuuteen tarkoitetun käännöstekstin kieliasu kannattaa aina tarkistuttaa toisella silmäparilla. Jos kääntäjä kääntää muuhun kuin omaan äidinkieleensä päin tai jos kirjoitat itse suoraan vieraalla kielellä, tarkistuta tekstin toimivuus syntyperäisellä asianomaisen kielen ammattilaisella. Yleensä kääntäjä hoitaa oman käännöksensä tarkistuksen, ja häneltä voit tilata kielentarkistuksen myös tekstille, jonka olet itse kirjoittanut. Kun pyydät käännöksestä hinta-arviota, varmista, että se sisältää kielentarkistuksen kustannukset.

Julkisuuteen tarkoitetun käännöstekstin sisältö kannattaa myös tarkistaa. Selvitä jo ennen käännöstyön tilaamista, kuka organisaatiossasi tarkistaa käännöstekstin sisällön.

7. Toimitustapa

Käännettävän tekstin voi yleensä lähettää sähköpostin liitteenä tai ladata kääntäjälle nettisivun kautta.

Sähköpostin runko ei ole paras mahdollinen alkuperäistekstin eikä käännöksen toimitustapa: tieto muotoiluista ja erikoismerkeistä (joita saattavat olla jopa skandit ä, ö ja å) katoaa runkotekstistä helposti.

8. Tila

Jos käännös tulee valmiiksi taitettuun esitteeseen suomenkielisen tekstin tilalle tai verkkosivulle, jolla on merkkipaikkarajoitteita, mainitse asiasta kääntäjälle. Kerro myös, mitä voi karsia, jos on pakko pysyä tietyssä tekstin mitassa, tai karsi itse valmiiksi omasta tekstistäsi.

9. Tekijänoikeus

Kääntäjällä on tekijänoikeus (vähintään ns. isyysoikeus ja respektioikeus) kääntämiinsä teksteihin. Kääntäjän nimi pitää siis panna näkyviin, jos kääntäjä niin haluaa. Näin varmistuu myös käännöksen laatu, kun tekijä ei voi piileskellä nimettömänä.

Respektioikeudesta seuraa, että kääntäjän luovuttamaa valmista tekstiä ei saa muutella neuvottelematta kääntäjän kanssa. Jos tekstiä on tarpeen päivittää, tilaa päivitykset kääntäjältä.

10. Palaute

Samasta alkuperäistekstistä voi tehdä monta erilaista hyvää käännöstä. Hyvästä alkutekstistä on helpompi tehdä hyvä käännös. Usein alkuperäistekstin epäselvät kohdat paljastuvat vasta käännettäessä: käännöskukkasen takana on usein hämärä ilmaisu, joka ei välitä kirjoittajan ajatusta halutulla tavalla.

Yleensä kääntäjä ottaa yhteyttä ja tarkistaa, mitä kirjoittaja on oikeasti halunnut sanoa tulkinnanvaraisessa tekstin kohdassa. Jos käännösprosessin läpi on kuitenkin päässyt tulkintoja, joihin haluaisit muutosta, ota yhteyttä kääntäjään. Palautekierros kuuluu käännösprosessiin oletusarvoisesti, ja ammattikääntäjälle se on luonnollinen osa työn kulkua.

Ammattikääntäjä on aina valmis keskustelemaan käännösratkaisuistaan, perustelemaan valintojaan ja tekemään tarvittaessa muutoksia tekstiin. Kääntäjäkin on vain ihminen, jolle saattaa käydä mokia. Yhteistyö on varmin tapa päästä hyvään lopputulokseen.

Huomaa myös, että kääntäjä ei vastaa muutoksista, joita tilaaja tai joku muu tekee käännökseen neuvottelematta kääntäjän kanssa sen jälkeen, kun kääntäjä on luovuttanut tekstin tilaajalle.

11. Säilytys ja saatavuus

Suurissa organisaatioissa eri yksiköt saattavat käännättää samaa tekstiä, eikä aina tiedetä, mitä aiemmin on jo käännetty. Olisiko hyvä keskittää tieto valmiista käännöksistä pisteeseen, josta kaikilla olisi mahdollisuus vaivattomasti löytää jo olemassa olevat käännöstekstit? Kääntäjä myös yleensä arkistoi kääntämänsä tekstit: jos muistelet, että tietty teksti on jossain vaiheessa jo käännetty, mutta käännöstä ei löydy omista arkistoistasi, kysy kääntäjältä!

