Niina Elomaa, erityisasiantuntija, terminologinen ty\u00f6, valtioneuvoston kanslia<\/p>\n\n\n\n
Valtioneuvoston 12 ministeri\u00f6t\u00e4 tuottavat vuosittain yli tuhat s\u00e4\u00e4d\u00f6st\u00e4, monta sataa julkaisua, toistatuhatta tiedotetta ja paljon muuta teksti\u00e4. Valtioneuvoston verkkosivuilla k\u00e4yd\u00e4\u00e4n tietoa etsim\u00e4ss\u00e4 yli kuusi miljoonaa kertaa ja ministeri\u00f6iden sivuilla varmastikin v\u00e4hint\u00e4\u00e4n saman verran lis\u00e4\u00e4. Julkaisujakin ladataan yli kaksi miljoonaa kertaa vuodessa.<\/p>\n\n\n\n
Tekstej\u00e4 ja sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 on monenlaisia kuten my\u00f6s tietoa hakevien k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksia. Paljon on my\u00f6s muun kuin suomenkielisen tekstin tarvitsijoita. Valtioneuvoston kanslian k\u00e4\u00e4nn\u00f6s- ja kielitoimialan henkil\u00f6st\u00f6 k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 tai k\u00e4\u00e4nn\u00e4tt\u00e4\u00e4 yhteisty\u00f6kumppaneilla vuosittain toistasataatuhatta k\u00e4\u00e4nn\u00f6ssivua. T\u00e4st\u00e4 noin puolet koostuu s\u00e4\u00e4d\u00f6steksteist\u00e4 ruotsin kielelle. Toinen puolisko sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 monenlaista tekstityyppi\u00e4 ja pieness\u00e4 m\u00e4\u00e4rin my\u00f6s henkil\u00f6st\u00f6n k\u00e4\u00e4nt\u00e4mi\u00e4 kieli\u00e4 (suomi, ruotsi, englanti, ven\u00e4j\u00e4) laajempaa kielivalikoimaa.<\/p>\n\n\n\n
Miten p\u00e4\u00e4st\u00e4 kieliaineistojen \u00e4\u00e4relle Ministeri\u00f6iden julkaisusarjoissa ilmestyv\u00e4t julkaisut l\u00f6ytyv\u00e4t PDF-muodossa valtioneuvoston julkaisuarkisto Valtosta<\/a>. Julkaisuissa on usein kuvailulehdet ruotsiksi ja englanniksi, mutta my\u00f6s kokonaisia julkaisuja on k\u00e4\u00e4nnetty. Valton hakutoiminto kohdistuu julkaisujen nimiin ja asiasanoihin. Haku- ja asiasanoja voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s ruotsiksi ja englanniksi. N\u00e4pp\u00e4r\u00e4\u00e4 on selata julkaisuja asiasanan mukaan tai julkaisusta vastaavan ministeri\u00f6n mukaan tai seurata viimeisimpi\u00e4 lis\u00e4yksi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Valtioneuvoston ja ministeri\u00f6iden verkkosivuilla on paljon tietoa eri kielill\u00e4. P\u00e4\u00e4sivut ja keskeiset tiedotteet ja aineistot k\u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n ruotsiksi ja englanniksi, ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksiin on tarjolla kielivalikko. Osin l\u00f6ytyy muitakin kieli\u00e4 ainakin oikeusministeri\u00f6n ja sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n sivuilla sek\u00e4 ulkoasiainministeri\u00f6n kahdeksalla kielell\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4lt\u00e4 ThisisFINLAND-sivustolta. Teemakokonaisuuksilla ja hankkeilla voi olla omat monikieliset sivut esim. suomi.fi, vaalit.fi, astettaalemmas.fi, soteuudistus.fi ja haeavustuksia.fi.