Anna Mäntynen, konferenssitulkki

Kääntäjän ja tulkin ammatit sopivat uteliaalle ja uuden oppimisesta kiinnostuneelle ihmiselle kuin nenä päähän. Työtehtävien kautta pääsee tutustumaan aina uusiin asioihin ja ilmiöihin, ja tulkkauskeikat avaavat ovia maailmoihin, joihin yksityishenkilönä ei olisi mitään kosketuspintaa, ja paikkoihin, joihin ei muuten olisi mitään asiaa. Myös kielitaidossa riittää työsarkaa, vaikka kielten osaaminen olisikin jo korkealla tasolla. Ajatuskin siitä, että hallitsisi jonkin vieraana kielenä oppimansa kielen täydellisesti, on hullunkurinen, kun omassa äidinkielessäkin tulee alituiseen vastaan uutta sanastoa ja uusia ilmaisukeinoja – ja niitä myös syntyy koko ajan.

Oma B-työkieleni on saksa, ja olen innostunut parantamaan aktiivista saksan kielen taitoani osatakseni tulkata entistä paremmin suomesta saksaan. Viime vuonna vietin viikon Berliinissä kielikurssilla ja tutustuin samalla Saksan pääkaupunkiin, jossa olin käynyt monta kertaa vuosituhannen vaihteen molemmin puolin. Nyt tauko vierailujen välillä ei venähtänyt yhtä pitkäksi, sillä palasin kaupunkiin tämän vuoden elokuussa osallistuakseni saksan tulkeille tarkoitettuun kesäkouluun.

Törmäsin kesäkouluun sattumalta pari vuotta sitten etsiessäni mahdollisuuksia ammatilliseen lisäkoulutukseen ja saksan kielen preppaamiseen. Löysin netistä varsinainen aarteen, Skilliga-sivuston, johon on koottu tietoa kääntäjille ja tulkeille suunnatuista ilmaisista ja maksullisista lähi- ja verkkokoulutuksista sekä itseopiskeltavia aineistoja. Mukana on niin kielitaitoa ja yleisiä ammatillisia valmiuksia kehittäviä sisältöjä kuin ajankohtaisiin ja alakohtaisiin teemoihin johdattavia kursseja. Tarjontaa selatessani tunsin olevani kuin Liisa Ihmemaassa: Tämähän olisi kiinnostava juttu! Mahtavaa, että joku on laatinut tästäkin aiheesta kurssipaketin! Tuonne pitäisi päästä mukaan!

Tiivis viikko kesäisessä Berliinissä

Aiempien vuosien ohjelmien perusteella tulkkien kesäkoulu Berliinissä vaikutti niin mainiolta konseptilta, että halusin ilman muuta kokea sen. Tämänvuotiseen kesäkouluun, jota järjestää politiikan kieleen erikoistunut lingvisti Isabel Reißmann, osallistui 23 konferenssitulkkia ja tulkkiopiskelijaa lähinnä Euroopasta, mutta kaukaisimmat kollegat olivat lähteneet matkaan Kanadasta ja Brasiliasta asti. Kaikki tulkkasivat saksasta äidinkieleensä ja osa myös päinvastoin, ja suurin osa työskenteli EU-tulkkina joko kokoaikaisena virkamiehenä tai itseni tavoin freelancerina muiden tulkkaustöiden ohella. Brysselin ja Strasbourgin käytävillä tulee siis jatkossa varmasti vastaan Berliinistä tuttuja kasvoja. Lisäksi moni heistä muistanee minut silloin, jos heiltä kysytään, tuntevatko he ketään suomen tulkkia, ja minäkin mielelläni suosittelen kesäkoulusta tuttuja ammattilaisia. Viikko toimi siis paitsi tehokkaana kielikylpynä myös erinomaisena verkostoitumistilaisuutena.