Laajempi versio käännöstyön tilaajan muistilistasta on osoitteessa https://suomi-englanti-kaannokset.fi/2020/09/18/kaannostyon-tilaajan-muistilista/

Päivi tikkanen

KÄÄNTÄJÄYRITTÄJÄ, Elävä Kieli Oy

Päivi Tikkanen on koulutus- ja kulttuurialoihin erikoistunut asiateksti- ja av-kääntäjä, viestijä, palvelumuotoilija ja Elävä Kieli Oy:n yrittäjä. Varsinaisten kielipalvelujen tuottamisen lisäksi Päivin missiona on lisätä suuren yleisön ymmärrystä kielipalvelualasta. Yhteistyötä kollegojen kanssa Päivi pitää keskeisenä kielialalla pärjäämisen ehtona, ja hän on toiminut useissa eri projekteissa alalle tulevien mentorina.

Oman unelmansa nuoren kollegan työllistämisestä Päivi onnistui toteuttamaan vuonna 2019. Vuonna 2022 Kieliasiantuntijat ry:n myönsi hänelle Vuoden työnantaja 2021 -työelämäpalkinnon.

Artikkeli Miten ohjaan asiakkaita oikeaan suuntaan ja lopputulokseen? julkaistiin ensimmäisen kerran Kääntäjämestarin kirja.

Konferenssituulia haistelemassa

admin — Wed, 15 Jun 2022 06:44:14 +0000

Osallistuin toukokuussa kahteen kansainväliseen käännösalan konferenssiin. Ruotsin SFÖ:n konferenssi järjestettiin 6.–8.5. Karlstadissa, ja olin siellä puhumassa otsikolla Rethinking your earning logic – shift your pricing into a new gear. Sitten matka jatkui Lissaboniin, jossa järjestettiin BP22-konferenssi. Siellä olin ihan vain oman kiinnostuksen takia, mutta molemmat konferenssit tarjosivat Terässä-järjestäjälle myös mielenkiintoisen vertailukohdan.

Svenska Facköversettarföreningillä eli SFÖ:llä on noin 1 000 jäsentä, ja se järjestää joka vuosi suuren konferenssin. Tämän vuoden teemana oli Extra Allt, ja puhujia oli ensivaikutelmia tutkivasta psykologista käännösruotsin tutkijaan ja UX-kirjoittajaan. Kattaus oli mielenkiintoinen, ja kaksipäiväiseen konferenssiin mahtui myös monia kahvitaukoja ja tilaisuuksia verkostoitumiseen. Näytteilleasettajia oli paljon, ja hekin saivat ohjelmassa oman sanansa.

Ohjelmassa ei ollut rinnakkaisesityksiä, joten valinnan vaikeutta ei ollut. Esitysten pituus vaihteli puolesta tunnista tuntiin, ja aikataulu oli tosiaan hyvin väljä. Tehokkaana suomalaisena ajattelin, että tapahtuman olisi saanut helposti tiivistettyä yhteen päivään, mutta monille osallistujille seurustelu ja tuttujen tapaaminen oli vähintään yhtä tärkeää – ellei tärkeämpääkin tuoreeltaan pandemiarajoitusten jälkeen. Ja tiukan asian naisena ehkä en olisi tarvinnut kuuluisan psykologin sinänsä viihdyttävää esitystä, joka ei kuitenkaan antanut luvattuja työkaluja mukaan otettaviksi. SFÖ:n verkkojulkaisussa on kerrottu lisää konferenssin esitelmistä.

Toinen konferenssi oli heti perään BP22 Lissabonissa. BP:n tarina alkaa Budapestistä ja kääntäjästä nimeltä Czaba Ban, joka suuren käännösurakan jälkeen kaipasi kollegoiden tapaamista. Vuonna 2014 pidettiin ensimmäinen konferenssi Budapestissa, siitä nimitys BP. Myöhemmin BP-lyhenne on mukautunut moneen, tänä vuonna osanottajien nimikylteissä luki Badass Polyglot. Czaban ja BP:n tarina on kerrottu BP-konferenssin sivuilla.

BP on Euroopan kääntäjille ja tulkeille suunnattu tapahtuma, jonka järjestäjä on itsenäinen taho. Yhtäläisyydet Terässä-tapahtumaan ovat ilmeiset – muista toimijoista riippumaton ja syntynyt yhden tai muutaman ihmisen ideasta. Toivotaan, että Terässäkin kasvaa samoihin mittoihin!

