Kääntäjien ammattipäivä Terässä 2026 järjestettiin tänäkin vuonna Helsingin Tiivistämöllä. Kun bäkkärillä valmistauduttiin aamun ensimmäisiin esityksiin, tapahtuman somevastaavat Laura ja Fyodor suunnittelivat päivän työnjakoa. Somevastaavan roolin kuului päivän esitysten kuunteleminen ja olennaisimpien sisältöjen kiteyttäminen Kääntäjämestareiden somekanaviin. Tässä blogissa Laura ja Fyodor kertovat omia kokemuksiaan Terässä 2026 -tapahtumasta.

Olen Laura Tarzalainen, ja opiskelen kolmatta vuotta kirjallisuutta ja viestintää Itä-Suomen yliopistossa.

Aamulla Kääntäjämestarit, tapahtuman avustajat ja ensimmäiset puhujat viimeistelivät valmistelujaan innokkaina tulevaan päivään. Yhteisöllisyys oli aistittavissa jo ennen yleisön saapumista. Sovimme Fyodorin kanssa, että kukin hoitaisi päivän ajan tiettyä somealustaa. Itse otin tehtäväkseni päivitellä Kääntäjämestareiden LinkedIn-tiliä. Sovimme myös etukäteen siitä, kuka kuuntelee kunkin puhujan esityksen. 

Aamukahvien jälkeen siirryimme yleisön mukana kuuntelemaan päivän ensimmäisiä esityksiä. Tänä vuonna puhujat keskittyivät kieliasiantuntijan monialaiseen osaamiseen ja hyvinvointiin. Aamun ensimmäisessä osiossa kuulimme Puolustusvoimien Anu Seljavaaran ja Minna Kujamäen, Verohallinnon Terhi Karttusen ja Heli Luceniuksen sekä Springvestin Laura Niemen kokemuksia kieliasiantuntijan tehtävistä yllättävissä työympäristöissä.  

Yhden somevastaavan kuunnellessa esitystä toinen viimeisteli muistiinpanojaan edellisestä puhujasta valmistellen tekstiä julkaisukuntoon. Keskittymistä vaativaa työtä helpotti se, että saimme hyödyntää erillisen kuvaajan kuvapankkia.  

Lounaan jälkeen siirryimme takaisin Tiivistämölle kuuntelemaan työarjen hyvinvoinnista puhunutta työnohjaaja Laura Kalvasta ja Valtioneuvoston kanslian vieraiden kielten yksikön Taru Virtasta. Ohjelman kolmannessa osiossa yleisö pääsi tutustumaan kulttuurialalla työskentelevien kieliammattilaisten mielenkiintoisiin työtehtäviin. Vieraina olivat teatteritekstittäjä Tanja Oreto, kustannustoimittaja Emilia Vainisto sekä puheterapeuttina ja tulkkina toimiva Noora Galab. 

Vieraista mieleeni jäivät erityisesti Vainiston ja Galabin esitykset. Kustannustoimittajan monipuolisesta työnkuvasta kertonut Vainisto painotti erityisesti työn vaatimia yhteistyötaitoja, sillä juuri kustannustoimittaja on avainasemassa kirjailijan ja muiden tahojen välisessä yhteistyössä. Puheterapeutin töitä tekevä, suomalaisarabilaisessa perheessä kasvanut Galab puolestaan kertoi kokemuksiaan kulttuurienvälisistä eroista ja siitä, kuinka tärkeää asiakkaiden taustojen huomiointi ihmisläheisessä työtehtävässä on. Kustannustoimittajan työstä haaveilevana kaksikulttuurisena henkilönä koin puheenvuorot samaistuttaviksi ja hyvin mielenkiintoisiksi!

Päivä huipentui Kääntäjämestareiden kiitoksiin, joiden jälkeen halukkaat siirtyivät jatkamaan iltaa Peloton-ravintolassa järjestettyyn illallistilaisuuteen. Kaikkiaan somevastaavana toimiminen oli mielestäni hyvin mielekästä, sillä avartavan työkokemuksen lisäksi pääsin tutustumaan alan ammattilaisiin ja kuuntelemaan Terässä-tapahtuman huikeita puhujia paikan päältä!