<\/p>\n\n\n\n Termej\u00e4 tai ilmaisuja etsiess\u00e4\u00e4n kannattaa kokeilla rajausta johonkin tiettyyn verkkoymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja osuman l\u00f6ytyess\u00e4 etsi\u00e4 vastaava teksti kohdekielell\u00e4, esim. Sanastot ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 koskevat ohjeet<\/strong> Erilaajuisiin sanastoihin kootaan valtionhallinnon k\u00e4sitteiden termisuosituksia p\u00e4\u00e4asiassa suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, osin ven\u00e4j\u00e4ksi ja tarvittaessa muilla kielill\u00e4. Etenkin keskeisimm\u00e4t ja mittavina hankkeina tuotetut sanastot julkaistaan valtioneuvoston termipankki Valterissa<\/a>, jossa viimeisimpin\u00e4 p\u00e4ivityksin\u00e4 ovat mm. Virastot ja laitokset -sanasto sek\u00e4 uusi Hallinnon erikoistermit -sanasto. Maaliskuussa 2023 Valteriin tulee taas uutta aineistoa.<\/p>\n\n\n\n Valtioneuvoston kanslian kieliasiantuntijat osallistuvat my\u00f6s muiden toimijoiden julkaisemien valtionhallinnon erikoisalojen sanastojen ty\u00f6h\u00f6n tai kommentoivat sanastoja. N\u00e4it\u00e4 sanastoja julkaistaan Valtioneuvoston yhteisess\u00e4 julkaisuarkisto Valtossa<\/a> (l\u00f6yt\u00e4\u00e4 esim. hakusanalla \u2019sanasto\u2019) sek\u00e4 Sanastokeskuksen TEPA-termipankissa<\/a> ja Digi- ja v\u00e4est\u00f6tietoviraston Sanastot-ty\u00f6kalussa<\/a>. Viimeaikaisia t\u00e4llaisia sanastoja ovat esimerkiksi Opetus- ja koulutussanasto<\/a> (fi-sv-en) ja Valtionavustustoiminnan sanasto<\/a> (fi-sv-en), joita molempia laajennetaan edelleen, sek\u00e4 Kotoutumisen sanasto<\/a> (fi-sv).<\/p>\n\n\n\n Suppeammat, k\u00e4\u00e4nn\u00f6sty\u00f6n ohessa kootut ajankohtaisaiheiden sanastot julkaistaan PDF-muodossa valtioneuvoston kanslian Sanastot ja ohjeet<\/a> -verkkosivulla. Ohjeita on laadittu etenkin ruotsinkielisen s\u00e4\u00e4d\u00f6skielen tueksi ja englanninkielisiss\u00e4 teksteiss\u00e4 esiintyvien kielipulmien ratkaisemiseksi. Ohjeiden joukossa on muun muassa valtioneuvoston englanninkielisi\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 ohjaava English Style Guide<\/a> ja Twitter-ohje<\/a> (PDF-tiedostoja).<\/p>\n\n\n\n Ruotsin s\u00e4\u00e4d\u00f6sk\u00e4\u00e4nt\u00e4misen tueksi on julkaistu Svenskt lagspr\u00e5k i Finland<\/a> -opas, jonka kattava sanasto-osuus (fi-sv) l\u00f6ytyy my\u00f6s Valterista. Ajankohtaisia lakikielen kielikysymyksi\u00e4 ja termisuosituksia k\u00e4sittelee Valtioneuvoston ruotsin kielen lautakunnan tiedotuslehti Spr\u00e5kr\u00e5d<\/a>. Englannin s\u00e4\u00e4d\u00f6sk\u00e4\u00e4nt\u00e4mist\u00e4 ohjaa S\u00e4\u00e4d\u00f6sten k\u00e4\u00e4nt\u00e4minen englanniksi ja valtiosopimusten suomentaminen<\/a> -opas sek\u00e4 Lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6sanasto<\/a> (fi-sv-en, PDF-tiedosto; my\u00f6s Valterissa).<\/p>\n\n\n\n Sote-uudistuksen huipennuttua hyvinvointialueiden aloittamiseen vuodenvaihteessa moni voi kokea kaksi uudistukseen liittyv\u00e4\u00e4 sanastoa t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 hyvinkin keskeisiksi. Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n johdolla laadittu Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset k\u00e4sitteet (fi-sv-en-ru) l\u00f6ytyy Valterista<\/a>, Tepa-termipankista<\/a> ja Sote-sanastot-palvelusta<\/a>. Valtioneuvoston kanslian k\u00e4\u00e4nn\u00f6s- ja kielitoimialan oma, Laaja sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistamisen sanasto <\/a>(fi-sv-en, PDF-tiedosto) on puolestaan k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 PDF-tiedostona ja Valterissa (osana Hallinnon erikoistermit -sanastoa; englanti lis\u00e4t\u00e4\u00e4n Valteriin maaliskuussa). Hiljattain on my\u00f6s p\u00e4ivitetty tiedostoa Suomen hallintorakenteeseen liittyvi\u00e4 termej\u00e4 sek\u00e4 hyvinvointialueiden, maakuntien ja kuntien nimet<\/a> (fi-sv-en-ru, PDF-tiedosto). Sote-uudistuksen eri vaiheiden terminologia onkin ollut kestoaihe terminologien ty\u00f6p\u00f6yd\u00e4ll\u00e4 jo ainakin vuodesta 2015 asti. On erityisen palkitsevaa, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 termist\u00f6 alkaa olla koottuna, vaikka joistakin termeist\u00e4 ep\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisin v\u00e4liajoin aina keskustellaankin. Hyvinvointialue ja ohjaus eri kielill\u00e4 monissa yhdyssanoissa ja sanaliitoissa ovat sellaisia. Sote-uudistuksen rinnalla on viime vuodet koostettu my\u00f6s koronasanastoa<\/a> (PDF-tiedosto). Nyt k\u00e4ynniss\u00e4 on mm. Natoon liittyv\u00e4\u00e4 sanastoty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n My\u00f6s muut virastot ja toimijat ovat laatineet hy\u00f6dyllisi\u00e4 sanastoja valtionhallinnon erikoisaloista. Kooste linkeist\u00e4 julkishallinnon virastojen, laitosten, yhdistysten tai muiden toimijoiden yll\u00e4pit\u00e4miin sanastoihin<\/a> on my\u00f6s tarjolla vnk.fi:ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Lis\u00e4ksi valtionhallinnon tekstej\u00e4 k\u00e4\u00e4nt\u00e4ville tarkoitettuja k\u00e4\u00e4nn\u00f6smuisteja<\/a> on vapaasti hy\u00f6dynnett\u00e4viss\u00e4. Muistit sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t ministeri\u00f6iden julkaisemia, suomenkielisi\u00e4 keskeisi\u00e4 strategioita, selontekoja ja muita t\u00e4rkeit\u00e4 asiakirjoja ja niiden k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 tmx-muodossa. K\u00e4\u00e4nn\u00f6smuistiohjelmassa teksteihin voi kohdistaa konkordanssihakuja termien l\u00f6yt\u00e4miseksi. Viime vuosien aineistoja sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00f6smuisti (Hallituskaudet 2015\u20132023) pyrit\u00e4\u00e4n julkaisemaan alkuvuonna.<\/p>\n\n\n\n Kieli on t\u00e4rke\u00e4 ty\u00f6kalu Valtioneuvoston kanslia tarjoaa termineuvontaa<\/a> osoitteessa termineuvonta.vnk@gov.fi<\/a>.<\/em><\/p>\n\n\n\n Niina Elomaa on terminologi ja englannin kieliasiantuntija, joka tekee valtioneuvoston kanslian k\u00e4\u00e4nn\u00f6s- ja kielitoimialalla termity\u00f6t\u00e4 ja koordinoi monikielisi\u00e4 sanastoprojekteja. Viime aikojen erikoistumisalueita ovat englannin lakikieli, lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n erikoistermit ja hallinnon uudistukset, kuten sote-uudistus ja valtionavustustoiminta. Niinalle on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 saada jakaa terminologista tietoa mahdollisimman laajasti ja edist\u00e4\u00e4 selkeiden ja yhten\u00e4isten termien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 valtionhallinnossa.