Kesäkoulu kesti maanantaiaamusta perjantai-iltapäivään. Kolme päivää vietettiin kurssikeskuksessa vierailevia puhujia kuunnellen, ja kahtena päivänä vierailtiin kiinnostavissa kohteissa eri puolilla (valtavan suurta!) kaupunkia. Ohjelma oli suorastaan hengästyttävän tiivis mutta samalla äärimmäisen antoisa pitkälti sen vuoksi, että puhujat olivat järjestään aihealueensa huippuasiantuntijoita ja lisäksi erinomaisia esiintyjiä. Kuulimme esimerkiksi liittokansleri Merzin hallituksen sadasta ensimmäisestä päivästä, Saksan Israel-suhteesta ja saksalaisen ääri-/laitaoikeiston retoriikasta. Puhujina vierailivat muun muassa taloustieteilijä, joka oli toiminut DDR:n keskuspankin johtajana, sekä Saksan armeijan ensimmäinen kenttäpiispa. Jokaisen esitelmän yhteydessä syntyi vilkasta keskustelua, kysymyksiä esitettiin paljon, ja terminologiaa ja sanastoa käytiin läpi sekä esitelmien aikana että erikseen niiden jälkeen.

Vierailujen kohokohdat

Ensimmäisenä vierailupäivänä tutustuimme muun muassa Tränenpalastiin, joka oli Saksojen jaon aikana Berliinin vilkkain rajanylityspaikka lännestä itään, sekä historiaa huokuvaan liittopäivärakennukseen, jonka seinillä oli talon keväällä 1945 vallanneiden neuvostosotilaiden kirjoituksia. Hallituksen tiedotustilaisuudessa kuulimme ministeriöiden tiedottajien vastauksia toimittajien kysymyksiin, jotka koskivat mitä moninaisimpia sisä- ja ulkopoliittisia teemoja lääkärimaksuista ja asepalvelusuudistuksesta Palestiinaan, Yhdysvaltain ja EU:n välisiin tulleihin – ja liittokanslerin kravatteihin (videotallenteen kohdassa 00:43:49).

Toinen vierailupäivä osoittautui vielä ensimmäistäkin kiinnostavammaksi. Sen avasi vierailu Saksan puolustusministeriössä, jonka sisäpihalla Operaatio Valkyrie -elokuvastakin tuttu upseeri Stauffenberg teloitettiin mönkään menneen Hitlerin murhayrityksen jälkeen kesällä 1944. Ministeriössä käytiin huippuajankohtainen keskustelu NATOsta, Venäjästä, Ukrainasta ja Saksan puolustuskyvystä, joka oli kylmän sodan jälkeen päästetty rapautumaan. Isäntänämme ollut majuri päätyi virolaisen kollegan ja minun kysymysten ristituleen, kun halusimme tietää kaiken NATOn 5 artiklasta ja Saksan suhtautumisesta Venäjän rajanaapurien auttamiseen. Päivän päätteeksi meillä oli Tiergartenin puistossa valloittava opastus, jolla Berliinin osavaltion villieläinasiantuntija kertoi eläinten ja ihmisten rinnakkaiselosta kaupunkioloissa, kebabkioskilla päivystävistä cityketuista ja paikallisten haukkojen pulunmetsästysstrategioista.

Kesäkoulu täytti täydellisesti (suuret) toiveeni kielen oppimisesta ja uusien näkökulmien saamisesta Saksaan. Myös tämän blogin alussa mainitsemani mahdollisuus kurkistaa suljettujen ovien taakse toteutui vierailukäynneillä yli odotusten, ja tunnelma kurssilla oli letkeä mutta ehdottoman asiantunteva ja asiakeskeinen. Palasin viikon jälkeen kotiin kaikista uusista vaikutelmista ja havainnoista rättiväsyneenä mutta ehdottoman tyytyväisenä ja monta uutta kontaktia rikkaampana. Kotoa käsin aion seurata kesäkoulun järjestäjän verkossa pitämiä Saksan politiikan ajankohtaiskatsauksia ja Skilliga-sivuston erikielisiä blogeja.