Moikka, olen Fyodor, toisen vuoden englannin kielen opiskelija Turun yliopistosta!

Ennen kun ensimmäiset puhujat aloittivat lavalla, kävimme Lauran kanssa tutustumassa tapahtuman valokuvaajaan, jolta saimme kuvia käytettäviksi tapahtuman aikana tehtyihin julkaisuihin. Otin vielä aamukahvin aikana muutaman kuvan aulassa olleiden ajatuskuplien kanssa, ja kymmeneltä kiireentäyteinen päivä saikin jo alkaa. 

Sometoimen ohella pääsi oppimaan paljon kääntäjän työstä, ja kuunnellessani puhujia Puolustusvoimilta sekä Verohallinnosta kieliasiantuntijoiden vaikutus suuriin työyhteisöihin konkretisoitui. Oli myös mukava kuulla hieman erilaisesta työnkuvasta erilaisessa työympäristössä Springvestin kieliasiantuntijalta. Päivän kantava teema itselleni oli, että on ihana nähdä miten erilaisia töitä kieliasiantuntijoille ja erityisesti kääntäjille vielä löytyy.

Lounas nautittiin Peloton-ravintolassa ihan Tiivistämön vieressä, ja lounaan aikana viimeistelimme vielä Lauran kanssa somepostauksia, ennen kuin aloimme syömään (tähän väliin nopea erityismaininta Peloton-ravintolan ruualle, joka oli todella maukasta). Lounaan jälkeen pääsimme takaisin Tiivistämölle kuuntelemaan pointteja työssä jaksamisesta. Tämän osion aikana päästiin tutkimaan omia epävarmuuksia työelämässä ja miettimään hyvinvoivan työyhteisön merkitystä ja sen rakentamista. 

Vielä iltapäivällä kahvittelun jälkeen viimeisinä puhujina oli kulttuurin kentällä toimivia kieliasiantuntijoita, josta olin itse todella innoissani. Kieliasiantuntijuus erityisesti kulttuurin kentällä kiinnostaa minua kovasti, ja kiinnostukseni vain kasvoi puhujia kuunnellessani. Kustannustoimittajan työstä, kulttuurienvälisistä kohtaamisista sekä teatteritekstitysten synnystä oli todella kiinnostava oppia. 

Puhujista itselleni jäi mieleen Tanja Oreto, jolta kuulimme teatteritekstitysten synnystä. Oli älyttömän kiinnostavaa kuulla teatterin kontekstissa kokemuksia henkilöltä, joka on todella eri tavalla taiteellisessa projektissa mukana kuin esimerkiksi ohjaaja, näyttelijät tai tekniikka. Erityisesti puheenvuoro kiinnosti myös sen takia, koska unelmoin työstä kieliasiantuntijana taiteen kentällä. Toiset puhujat, jotka itselleni jäivät mieleen, olivat Puolustusvoimien Anu Seljavaara ja Minna Kujamäki, erityisesti sen takia, koska en ollut aikaisemmin ajatellut millaista kieliasiantuntijana työskentely mahtaakaan olla noinkin suuren ja monipuolisen työyhteisön kontekstissa.

Kääntäjämestareiden kiitosten jälkeen suuntasimme halukkaiden kanssa Peloton-ravintolaan illalliselle, jossa pääsimme päivän viimeisten somejulkaisujen viimeistelemisen jälkeen viettämään aikaa hyvässä seurassa, ja oikein maukkaiden pöydän antimien kera! Päivä oli täynnä kiinnostavia puheenvuoroja, ja pitkän päivän päätteeksi oli ihana päästä rentoutumaan ja syömään hyvin, ennen kun lähdin junalla takaisin kotiin Turkuun.

Artikkelikuva Kääntäjämestarien järjestäjäporukasta: Veera Hyvärinen

Artikkeli Terässä 2026 somevastaavien silmin julkaistiin ensimmäisen kerran Kääntäjämestarin kirja.