<\/span><\/p>[\/et_pb_team_member][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section]<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Niina Elomaa, erityisasiantuntija, VNK Anni-Kaisa Leminen, rekister\u00f6ity oikeustulkki, v\u00e4it\u00f6skirjatutkija<\/p>\n\n\n\n Artikkelimme Etninen moninaisuus ja eriarvoisuus asioimistulkkien ty\u00f6ss\u00e4 <\/em>julkaistiin Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n tutkimus Noin puolet vastanneista oli suomen- tai ruotsinkielisi\u00e4 (49 % vastanneista) ja puolet muista kielitaustoista tulevia (\u2019muunkieliset\u2019, 51 % vastanneista). <\/strong>Tulkkien taustat ja esimerkiksi aiempi ty\u00f6kokemus vaihtelevat eritt\u00e4in paljon, erityisesti k\u00f6mpel\u00f6hk\u00f6sti nime\u00e4m\u00e4mme muunkielisten vastaajien ryhm\u00e4n kohdalla. Vaikka vastaajajoukko on kaiken kaikkiaan melko pieni siihen n\u00e4hden, ett\u00e4 arvioiden mukaan Suomessa toimii osa- ja kokoaikaisesti noin tuhatkunta asioimistulkkia, vastausten kirjo kuvastaa siis hyvin kent\u00e4n tilannetta. <\/p>\n\n\n\n L\u00e4hes kolmanneksella kaikista vastaajista on pitk\u00e4 ty\u00f6kokemus tulkkina toimimisesta (yli 11 vuotta), joka toinen vastaajista oli ty\u00f6skennellyt 3\u201310 vuotta ja vain joka kuudes ilmoitti ty\u00f6skennelleens\u00e4 tulkkina alle kaksi vuotta. Vertailtavien vastaajaryhmien v\u00e4lill\u00e4 oli selke\u00e4 ero siin\u00e4, ett\u00e4 suomen- ja ruotsinkieliset tulkit ty\u00f6skentelev\u00e4t muunkielisi\u00e4 harvemmin p\u00e4\u00e4toimisesti tulkkeina; vain 38 % suomen- ja ruotsinkielisist\u00e4 ja jopa 58 % muunkielisist\u00e4 ilmoitti saavansa yli 60 % tuloistaan tulkkauksesta. Suurempi osa muunkielisist\u00e4 tulkeista on siis taloudellisesti riippuvaisempia tulkkausty\u00f6st\u00e4\u00e4n. <\/p>\n\n\n\n Osalla vastaajista ei ole lainkaan asioimistulkkaukseen liittyv\u00e4\u00e4 koulutusta, osa on suorittanut asioimistulkkauksen n\u00e4ytt\u00f6tutkinnon ja\/tai tutkintoon valmentavan koulutuksen, muutamilla tulkeilla on ylempi korkeakoulututkinto k\u00e4\u00e4nt\u00e4misen ja tulkkauksen alalta (tarkemmat koulutuksen taustatiedot vastaajista l\u00f6ytyy artikkelin taulukosta 1). Karkeasti aineistosta voidaan todeta, ett\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6tutkinto ja siihen valmentava koulutus on muunkielisille tulkeille tavanomaisempi koulutuspolku. <\/p>\n\n\n\n Tyytyv\u00e4isyys ty\u00f6h\u00f6n asioimistulkkina<\/strong> Ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti tulkit (kieliryhm\u00e4st\u00e4 riippumatta) nostavat esiin ep\u00e4kohtana sen, ett\u00e4 heill\u00e4 ei ole vaikutusmahdollisuuksia ty\u00f6paikallaan \u2013 suurin osa toimii freelancereina ja varsinainen ty\u00f6yhteis\u00f6\u00f6n kuulumisen kokemus j\u00e4\u00e4 usein kaukaiseksi haaveeksi. Vaikka tulkit olisivat jonkin tulkkitoimiston listoilla, ei toimeksiantoja v\u00e4litt\u00e4v\u00e4 yritys v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarjoa esimerkiksi ty\u00f6nohjausta tai tilaisuuksia tavata muita tulkkeja tai toimiston muuta henkil\u00f6st\u00f6\u00e4. Ty\u00f6n keikkaluonteisuuden takia tulkit eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kiinnity niihin viranomaisiin tai asiakkaisiin, joiden kanssa toimeksiantojen yhteydess\u00e4 ollaan tekemisiss\u00e4. Asioimistulkit toimivat yhteisty\u00f6ss\u00e4 monien muiden asiantuntijoiden rinnalla (viranomaisedustajat), mutta p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti tulkkien asema n\u00e4hd\u00e4\u00e4n ja koetaan muita asiantuntijoita heikommaksi.