Opintien monet polut

Yrittäjä ja ammatinharjoittaja vastaavat itse oman osaamisensa ylläpitämisestä ja kehittämisestä, ja koulutustarjontaa on yllin kyllin. Ikävä fakta tietenkin on, että aika ja raha rajoittavat sitä, mitä kaikkea voi todellisuudessa opiskella. Monet kääntäjät ja tulkit elävät kovia aikoja, kun teknologian kehitys ja talouden epävarmuus heijastuvat työtilaisuuksien määrään. Toisaalta silloin, kun kalenterissa on tavallista väljempää, olisi ainakin aikaa itsensä kehittämiseen, vanhentuneiden taitojen päivittämiseen tai kokonaan uusien temppujen oppimiseen. Omia koulutustarpeita ja -mahdollisuuksia pohtiessaan kannattaa muistaa, että omaan ammattialaan liittyvän ammatillisen koulutuksen menot voi vähentää täysimääräisesti verotuksessa, ja kääntäjän ja tulkin tehtävissä hyvin monenlaisen opin hankkiminen on perusteltua. Kurssimaksujen lisäksi vähennysoikeus koskee myös matkoja paikkakunnalle ja majoituskuluja, ja päivärahaankin on oikeus ainakin niiltä päiviltä, jotka sisältävät aktiivista ammatillista tekemistä.

Kielikurssit, muut koulutukset ja alan konferenssit antavat hyvän syyn ottaa kielikylpy ammatillisissa merkeissä. Siihen kylkeen voi liittää muutaman ansaitun loma- tai etätyöskentelypäivän. Verkkokoulutusten maailma taas on avoinna vaikka kotisohvalta käsin, jos budjetti tai elämäntilanne ei salli matkustamista. Johonkin erikoisalaan keskittyvä kurssi saattaa herättää alanvaihtoa miettivän kiinnostuksen ja avata uusia ammatillisia uria jossakin ihan muualla kuin kääntämisen ja tulkkauksen parissa.

Tämän Saksa-, saksa- ja tulkkauspainotteisen kertomukseni myötä haastan kaikki kollegat etsimään kiinnostavia ja omaan tilanteeseen sopivia koulutuksia. Kertokaa löytämistänne helmistä muillekin vaikkapa Kääntäjämestarin somessa ja muissa verkostoissa sekä kasvotusten tavattaessa! Kääntäjämestarille voi myös esittää ideoita ja toiveita koulutuksista, niin katsotaan, voitaisiinko niitä toteuttaa.

Artikkelikuvassa kesäkoulun osallistujat, kuva: Tanya Popova.

Mili Viita, Kääntäjämestarit ry

Nordic Translation and Interpretation Forum (NTIF), Malmö, 18.–20.11.2024

Osallistuin NTIF:ään viimeksi kaksi vuotta sitten. Lue tuon konferenssin kuulumiset ja NTIF:n tarkempi kuvaus aiemmasta blogikirjoituksestamme. Tuolloin alan tilanne oli hyvin erilainen kuin nyt, sillä ChatGPT:tä ei vielä ollut lanseerattu eikä nykyinen tekoälykiima ollut vielä alkanut. Tänä vuonna konferenssin teema oli Human Relevance.

Tällä kertaa lähdinkin konferenssiin teollisuusvakoilumielessä: halusin tietää, mitä alalle ja erityisesti sen isoille toimijoille kuuluu. Yllätyin siitä, että kaikkein suurimmat alan toimijat loistivat poissaolollaan. Paikalla oli lähinnä keskikokoisten pohjoismaisten käännöstoimistojen edustajia ja jonkin verran meitä yksinyrittäjiä.

Esitysten aiheet pyörivät pitkälti tekoälyn ja teknisten ratkaisujen ympärillä. Puhuttiin innovaatioiden tarpeellisuudesta. Tunnelma oli nyt hyvin erilainen kuin toissa vuonna: kaikki ovat selvästi huolissaan alan tulevaisuudesta – kääntäjän ammatti sellaisena kuin sen olemme tunteneet on mennyttä eikä paluuta entiseen ole.

Tarvitaanko ihmiskääntäjiä enää?