Mitä kaikkea Terässä-ammattipäivän kulisseissa tapahtuu ennen h-hetkeä? Järjestäjät kertovat. Lue myös toinen blogimme, jossa tapahtumaa tarkastellaan avustajina ja somevastaavina toimineiden opiskelijoiden silmin!

Seuraavan Terässä-päivän suunnittelu alkaa melko pian edellisen ammattipäivän jälkeen. Muutaman päivän ajan vedämme henkeä, ja sitten käymme läpi tapahtumaa sekä omien kokemusten että yleisön palautteiden pohjalta. Kirjaamme muistiin mahdollisia parannuskohteita ja saatamme pohtia alustavasti mahdollisia aiheita seuraavaan tapahtumaan, mutta emme syvenny niihin vielä tarkemmin. 

Kun tapahtumapäivän jälkeistä arkea on taas eletty muutama kuukausi, kokoonnumme toukokuun paikkeilla miettimään seuraavan Terässä-tapahtuman ajankohtaa, konkreettisia teemoja, esityksiä ja esiintyjiä. Toistaiseksi aiheiden keksiminen ei ole ollut vaikeaa, vaan ideoita on löytynyt niin palautteista kuin ajankohtaisista puheenaiheistakin, ja aika nopeasti olemme saaneet kasaan jo tutuksi käyneen kolmen teeman ohjelmarungon. Pohdimme mahdollisia puhujia avoimesti niin, että saisimme aina mukaan sekä kiinnostavia oman alamme esiintyjiä että sopivia ulkopuolisia, jotka osaavat valottaa ohjelmaan valittuja aiheita juuri meidän alamme huomioon ottaen.

Alun perin halusimme luoda kääntäjien ja tulkkien ammattipäivästä nimenomaan tapahtuman, joka tuo kentän toimijoita yhteen tapaamaan toisiaan, mutta sitten tulikin korona rajoituksineen. Kahden etätapahtuman jälkeen järjestimme ensimmäisen hybriditapahtuman Tampereella vuonna 2023, mutta tälle vuodelle halusimme löytää uuden tilan. Paikka ei voi olla valtava auditorio, sillä tiedämme, ettei paikalle tule satoja ihmisiä. Tila ei saa myöskään olla valtavan kallis, jotta osallistumismaksu pysyy kohtuullisena. Lisäksi myös lounasta pitäisi saada lähistöltä. Hotellien kokouspaketit ovat yleensä varsin hintavia, mutta silti niihin ei sisälly hybriditapahtumamme vaatimaa tekniikkaa tai tilat eivät sovellu hyvänä pitämäämme studiotyyppiseen toteutukseen. Tekniikan vieminen erikseen tilaan maksaa, joten ideaalitilassa tekniikka on jo valmiina. Tällainen tila löytyi tämän vuoden tapahtumaan Helsingistä Tiivistämöltä.

Syksyn tullen varmistamme puhujat eri osioihin. Oman alamme toimijat tuntevat Terässä-tapahtuman jo hyvin, joten huippupuhujia on helppo saada mukaan – se kertoo aiemmin hyvin tehdystä työstä. Olemme saaneet mukavasti mukaan myös alan ulkopuolisia puhujia, vaikka maksamamme palkkio ei suuren suuri olekaan. Kun puhujat on varmistettu, teemme heidän kanssaan tarvittavat sopimukset muun muassa esiintymistä ja tallentamista koskien, sovimme esittelymateriaalien ja esitysdiojen aikatauluista sekä muista käytännön asioista.

Myös hintapäätökset tehdään syksyn aikana. Pyrimme aina siihen, että kaikilla olisi mahdollisuus osallistua ja pitää työkalunsa terässä, ja haluamme ehdottomasti tarjota opiskelijoille mahdollisuuden osallistua muita edullisemmalla hinnalla – onhan koko Kääntäjämestarien toiminnan pohjana halu edistää alan ammatillisesti korkeatasoista toimintaa ja jakaa hiljaista(kin) tietoa eteenpäin. Haluamme myös pitää kiinni hybriditapahtumasta – osin siksi, että ymmärrämme alan toimijoiden nopeastikin muuttuvia deadline-paineita, ja osin siksi, että siten osallistuminen on mahdollista myös kauempana Suomessa tai ulkomailla asuville kääntäjille ja tulkeille. 

