Mili Viita: Mitä hyötyä on alan konferensseihin osallistumisesta?

Olen yrittäjäksi ryhdyttyäni osallistunut vähintään yhteen konferenssiin vuodessa, monena vuonna useampaankin. Yksinyrittäjälle se on hyvä tapa kasvattaa verkostoja. Erityisen hyödyllistä minulle on ollut osallistuminen alan tapahtumiin Ruotsissa, koska ruotsi on yksi työkielistäni. Jokainen konferenssi on poikinut minulle uusia asiakkaita ja/tai yhteistyökumppaneita, ja seuraaviin konferensseihin on ollut helppoa ja hauskaa mennä, koska paikalla on paljon tuttuja.

Osallistuin Nordic Translation and Interpretation Forum (NTIF) -konferenssiin Malmössä 16.–18.11.2022. Ruotsalaisille tyypilliseen tapaan konferenssi oli pakattu täyteen oheisohjelmaa, joka olikin minulle se konferenssin paras anti: tervetuliaisdrinkit, lukemattomat kahvitauot, lounaat ja iltajuhla. Kiittelin itseäni jälkeenpäin siitä, että päätin matkustaa Malmöhön jo varsinaista konferenssipäivää edeltävänä päivänä ja osallistua tervetuliaisdrinkeille konferenssin aattona. Tilaisuudessa nimittäin verkostoiduin monien uusien ihmisten kanssa, ja keskusteluja oli helppo jatkaa seuraavina päivinä.

Varsinaisesta konferenssiohjelmasta kiinnostavimmiksi nousivat keynote-puhuja toimittaja ja tietokirjailija Andreas Ekström, UX-kirjoittaja Annelie Tinworth ja tietysti Kääntäjämestarit ry:n Tiina Kinnunen. Andreas Ekström, joka on muuten todella hyvä ja innostava puhuja, herätti huomaamaan, miten mustavalkoista ajattelu nykyään on. Kun Annelie Tinworth kertoi, miten paljon työtä UX-kirjoittamisen eteen tehdään, en voinut olla miettimättä, miten surullista on, että nämä huolellisesti ja harkiten laaditut tekstit käännätetään usein kertomatta kääntäjälle, millaisia ajatuksia ja strategioita niiden taustalla on. Tässä alallamme olisi paljon tehtävää. Tiina Kinnusen esitys asiakkaiden ja kieliasiantuntijan välisistä kosiskeluriiteistä puolestaan kirvoitti yleisöstä paitsi nyökkäilyä myös hersyvää naurua. Esitysten rinnalla olisi ollut mahdollisuus osallistua think tank -keskusteluihin, mutta halusin itse keskittyä varsinaiseen ohjelmaan.

Hauska yksityiskohta oli kaikkien esitysten livekuvitus, josta vastasi Linda Saukko-Rauta (ks. alla kuva Tiina Kinnusen esityksestä). Oli hämmästyttävää seurata, miten hyvin hän osasi kiteyttää kunkin esityksen ydinsanoman piirrokseksi. Osassa esityksistä sisältö oli erittäin teknistä tai sisälsi alan käsitteistöä, joka ei välttämättä avaudu ulkopuolisille.

Vaikka olen osallistunut moniin ruotsalaisiin konferensseihin, olin nyt ensimmäistä kertaa NTIF:ssä. Olen pitänyt sen konferenssimaksua liian kalliina ja koko konferenssia enemmän käännöstoimistoille kuin yksinyrittäjille suunnattuna. Sain kuitenkin konferenssia varten Kopiosto-apurahan SKTL:ltä, mistä olen kiitollinen ja iloinen. NTIF osoittautui oikein sopivaksi konferenssiksi myös yksinyrittäjälle, ja saatan hyvinkin osallistua toistekin.

Tiina Kinnunen: Konferenssikuulumisia rapakon takaa

Osallistuin American Translators’ Associationin eli ATA:n 63. konferenssiin Los Angelesissa 12.–15.10.2022. Osallistujia oli noin 1100, ja pandemiavuosien jälkeen ihmiset verkostoituivat innokkaasti. Ensikertalaisille oli järjestetty tutustumistilaisuus heti ensimmäisenä iltana, ja myös osanottajalapusta näki, kuka on ensikertalainen – tai vaikkapa puhuja, kuten minäkin. Olin ensi kertaa paikan päällä, vaikka olin pitänyt esityksen vuoden 2020 etäkonferenssissa.