<\/p>\n\n\n\n Tuen, yhteis\u00f6llisyyden ja ohjauksen kaipuusta nousee vahva tahto Ala on vinossa, koska ammattilaiset, jotka rakastaisivat tulkkausta ty\u00f6n sis\u00e4ll\u00f6n vuoksi, eiv\u00e4t j\u00e4\u00e4 ammattiin, koska se ei ole taloudellisesti kannattavaa eik\u00e4 ty\u00f6n j\u00e4rjest\u00e4miseen liittyvien ongelmien takia tekij\u00e4n kannalta kest\u00e4v\u00e4\u00e4. Kuten vastauksistakin k\u00e4y ilmi, tulkit ovat tyytyv\u00e4isi\u00e4 mm. ty\u00f6n monipuolisuuteen, jatkuvan oppimisen mahdollisuuksiin sek\u00e4 vaihteleviin teht\u00e4viin. Kuitenkin suomen- tai ruotsinkielisist\u00e4 tulkeista joka toinen ja muunkielisist\u00e4kin joka viides ilmoitti etsiv\u00e4ns\u00e4 kyselyn hetkell\u00e4 muita t\u00f6it\u00e4. <\/p>\n\n\n\n Koska asioimistulkin ammattinimike ei ole suojattu eik\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 velvoita viranomaisia k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n vain p\u00e4tevi\u00e4 tulkkeja, valitettavan usein mediassa levi\u00e4\u00e4 klikkiotsikkouutisia tapauksista, joissa tulkin teht\u00e4v\u00e4\u00e4n on palkattu kielitaidoltaan ja\/tai ammattieettiselt\u00e4 osaamiseltaan t\u00e4ysin ep\u00e4p\u00e4tev\u00e4 henkil\u00f6. Tutkimuksemme avovastauksissa nousee esiin ammattitulkkien ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 harmi siit\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4llaiset uutiset saavat koko alan huonoon valoon. Luottamus tulkatun vuorovaikutuksen onnistumiseen heikkenee, koska tulkkaus ja tulkit<\/em> n\u00e4hd\u00e4\u00e4n, milloin mist\u00e4kin syyst\u00e4, ongelmallisina. Uutisoinneissa tuodaan harvoin esiin sit\u00e4 kaikkea, joka on johtanut joko valmistautumattoman ammattitulkin tai t\u00e4ysin osaamattoman \u2019tulkin\u2019 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n: kiire, tulkkauksen organisoinnin ongelmat, viranomaisten osaamattomuus ja yhteisty\u00f6n ongelmat \u2013 n\u00e4m\u00e4 puolestaan nousevat esiin, kun kysyt\u00e4\u00e4n tulkeilta itselt\u00e4\u00e4n alan haasteista. Kyselyn tekemisest\u00e4 on vier\u00e4ht\u00e4nyt jo nelj\u00e4 vuotta, mutta alan tilanne ei ole muuttunut ainakaan merkitt\u00e4v\u00e4sti paremmaksi. <\/p>\n\n\n\n Kiristyvist\u00e4 ty\u00f6olosuhteista huolimatta tulkit kouluttautuvat, perehtyv\u00e4t ja valmistautuvat toimeksiantoihin ja syvent\u00e4v\u00e4t asiantuntijuuttaan monipuolisesti. T\u00e4m\u00e4 panos j\u00e4\u00e4 kuitenkin jossain m\u00e4\u00e4rin pimentoon, eik\u00e4 asioimistulkkausta tunnisteta asiantuntijaty\u00f6ksi. N\u00e4en t\u00e4ss\u00e4 mahdollisuuden parempaan; meid\u00e4n \u2013 tulkkien, kouluttajien ja tutkijoiden \u2013 yhteinen velvollisuus on nostaa asioimistulkkauksen arvostusta paremmalle tasolle. Koska me ymm\u00e4rr\u00e4mme, mit\u00e4 onnistunut tulkkaus tekij\u00e4lt\u00e4\u00e4n vaatii ja ett\u00e4 tulkkaus on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ja arvokasta ty\u00f6t\u00e4, ehk\u00e4 me voisimme kertoa sen niille, joiden toivomme ja odotamme ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4n sen my\u00f6s.<\/p>\n\n\n\n