Tapahtumapaikka ja esiintyjät eivät ole ainoita varmistettavia asioita. Jo syksyllä etsimme sopivan ruokapalvelun tarjoajan, jonka kanssa käydään tiivistä yhteydenpitoa aina tapahtumaan asti. Meillä on myös ollut aina esiintyjille meikkaaja varmistamassa, että kameroiden eteen on mukavaa nousta, sekä valokuvaaja tallentamassa päivän tunnelmia. 

Periaatteemme on aina saada puhujat ja ohjelma lyötyä lukkoon ennen kuin julkaisemme ohjelman, jolloin kenenkään ei tarvitse tehdä osallistumispäätöstä näkemättä ohjelmaa. Markkinointi aloitetaan syksyllä, ja heti kun ohjelma on valmis, avataan myös ilmoittautuminen. Ilmoittautumisen avauduttua lähtee ainoa suoramarkkinointisähköpostimme, joka menee edellisen vuoden osallistujille. Puhujilta on jo tässä vaiheessa saatu esittelyt ja otsikot, jotka päivitetään verkkosivuille ja joita käytetään teemojen esittelyssä somessa. Somepostausten tahti kiihtyy kohti tapahtumaa, ja postauksia tulee muutama viikossa. Myös nimilaput pitää tilata ja pahviset somekuplat kuvia varten päivittää.

Itse tapahtumapäivänä me Kääntäjämestarit olemme paikan päällä ottamassa vieraita ja puhujia vastaan, viemässä ohjelmaa eteenpäin, tarkkailemassa, että kaikki sujuu – ja tietysti myös itse nauttimassa ohjelmasta ja kohtaamisista.

Tapahtuman jälkeen keräämme palautteet, hoidamme esiintyjien ja tapahtumatuotannon laskut – ja lepäämme. Sitten ollaankin jo maaliskuussa, ja on taas aika alkaa suunnitella seuraavaa tapahtumaa. Suunnittelupalaverin aluksi lueskelemme vielä palautteita ja saamme niistä taas virtaa. Tässä pari poimintaa tämänvuotisen tapahtuman palautteista:

”Erityisesti kääntäjän hyvinvoinnin ylläpitämiseen liittyvä osio oli todella kiinnostava, sillä tematiikka sivusi haasteita, jotka ovat omassa työssä liiankin tuttuja.”

”Iso kiitos kaikille teille: tämän vuoden tapahtuma oli todella hyödyllinen, sparrasi ja tuuletti omaa ajattelua ja reaktivoi kaivattua innostusta ja rakkautta omaa työtä kohtaan. Tämän tapahtuman merkitys meille ammattilaisille kannattaa pitää mielessä myös ensi vuonna: osallistun silloin jälleen varmasti!”

Palautekyselyn tulosten mukaan ammattipäivän anti oli vuonna 2024 useimpien mielestä huippuluokkaa. Ylivoimaisesti suurin osa osallistujista ansaitsee leipänsä käännöksistä, joten tavoite alan ammattilaisten yhteen saattamisesta tärkeinä pidettyjen aiheiden äärelle näyttää toteutuneen.

Artikkeli Tapahtuman kulissien takana julkaistiin ensimmäisen kerran Kääntäjämestarin kirja.

Helmikuinen pakkasperjantai 9.2.2024 oli ihan täydellinen päivä viettää Helsingissä käännösalan asiantuntijoiden kanssa. Tapahtuma tarjosi paljon enemmän kuin olisimme odottaneet. Pakko kyllä sanoa, että mahtavien ihmisten kanssa oli helppo olla. Aikataulut olivat tarkoin suunniteltuja, ja taukojen aikana saatiin jakaa mietteitä jokaisen teeman jälkeen. 

Terässä-ammattipäivä on rakennettu kuvastamaan käännösalan moninaisuutta, joten siksi se on jokaiselle opiskelijallekin loistava tilaisuus päästä tutustumaan alan tarjoamiin mahdollisuuksiin sekä alalla jo pitkään toimineisiin ammattilaisiin. 

