Helmikuinen pakkasperjantai 9.2.2024 oli ihan täydellinen päivä viettää Helsingissä käännösalan asiantuntijoiden kanssa. Tapahtuma tarjosi paljon enemmän kuin olisimme odottaneet. Pakko kyllä sanoa, että mahtavien ihmisten kanssa oli helppo olla. Aikataulut olivat tarkoin suunniteltuja, ja taukojen aikana saatiin jakaa mietteitä jokaisen teeman jälkeen. 

Terässä-ammattipäivä on rakennettu kuvastamaan käännösalan moninaisuutta, joten siksi se on jokaiselle opiskelijallekin loistava tilaisuus päästä tutustumaan alan tarjoamiin mahdollisuuksiin sekä alalla jo pitkään toimineisiin ammattilaisiin. 

Seuraavaksi kumpikin meistä sometiimiläisistä jakaa hieman omia ajatuksiaan Terässä 2024 -päivän teemoista ja siitä, mikä jäi pohdituttamaan päivän päätteeksi. Tässä blogissa puolestaan järjestäjät kertovat Terässä-päivästä omasta näkökulmastaan.

Tekoäly tapetilla

Olen Juliaana Liljanto ja opiskelen Turun yliopistossa monikielisen käännösviestinnän maisteriohjelmassa. Pääsin ensimmäistä kertaa mukaan Terässä-ammattipäivään sometiimiläisenä, ja seurasin erityisesti tekoälystä käytävää keskustelua.

Tekoälyn kehityksen vaikutus käännösalaan ja kääntäjiin on varsinkin kuluneen vuoden aikana ollut merkittävä keskustelunaihe niin kääntäjäyhteisöissä kuin yliopistollakin. Opiskelijana jokainen keskustelunavaus aiheesta tuntuu tärkeältä, sillä tekoälykehitys on nopeaa. Terässä 2024 -ammattipäivä tarjosikin paljon pohdittavaa tältä osin – eri asiantuntijat kertoivat tekoälystä tutkimuksen, tekoälymarkkinoiden ja ammattikääntäjien erilaisten työnkuvien näkökulmasta. Kaikkia aiheita yhdisti tekoälyn, tai tässä tapauksessa suurten kielimallien, testaaminen ja kokeileminen eri tavoilla. Tiivistettynä: tekoälyyn perustuvia työkaluja kannattaa testailla sen vuoksi, että ymmärtää niiden erityispiirteet, kompastuskivet ja mahdollisuudet toimia apuvälineinä kääntämisen eri erikoisaloilla.

Itä-Suomen yliopiston käännöstieteen professori Maarit Koponen toi esiin tekoälyyn perustuvien työkalujen inhimillistämisen vaikutuksia sekä työkalujen käyttöönoton vaikutuksia kääntäjille, joista yksi on oman toimijuuden korostuminen ja myös tekoälyn tuottaman tekstin laadun arvioimisen haasteellisuus. Tekoälytietokirjailija ja yrittäjä Immo Salon puheenvuoro avasi tulevien vuosien näkymiä GPT-mallien huikeasta kehityksestä ja nykyisenkin maksullisen GPT-4-mallin suorituskyvystä ja potentiaalista tuottaa käännöksiä nyt ja tulevaisuudessa. Käännösalan ulkopuolinen perspektiivi oli hyvä lisä keskusteluun, sillä se tarjosi mahdollisuuden ymmärtää GPT-mallien kaltaisia työkaluja aivan eri näkökulmasta. Samalla minulle terävöityivät tekoälymarkkinoiden ja niiden asiakaskunnan (kuten kääntäjien) kohtaamisen haasteet, kuten tekijänoikeusasiat. 