<\/strong>Finlex-s\u00e4\u00e4d\u00f6skokoelmassa<\/a> on julkaistu kaikki s\u00e4\u00e4d\u00f6kset suomeksi ja ruotsiksi. Englannin- ja muun vieraskielisen s\u00e4\u00e4d\u00f6stekstin l\u00e4hteille p\u00e4\u00e4see selailemalla s\u00e4\u00e4d\u00f6sk\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4<\/a> tai hakemalla tietty\u00e4 s\u00e4\u00e4d\u00f6st\u00e4 sen numerolla. Vaikkei s\u00e4\u00e4d\u00f6ksest\u00e4 l\u00f6ytyisi koko k\u00e4\u00e4nnetty\u00e4 teksti\u00e4, sen englanninkielinen nimi saattaa olla tallennettu Finlexiin. Vain keskeisimpi\u00e4 s\u00e4\u00e4d\u00f6ksi\u00e4 k\u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n englanniksi ja vain harvoin muille kielille. Oikeusministeri\u00f6ss\u00e4 on muuten k\u00e4ynnistynyt Finlexin kehitt\u00e4mishanke, jossa pyrit\u00e4\u00e4n muun muassa tuottamaan monikielinen n\u00e4kym\u00e4 erikielisten s\u00e4\u00e4d\u00f6stekstien vertailuun.<\/p>\n\n\n\n
aluevaltuusto site:soteuudistus.fi<\/em>
\u201dp\u00e4\u00e4t\u00f6kseen ei saa hakea muutosta valittamalla\u201d site:finlex.fi<\/em>
Kohdekielisell\u00e4 termill\u00e4 voi vastaavanlaisella haulla kokeilla, onko kyseist\u00e4 termi\u00e4 tai ilmaisua jo k\u00e4ytetty jossakin tietyn sivuston verkkotekstiss\u00e4 tai julkaisussa.<\/p>\n\n\n\n
Selkeiden ja vakiintuneiden tai vahvistettujen termien k\u00e4ytt\u00f6 on k\u00e4\u00e4nt\u00e4misess\u00e4 keskeist\u00e4 ja niiden l\u00f6yt\u00e4minen usein aikaa viev\u00e4\u00e4. Valtioneuvoston kanslian k\u00e4\u00e4nn\u00f6s- ja kielitoimiala pyrkii sanastoty\u00f6ll\u00e4\u00e4n osaltaan selkeytt\u00e4m\u00e4\u00e4n viestint\u00e4\u00e4 ja edist\u00e4m\u00e4\u00e4n termien l\u00f6yt\u00e4mist\u00e4 ja niiden yhten\u00e4ist\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 valtionhallinnon teksteiss\u00e4. K\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4t ja terminologit selvitt\u00e4v\u00e4t jatkuvasti uusia termej\u00e4, tekev\u00e4t ehdotuksia k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksiksi ja usein neuvottelevat termeist\u00e4 asiantuntijoiden kanssa.<\/p>\n\n\n\n
<\/strong>Kieli on niin julkishallinnon ty\u00f6ntekij\u00e4n kuin k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4nkin t\u00e4rkein ty\u00f6kalu. Kuten Hyvin suunniteltu, puoliksi kirjoitettu. Apuneuvoja tekstintekij\u00e4lle<\/a> -oppaassa todetaan, \u201dk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kaikki, mit\u00e4 hallinnossa tehd\u00e4\u00e4n, tapahtuu kielen avulla\u201d. Niin virkamiesten laatimissa kuin k\u00e4\u00e4nnetyiss\u00e4kin teksteiss\u00e4 \u201don t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 lukija ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 vaivatta h\u00e4nelle tarkoitetut tekstit\u201d. Hyvin kirjoitetut tekstit on my\u00f6s helpompi