Seuraavaksi kumpikin meistä sometiimiläisistä jakaa hieman omia ajatuksiaan Terässä 2024 -päivän teemoista ja siitä, mikä jäi pohdituttamaan päivän päätteeksi. Tässä blogissa puolestaan järjestäjät kertovat Terässä-päivästä omasta näkökulmastaan.

Tekoäly tapetilla

Olen Juliaana Liljanto ja opiskelen Turun yliopistossa monikielisen käännösviestinnän maisteriohjelmassa. Pääsin ensimmäistä kertaa mukaan Terässä-ammattipäivään sometiimiläisenä, ja seurasin erityisesti tekoälystä käytävää keskustelua.

Tekoälyn kehityksen vaikutus käännösalaan ja kääntäjiin on varsinkin kuluneen vuoden aikana ollut merkittävä keskustelunaihe niin kääntäjäyhteisöissä kuin yliopistollakin. Opiskelijana jokainen keskustelunavaus aiheesta tuntuu tärkeältä, sillä tekoälykehitys on nopeaa. Terässä 2024 -ammattipäivä tarjosikin paljon pohdittavaa tältä osin – eri asiantuntijat kertoivat tekoälystä tutkimuksen, tekoälymarkkinoiden ja ammattikääntäjien erilaisten työnkuvien näkökulmasta. Kaikkia aiheita yhdisti tekoälyn, tai tässä tapauksessa suurten kielimallien, testaaminen ja kokeileminen eri tavoilla. Tiivistettynä: tekoälyyn perustuvia työkaluja kannattaa testailla sen vuoksi, että ymmärtää niiden erityispiirteet, kompastuskivet ja mahdollisuudet toimia apuvälineinä kääntämisen eri erikoisaloilla.

Itä-Suomen yliopiston käännöstieteen professori Maarit Koponen toi esiin tekoälyyn perustuvien työkalujen inhimillistämisen vaikutuksia sekä työkalujen käyttöönoton vaikutuksia kääntäjille, joista yksi on oman toimijuuden korostuminen ja myös tekoälyn tuottaman tekstin laadun arvioimisen haasteellisuus. Tekoälytietokirjailija ja yrittäjä Immo Salon puheenvuoro avasi tulevien vuosien näkymiä GPT-mallien huikeasta kehityksestä ja nykyisenkin maksullisen GPT-4-mallin suorituskyvystä ja potentiaalista tuottaa käännöksiä nyt ja tulevaisuudessa. Käännösalan ulkopuolinen perspektiivi oli hyvä lisä keskusteluun, sillä se tarjosi mahdollisuuden ymmärtää GPT-mallien kaltaisia työkaluja aivan eri näkökulmasta. Samalla minulle terävöityivät tekoälymarkkinoiden ja niiden asiakaskunnan (kuten kääntäjien) kohtaamisen haasteet, kuten tekijänoikeusasiat. 

Tekoälytyökalujen ollessa vielä kehitysvaiheessa monille on epäselvää, mihin niiden toimintamekanismit perustuvat ja missä määrin suunnittelussa otetaan huomioon eettiset asiat. GPT:n kaltaisia työkaluja ei ole varsinaisesti suunniteltu käännöstyökaluiksi, mikä jättää aika paljon käyttäjien varaan. Tulevaisuuden kannalta tuntuu tärkeältä pohtia GPT-mallien kaltaisten työkalujen käyttöönoton ehtoja eli kenen ehdoilla työkalun käyttö toteutuu, kääntäjän itsensä vai jonkun muun. Terässä-ammattipäivän kaltaisten tapahtumien arvo piileekin tilaisuudessa päästä keskustelemaan ja pohtimaan käännös- ja tulkkausalan ajankohtaisia asioita maailmassa, joka kehittyy teknologisesti ennätysvauhtia.

Kokonaisvaltaista hyvinvointia

Hei, täällä kirjoittelee Anastasiia Nikolenko, Tampereen yliopiston monikielisen käännösviestinnän ja tulkkauksen neljännen vuoden opiskelija. Kuten Juliaana jo kirjoitti, olimme ensimmäistä kertaa tapahtumassa. Voisin hiukan kertoa teille alamme asiantuntijoiden hyvinvointia ja paineensietokykyä käsittelevästä osiosta.