Ohjelmassa oli runsaasti aikaa verkostoitumisille ja näytteilleasettajiin tutustumiseen. Eri jaostoilla oli omia illallisiaan, ja tapasin pohjoismaisia kollegoita Nordic Divisionin järjestämällä retkellä värikkääseen kauppahalliin. Jaostot olivat myös kutsuneet omia puhujiaan, jotka pitivät kaksi esitystä omien jaostojensa kielistä tai aiheista. Joskus nämä esitykset menivät vähän päällekkäin muiden kiinnostavien esitysten kanssa, mutta niinhän konferensseissa aina käy.

ATA:n sertifioimilla kääntäjillä on velvoite kerätä 20 jatkokoulutuspistettä aina kolmen vuoden aikana, ja tässäkin konferenssissa monet esitykset täyttivät jatkokoulutuksen vaatimuksen. Mielenkiintoinen ajatus myös meille Suomeen mietittäväksi: Mitkä tapahtumat ovat ammatillista jatkokoulutusta, voisiko niistä saada pisteitä, mihin pisteitä käytettäisiin tai missä niitä vaadittaisiin? Vai voisiko ne lisätä vaikkapa ansioluetteloon?

Omat esitykseni käsittelivät tuottavan mukavuusalueen ja oikeiden asiakkaiden löytämistä sekä AV-kääntämisen uusia työkaluja. Yleisöä oli molemmissa mukavasti, vaikka samaan aikaan oli tarjolla useita eri esityksiä, ja oli mukava huomata, että meillä Suomessa ajankohtaiset asiat ovat terävintä kärkeä myös muualla maailmassa.

Seuraavan kerran ATA:n konferenssi järjestetään Miamissa 25.–28.10.2023, ja suosittelen sitä lämpimästi. Tietysti kauas on kallista matkustaa, mutta SKTL:n Kopiosto-varoista myöntämä konferenssiapuraha on suureksi avuksi – niin minullakin.

Mili Viita

Kääntäjä, yrittäjä

Mili Viita on yksi Kääntäjämestarin kirjan tekijöistä, markkinointiin erikoistunut asiatekstinkääntäjä ja iloisen yrittäjyyden evankelista. Milillä on kokemusta sekä käännöstoimistosta työskentelystä että yrittäjyydestä. Erityisen lähellä Milin sydäntä on asiakaslähtöisyys, ja Mili pyrkiikin tekemään kielipalvelualasta paremman niin sillä toimiville asiantuntijoille kuin heidän asiakkailleen.

• LinkedIn

Tiina Kinnunen

Av-kääntäjä

Tiina Kinnunen on pitkän linjan av-kääntäjä ja av-kääntämisen matkasaarnaaja. Uusien kääntäjien koulutus ja yhteistyö yliopistojen kanssa ovat lähellä hänen sydäntään, ja hän vierailee usein puhumassa kääntämisestä opiskelijoille. Tänä vuonna hän on osallistunut seitsemään eri konferenssiin ja pitänyt niissä viisi esitelmää.

Tiina on ollut mukana tekemässä Kääntäjämestarin kirjaa, ja hän toimii tällä hetkellä Kääntäjämestarit ry:n puheenjohtajana.

• X
• LinkedIn

Artikkeli Syksyn konferenssisatoa julkaistiin ensimmäisen kerran Kääntäjämestarin kirja.

Tätä pohtii moni aloittava kääntäjä ja elämän- ja työtilanteiden muuttuessa myös kokeneempi kääntäjä, etenkin jos kaikki munat on tullut pantua samaan koriin eli luotettu yhteen suureen asiakkuuteen, joka syystä tai toisesta päättyy.