k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4. Valtioneuvoston kanslian kieliasiantuntijat seuraavat tiiviisti selke\u00e4n kielen linjauksia ja neuvoja my\u00f6s k\u00e4\u00e4nn\u00f6sten kohdekielill\u00e4 (esim. Klarspr\u00e5k 1<\/a>, 2<\/a>; Clarity<\/a>, Plain<\/a>). Selke\u00e4n kielen lis\u00e4ksi usein on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pyrki\u00e4 yhdenvertaiseen ja sukupuolineutraaliin ilmaisuun (esimerkkej\u00e4 englannin kielell\u00e4<\/a>).<\/p>\n\n\n\n
\nVieraskyn\u00e4-kirjoitus tarjoaa tuhdin tietopaketin Suomen valtionhallinnon tuottamista sanastoista ja muista kieliaineistoista.<\/p>\n","protected":false},"author":7,"featured_media":1323,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_et_pb_use_builder":"off","_et_pb_old_content":"\n
-lehdess\u00e4 aiemmin t\u00e4n\u00e4 vuonna. Artikkelin aineisto on osa vuonna 2018 tekem\u00e4\u00e4mme laajaa kysely\u00e4, jolla kartoitettiin tulkkien ty\u00f6oloja ja -tyytyv\u00e4isyytt\u00e4. T\u00e4t\u00e4 osatutkimusta varten tarkastelimme tulkkien arvostuksen ja toisaalta eriarvoisen kohtelun kokemuksia ty\u00f6kent\u00e4ll\u00e4. Kyselyyn vastasi yhteens\u00e4 134 asioimistulkkina toimivaa puhuttujen ja viittomakielten tulkkia. Artikkelissamme pureudumme nimenomaan puhuttujen kielten tulkkien (N = 125) vastauksiin.<\/p>\n\n\n\n
Yleisesti ottaen vastaajat ovat tyytyv\u00e4isi\u00e4 ty\u00f6h\u00f6ns\u00e4 asioimistulkkina, eik\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 ollut vastaajaryhmien v\u00e4lill\u00e4 eroa. Eroja kuitenkin n\u00e4kyy, kun vastaajilta kysyttiin tarkemmin heid\u00e4n tyytyv\u00e4isyydest\u00e4\u00e4n ty\u00f6n eri osa-alueisiin. Suomen- ja ruotsinkieliset tulkit ilmoittivat selv\u00e4sti enemm\u00e4n tyytym\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 ammattitaidon arvostukseen, kun taas muunkieliset ovat tyytym\u00e4tt\u00f6m\u00e4mpi\u00e4 sek\u00e4 tulkkien v\u00e4lisiin ett\u00e4 tulkkien ja esihenkil\u00f6iden v\u00e4lisiin suhteisiin. Tulkeilta kysyttiin my\u00f6s, ovatko he kokeneet perusteetonta ep\u00e4ily\u00e4 ammatti- ja kielitaitoaan kohtaan. Noin joka toinen suomen- tai ruotsinkielinen ja noin joka kolmas muunkielinen tulkki kertoi kokeneensa t\u00e4llaista ep\u00e4ily\u00e4. Tulokset her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t jatkokysymyksi\u00e4 ja toivommekin p\u00e4\u00e4sev\u00e4mme my\u00f6hemmin my\u00f6s haastatteluiden avulla selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n millaisissa tilanteissa n\u00e4m\u00e4 mainitut haasteet tulevat vastaan. <\/p>\n\n\n\n
<\/strong>Yhteis\u00f6n kaipuu kuuluu usein my\u00f6s keskusteluissa kent\u00e4ll\u00e4 ja kent\u00e4n laidoilla; tulkkien kokemus omasta toimijuudesta ja mahdollisuuksista ty\u00f6olojen parantamiseksi ovat jo pitk\u00e4\u00e4n olleet kipukohtia. Vuoden 2021 marraskuussa saatiinkin hyv\u00e4 esimerkki siit\u00e4, mihin tulkkien yhteinen tahtotila ja yhteisty\u00f6 parhaimmillaan voi johtaa, kun Tulkkilaki Nyt -liike kutsui koolle mielenilmauksen eduskuntatalolle ja koko maan tulkit kutsuttiin mahdollisuuksiensa mukaan osallistumaan ty\u00f6nseisaukseen. <\/p>\n\n\n\n