Työhyvinvointi on osa jokapäiväistä arkea, jolloin meidän pitäisi välillä muistaa hengähtää,  rentoutua ja pitää ansaittu vapaapäivä. Kääntäjät ja tulkit toimivat suurimmaksi osaksi yrittäjinä, ja yrittäjyys ei todellakaan ole aina kovin hohdokasta. Tulonlähde ei ole niin vakaa, sillä tulot määräytyvät toimeksiantojen mukaisesti. Terässä 2024 -tapahtuman yhtenä teemana olikin työhyvinvoinnin keskeiset tekijät. Olisitteko ajatelleet, että työergonomia, terveydenhuolto ja vakuutukset ovat oleellisia työhyvinvointia edistäviä tekijöitä?

Työhyvinvoinnista meille puhuivat Riitta Ylikomi (TraumaCon), Janita Rannisto (Finding Flow) ja Mili Viita (Tekstiräätälit). He kertoivat niin asiakkaidensa huolista kuin omista kokemuksistaan, jolloin huomio keskittyi omaan jaksamiseen ja itsensä kuuntelemiseen. Alamme on todella monimuotoinen, ja moni kipuilee epätasaisten tulojen kanssa. Taloudelliset haasteet voivat aiheuttaa ylimääräisiä harmaita hiuksia, mutta tällöin on vain tärkeää muistaa keskittyä kulloisiinkin toimeksiantoihin, jos seuraavan kuukauden tulonlähde on epävarma. Kaikessa on kuitenkin kyse omasta jaksamisesta, mitään ei kannata tehdä yli omien jaksamisrajojen.

Stressinsietokyvyn oppii opintojen myötä, mutta viimeistään työelämässä. Pienillä teoilla on vaikutusta omaan jaksamiseen. Investoi ergonomiaan, panosta vakuutukseen ja tarkista työterveyspalvelusi, sillä pidemmällä tähtäimellä ne maksavat itsensä takaisin. Opinnoissani olen oppinut, että hengitysharjoitukset, äänen avaus ja perusteellinen venyttely auttavat esiintymisjännityksessä. Kokeilimme rentoutumista myös yhdessä paikan päällä, olipa se piristävää!

Nyt on hyvä aika keskittyä omaan jaksamiseen! 😉

Juliaana Liljanto & Anastasiia nikolenko

Juliaana Liljanto on Turun yliopiston monikielisen käännösviestinnän maisteriopiskelija.

Anastasiia Nikolenko opiskelee Tampereen yliopistossa neljättä vuotta Movikossa eli monikielisen viestinnän ja käännöstieteen tutkinto-ohjelmassa venäjän kielen tulkiksi ja kääntäjäksi.

Yhdessä he pyörittivät Terässä-ammattipäivän 2024 somejulkaisuja ja kirjasivat huomioitaan ohjelmasta opiskelijan näkökulmasta. 

Artikkeli Opiskelija-avustajat Terässä julkaistiin ensimmäisen kerran Kääntäjämestarin kirja.

TIINA kINNUNEN

AV-KÄÄNTÄJÄ

Tiina Kinnunen on pitkän linjan av-kääntäjä ja av-kääntämisen matkasaarnaaja. Uusien kääntäjien koulutus ja yhteistyö yliopistojen kanssa ovat lähellä hänen sydäntään, ja hän vierailee usein puhumassa kääntämisestä opiskelijoille. Tiina on myös pitänyt lukuisia esityksiä ammattimaisesta kääntäjäkuvasta kansainvälisissä konferensseissa.

Tiina on ollut mukana tekemässä Kääntäjämestarin kirjaa, ja hän toimii tällä hetkellä Kääntäjämestarit ry:n puheenjohtajana.

• X
• LinkedIn

Artikkeli Konferenssi­­tuulia haistelemassa julkaistiin ensimmäisen kerran Kääntäjämestarin kirja.