Jotkin käännösalan toimijat ovat viime aikoina kehittäneet uutta palvelutarjontaa, jossa ihmiskääntäjiä ei enää tarvita tai jossa me ihmiskääntäjät olemme korkeintaan valinnainen sivuhuomautus (ks. alla oleva kuva). Tällaista palvelua tarjoavat monet isot ja keskisuuret käännöstoimistot. Tässä Acoladin palvelukuvauksessa palvelun sisältö on mielestäni kiteytetty selkeimmin:

Lähde: Acoladin automatisoitu käännöstyönkulku

Laimeaa innovointipuhetta

Osallistuin NTIF:ssä think tankiin, jonka aiheena oli innovointi ja jonka moderaattorina toimi Robert Etches. Odotin sessiolta villiä ja rohkeaa ideointia alan tuleviksi palveluiksi. Osallistujat olivat kuitenkin sen verran varautuneita, että keskustelu jäi melko pintapuoliseksi. Kiinnostavaa sekin toki oli.

Toivon pilkahduksia

Minulle NTIF:n ohjelman parhaaseen antiin kuului walesilaisen Alun Gruffyddin kymrin kielen asemaa käsittelevä esitys. Gruffydd kertoi, miten kymrin kielen osaamista ja oppimista kehitetään ja edistetään sekä miten tärkeässä asemassa ihmiskääntäjät ja kymrin kielen asiantuntijat siinä ovat. Esitys oli tärkeä muistutus kielen ja kulttuurin vaalimisen tärkeydestä.

Toivoa ihmiskääntäjille antoivat myös Vintedin lokalisointiyksikköä edustaneet Martina Pancot and Justina Dolgovičienė. He kertoivat, miten kuluttajien väliseen käytetyn tavaran kauppaan tarkoitetun alustan käännöstoiminta hoidetaan. Vintedillä on omat freelance-kääntäjät, jotka tekevät yrityksen näkyvimmät sisällöt: markkinointitekstit, tuotetekstit, palvelukuvaukset, käyttöliittymän tekstit ja vastaavat. Käännöstoimistoja Vinted käyttää vähemmän näkyviin teksteihin, kuten tietosuojaselosteisiin ja vastaaviin.

Pancot ja Dolgovičienė avasivat paitsi käännösprosesseja myös prosesseihin liittyneitä haasteita ja niiden ratkaisuja, tekoälyn ja konekääntimien käyttöä sekä eri ratkaisujen käyttöön kuluvaa työaikaa. Kiinnostava – joskaan ei yllättävä – löydös oli, että tekoälyn tekemät tai kääntämät tekstit eivät välttämättä nopeuta työskentelyä. Kääntäjät nähdään aitoina kumppaneina, joiden mielipiteitä arvostetaan ja joiden palautetta paitsi itse käännösprosessista myös verkkokauppa-alustan sisällöstä kuullaan.

Miten ala sitten makaa?

Konferenssin lopuksi oli vuorossa Slatoria edustaneen Florian Faesin esitys kielipalvelualan tilasta. Faes esitteli koosteen Slatorin Translation as a Feature (TaaF) -raportista eli yritysten ohjelmistoihinsa lanseeraamista käännöksiä tarjoavista tekoälytoiminnoista. Yksi esimerkki on Dropboxin lanseeraama käännöstoiminto, jolla voi kääntää Dropboxiin ladattuja tiedostoja kieleltä toiselle.

Vaikka Faes totesikin, että perinteinen kääntäminen on kuollut, hän valoi silti uskoa siihen, että meillä ihmisilläkin on vielä tehtävää alalla. Se vain vaatii osaamisen ja palveluvalikoiman kehittämistä asiakkaiden toivomaan suuntaan sekä tietysti uusien asiakkaiden löytämistä.

Konferenssimatka oli kaikkinensa antoisa, ja nyt päässä surraa kaikenlaisia ajatuksia, jotka pitäisi ensin saada asettumaan suunnitelmien muotoon ja sitten toteutettua. Vaikka tunteet menivät konferenssin aikana laidasta laitaan, päällimmäiseksi jäivät toivo ja tahto kehittää omaa liiketoimintaa.

Artikkelikuva: NTIF / Martina Wärenfeldt

Konferenssitunnelmiin ja -sisältöihin voit tutustua myös NTIF:n Facebook-sivuilla Redanredan Oy:n Linda Saukko-Raudan livekuvitusten avulla (vaatii kirjautumisen)!