Jos aloittaisin muinaisista roomalaisista, sanoisin että koko elämä on verkostoitumista – niin kuin se onkin. Se on sitä, että entiset koulukaverit, lapsuuden kaverit, pelikaverit, kerhokaverit, naapurit ja kylänmiehet tietävät, mitä teet työksesi. Aina ei tarvitse olla luotaantyöntävästi myymässä, vaan ihan missä tahansa, vaikka pihatalkoissa, voit jutustella naapurin kanssa ja kertoa, mitä teet työksesi, se voi ennemmin tai myöhemmin poikia myös töitä. Itselläni on asiakkuuksia tullut entisten koulukavereiden kautta – joko he itse tai he ovat vinkanneet minut jollekulle, ja olenpa jopa ihka oikean työpaikankin (eli työsuhteen) saanut opiskelukaverini kautta.

Aloittelijan on helpointa kokemuksen kerryttämisvaiheessa saada sysättyä jalkansa oven rakoon ihan perinteisellä työnhakumenetelmällä eli lähestymällä mahdollisimman monia suurempia kotimaisia ja etenkin ulkomaisia käännöstoimistoja täyttämällä lomakkeita ja lähettämällä CV:itään rekrytointiosoitteisiin. Puuduttavaa ja raakaa työtä monesti ilman mitään vastakaikua, mutta joskus se pää aukeaa pitkäaikaiseen asiakkuuteen. Oma pisin asiakkuuteni on kestänyt jo 27 vuotta, kontaktin sain – yllätys, yllätys – opiskelijavaihtokaverin kautta.

Jos olet kova pitchaaja ja palopuheiden pitäjä, erilaiset myynti- ja verkostoitumistilaisuudet voivat olla oiva paikka, mutta niissä osallistujien täytyy olla harvinaisen otollista asiakaskuntaa. Monet verkostoitumistilaisuudet tuntuvat olevan täynnä vain innokkaasti myymään tulleita verkostoitujia, joilla ei ole aikaa kuunnella, mitä muut verkostoitujat tekevät ja olisiko heidän kanssaan mahdollista saada synergiavaikutuksia. Suomessa asuvana ja toimivana ja suomeen päin kääntävänä markkinat tuntuvat usein olevan muualla – suomalaiset ovat kiinnostuneita kansainvälistymään eikä itselläni ole heille välttämättä mitään tarjottavana. Mutta sen lisäksi monilla paikkakunnilla on erilaisia yrittäjätapahtumia, co-working-tiloja, verkostoitumistilaisuuksia, joissa voi rennommin kokoontua tutustumaan potentiaalisiin yhteistyökumppaneihin – sellaisina näkisin kääntäjänä myös asiakkaat, sillä yhteistyöllä syntyy myös se paras käännöskin.

Edellä olen käsitellyt verkostoja lähinnä myynnin ja asiakkaiden saamisen näkökulmasta, mutta erittäin suuri merkitys on yhteistyö- ja tukiverkostoilla. Tukiverkostoja ovat kollegat, joille voi purkaa huoliaan ja murheitaan sekä mahdollista töiden ylivuotoa ja joiden kanssa voi pallotella termiongelmia, voi tehdä oikolukuyhteistyötä, yhteisprojekteja, pohtia hinnoitteluasioita ja kaikkea mahdollista ja mahdotonta omaan työhön ja sen ulkopuolelle liittyvää. Kollegoilta kuulet niksit ohjelmistojen käyttöön, vihjeet parhaista ohjelmistoista ja käytännöistä, opit uutta, ja toisaalta kuulet myös vinkit mahdollisista vältettävistä asiakkaista tai yhteistyökumppaneista – mikä sekin on tärkeää. Vaikka hyvä tapa oppia onkin kantapään kautta, niin vähemmän kirpaisee, jos asian oppii kaverin tai kollegan kantapään kautta ja pystyy itse ongelman välttämään.

Tukiverkostoja voi saada eri alojen yrittäjistä – teit töitä sitten freelancer-, yrittäjä-, kääntäjä- tai millä tahansa tittelillä. Kun katselee maailmaa välillä muiden yrittäjien (ja niiden potentiaalisten asiakkaiden) silmin, näkee ehkä jotain uutta omassa työssäänkin. Tai huomaa sen, että loppujen lopuksi me kaikki pyörimme lähtökohtaisesti samojen ongelmien ympärillä oli liikevaihto sitten 40 000, 400 000 tai 4 000 000 euroa vuodessa. Tietyt periaatteet ovat aina samat.