Tekoälytyökalujen ollessa vielä kehitysvaiheessa monille on epäselvää, mihin niiden toimintamekanismit perustuvat ja missä määrin suunnittelussa otetaan huomioon eettiset asiat. GPT:n kaltaisia työkaluja ei ole varsinaisesti suunniteltu käännöstyökaluiksi, mikä jättää aika paljon käyttäjien varaan. Tulevaisuuden kannalta tuntuu tärkeältä pohtia GPT-mallien kaltaisten työkalujen käyttöönoton ehtoja eli kenen ehdoilla työkalun käyttö toteutuu, kääntäjän itsensä vai jonkun muun. Terässä-ammattipäivän kaltaisten tapahtumien arvo piileekin tilaisuudessa päästä keskustelemaan ja pohtimaan käännös- ja tulkkausalan ajankohtaisia asioita maailmassa, joka kehittyy teknologisesti ennätysvauhtia.

Kokonaisvaltaista hyvinvointia

Hei, täällä kirjoittelee Anastasiia Nikolenko, Tampereen yliopiston monikielisen käännösviestinnän ja tulkkauksen neljännen vuoden opiskelija. Kuten Juliaana jo kirjoitti, olimme ensimmäistä kertaa tapahtumassa. Voisin hiukan kertoa teille alamme asiantuntijoiden hyvinvointia ja paineensietokykyä käsittelevästä osiosta.

Työhyvinvointi on osa jokapäiväistä arkea, jolloin meidän pitäisi välillä muistaa hengähtää,  rentoutua ja pitää ansaittu vapaapäivä. Kääntäjät ja tulkit toimivat suurimmaksi osaksi yrittäjinä, ja yrittäjyys ei todellakaan ole aina kovin hohdokasta. Tulonlähde ei ole niin vakaa, sillä tulot määräytyvät toimeksiantojen mukaisesti. Terässä 2024 -tapahtuman yhtenä teemana olikin työhyvinvoinnin keskeiset tekijät. Olisitteko ajatelleet, että työergonomia, terveydenhuolto ja vakuutukset ovat oleellisia työhyvinvointia edistäviä tekijöitä?

Työhyvinvoinnista meille puhuivat Riitta Ylikomi (TraumaCon), Janita Rannisto (Finding Flow) ja Mili Viita (Tekstiräätälit). He kertoivat niin asiakkaidensa huolista kuin omista kokemuksistaan, jolloin huomio keskittyi omaan jaksamiseen ja itsensä kuuntelemiseen. Alamme on todella monimuotoinen, ja moni kipuilee epätasaisten tulojen kanssa. Taloudelliset haasteet voivat aiheuttaa ylimääräisiä harmaita hiuksia, mutta tällöin on vain tärkeää muistaa keskittyä kulloisiinkin toimeksiantoihin, jos seuraavan kuukauden tulonlähde on epävarma. Kaikessa on kuitenkin kyse omasta jaksamisesta, mitään ei kannata tehdä yli omien jaksamisrajojen.

Stressinsietokyvyn oppii opintojen myötä, mutta viimeistään työelämässä. Pienillä teoilla on vaikutusta omaan jaksamiseen. Investoi ergonomiaan, panosta vakuutukseen ja tarkista työterveyspalvelusi, sillä pidemmällä tähtäimellä ne maksavat itsensä takaisin. Opinnoissani olen oppinut, että hengitysharjoitukset, äänen avaus ja perusteellinen venyttely auttavat esiintymisjännityksessä. Kokeilimme rentoutumista myös yhdessä paikan päällä, olipa se piristävää!

Nyt on hyvä aika keskittyä omaan jaksamiseen! 😉

Juliaana Liljanto & Anastasiia nikolenko

Juliaana Liljanto on Turun yliopiston monikielisen käännösviestinnän maisteriopiskelija.

Anastasiia Nikolenko opiskelee Tampereen yliopistossa neljättä vuotta Movikossa eli monikielisen viestinnän ja käännöstieteen tutkinto-ohjelmassa venäjän kielen tulkiksi ja kääntäjäksi.

Yhdessä he pyörittivät Terässä-ammattipäivän 2024 somejulkaisuja ja kirjasivat huomioitaan ohjelmasta opiskelijan näkökulmasta. 

Artikkeli Opiskelija-avustajat Terässä julkaistiin ensimmäisen kerran Kääntäjämestarin kirja.