Tänä vuonna konferenssiin osallistui noin 200 kääntäjää paikan päällä Lissabonissa ja saman verran kotoa käsin. Tekniset järjestelyt olivat huippuluokkaa, isossa salissa kuvaa etäyhteyksille tuotti kolme kameraa, pienemmissä saleissa yksi kamera. Konferenssipaikkana toimi suuri hotelli, ja iltaisin kokoonnuttiin (melko ahtaasti) syömään muualle. Tapahtuman yhteydessä järjestetään myös ATA:n tutkinto, ja oheisohjelmaakin löytyi. Osallistujien käytössä oli sovellus, jonka kautta pystyi räätälöimään itselleen oman ohjelman, pitämään yhteyttä muiden osallistujien kanssa ja järjestämään vaikkapa tietyn kielen puhujien tapaamisia. Lisäksi sessioissa käytettiin SliDo-sovellusta kyselyihin ja kysymyksiin. Erittäin interaktiivista toimintaa siis.

Konferenssin keynote-puhuja oli Renato Beninatto, Nimdzi-tutkimusorganisaation perustaja. Hän puhui muuttuvasta kielipalvelualasta ja korosti luotettavuuden ja laadun merkitystä kilpailuvalttina. Puhujalistalla oli monia nimekkäitä puhujia, mm. ruotsalais-amerikkalainen Tess Whitty, joka pitää blogia nimeltä Marketing Tips for Translators. Tessin podcastit ovat nyt tauolla, mutta arkisto on kuultavissa. Tess korosti lisäpalvelun tarjoamista nykyisille asiakkaille yhtenä keinona kasvattaa liikevaihtoa. Hän viittasi esityksessään viime Terässä-päivässä esittelemääni asiakkaiden pisteytystaulukkoon, jonka hän oli bongannut SFÖ:n esitelmästäni.

Konferenssissa oli kymmeniä esityksiä, jotka jakaantuivat kolmeen eri saliin, joten valinnanvaraa riitti. Itse keskityin kuuntelemaan itsensä kehittämiseen, johtamiseen ja markkinointiin sekä hinnoitteluun keskittyviä aiheita. Teemat olivat kovin tutun kuuloisia myös Terässä-ammattipäivästä: usko itseesi, vahvista verkostojasi, ole luotettava yhteistyökumppani, älä pelkää neuvotella hinnoista, pidä huolta omasta hyvinvoinnistasi. Ja tietysti ajantasaiset työkalut olivat yksi teema – siinä kohtaa osui omalle kohdalle konferenssin ainoa esitys, jonka anti jäi itselleni todella laihaksi. Mutta heikompikin esitys toimii mittatikkuna omalle toiminnalle, jolloin voi vain todeta että aha, tuon tiesin ja olen jo ottanut huomioon.

Viimeisestä paneelikeskustelusta jäi mieleen erityisesti belgialaisen Herman Boelin loistava viisaus: yrityksesi tärkein voimavara olet sinä itse. Kannattaa siis pitää huolta itsestään ja jaksamisestaan, jotta elanto on turvattu. Kaikki loppupanelistitkin olivat sitä mieltä, että kääntäminen ja tulkkaus eivät suinkaan ole auringonlaskun aloja, mutta meidän on pystyttävä muuttumaan ja pysyttävä jatkuvassa muutoksessa mukana. Se onkin hyvä tuliainen kotiin tuotavaksi sekä ihan henkilökohtaisesti että Terässä-ammattipäivän näkökulmasta.

TIINA kINNUNEN

AV-KÄÄNTÄJÄ

Tiina Kinnunen on pitkän linjan av-kääntäjä ja av-kääntämisen matkasaarnaaja. Uusien kääntäjien koulutus ja yhteistyö yliopistojen kanssa ovat lähellä hänen sydäntään, ja hän vierailee usein puhumassa kääntämisestä opiskelijoille. Tiina on myös pitänyt lukuisia esityksiä ammattimaisesta kääntäjäkuvasta kansainvälisissä konferensseissa.

Tiina on ollut mukana tekemässä Kääntäjämestarin kirjaa, ja hän toimii tällä hetkellä Kääntäjämestarit ry:n puheenjohtajana.

Artikkeli Konferenssituulia haistelemassa julkaistiin ensimmäisen kerran Kääntäjämestarin kirja.