Yrittäjä ei näkyvyydellä elä, vaan elämiseen tarvitaan riihikuivaa rahaa, vaikka se olisikin bitteinä tilillä tai pankkikortin sirulla. Mutta sen verran pitää jokaisen itsensä työllistävän näkyä, että sinut voidaan löytää verkosta – some-näkyvyys ei sentään onneksi ole elinehto sen enempää ekstrovertille kuin introvertillekään kääntäjälle, mutta jotkin yhteystiedot verkosta pitää löytyä, vaikka sinä olisit se, joka toimeksiantoja etsii. Jonkinlainen verkkopresenssi kertoo, että olet olemassa ja että sinut voi tavoittaa: nettisivut, LinkedIn-profiili – jokin, joka kertoo ammattiosaamisestasi. Viime aikoina itselleni on tullut valtavasti huijausviestejä eri nimillä ja tarinoilla, jotka kertovat erinomaisesta suomen kääntämisen taidoista, joista itse suomenkielisenä tietysti näen, että tämä tyyppi nyt ei ainakaan suomea käännä mihinkään suuntaan – myös tästä syystä näen oman ammattilaisprofiilin vahvistamisen vaikka passiivisellakin profiililla erittäin tärkeänä, että sinut voi löytää joltakin uskottavalta sivustolta tai vaikka alan liiton jäsenluettelosta.

Hyvä asia on, että verkostoitua voi monella tapaa, jokaiselle löytyy se itselle sopivin muoto. Paras yhdistelmä syntyy tietysti yhdistämällä nämä kaikki – koko elämän, verkostoitumistilaisuudet, kollegaverkostot, tukiverkostot ja näyttäytymisen silloin tällöin oman alan konferensseissa ja muissa tilaisuuksissa, jokainen uusi koulutustilaisuus on samalla jonkinlainen verkostoitumistilaisuus. Palvellessani asiakkaita pyrin löytämään heille kääntäjän silloinkin, kun en itse ehdi tai pysty kääntämään, ja silloin ehdottoman tärkeää on, että voin suositella kollegaa. En koskaan suosittele tuntematonta kollegaa, vaan vain sellaisia, jotka olen todennut täyspäisiksi ja taitaviksi – suosittelu on aina myös uhka itselle, sillä jos suosittelen tyyppiä, joka ei vastaa asiakkaan laatuvaatimuksia, asetan myös oman maineeni vaakalaudalle. Suositteluun ei myöskään riitä, että tyyppi osaa kääntää, vaan hänen pitää osata myös kommunikoida asiakkaiden kanssa. Tätäkään en kollegoista tiedä, ellen ole verkostoitunut heidän kanssaan ja tehnyt yhteistyötä.

Summa summarum: Verkostoitua pitää itse. Kukaan ei löydä sinua, jollet muista kertoa olevasi olemassa. Sen sijaan tapoja on monia niin, että jokaisen on mahdollista löytää omat tapansa, omaan persoonaansa sopivat tapansa. Verkostoitua pitää myös monimuotoisesti, älä ajattele sitä pelkästään asiakashankintana, vaan muista ne tukiverkostot, hengenheimolaiset, sitä kautta olet selvillä kohtuullisesta hintatasosta, kohtuullisista työn tekemisen ehdoista. Verkostojen avulla palvelet asiakkaitasi ja asiakkaasi löytävät sinut. Kääntäjämestarin kirja on osoitus yhden kollegaverkoston yhteistyöstä, joka sai alkunsa kollegan puuskahduksesta suljetussa some-ryhmässä, että kyllä tällaista tarvittaisiin – ja niin se tehtiin. Itse.

Mirka Lahti

Kääntäjä

Mirka Lahti on asiatekstinkääntäjä, joka kääntää saksasta, ruotsista, englannista, norjasta ja tanskasta suomeksi, Kääntäjämestarit ry:n perustajajäsen, Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton entinen aktiivijäsen sekä Hervannan Yrittäjien ja Tampereen yrittäjien puheenjohtaja. Tämä blogikirjoitus liittyy Mirkan #kieli2022-konferenssissa pitämäänsä esitykseen Kannattavuus kasvuun ja näkyvyys nousuun verkostojen avulla.

• X
• LinkedIn

Artikkeli Mistä niitä verkostoja oikein saa? julkaistiin ensimmäisen kerran Kääntäjämestarin kirja.