Juho Suokas & Erja Vottonen, University of Eastern Finland<\/p>\n\n\n\n
Siirry t\u00e4st\u00e4 <\/a>suomenkieliseen versioon<\/em><\/p>\n\n\n\n Translators, interpreters, and language editors (hereon collectively referred to as language service providers, LSPs) do important yet often invisible work. One good example of this are scientific publication processes: research work is often portrayed as an English-language monolith, yet research contexts and the researchers behind scientific publications are diverse and multilingual. <\/p>\n\n\n\n Most researchers use English to communicate their work but speak other first languages and do their research outside English-speaking contexts. Thus, translation is a major part of research work, yet it is often invisible and mostly done by the researchers themselves. Regardless of this common self-translation in academia, professional language services also play a notable role in scientific publication processes \u2013 most commonly in the form of language revision, at least in Finland. <\/p>\n\n\n\n Our ReTra research group has examined the phenomenon of translation and multilingualism in research work. This blogpost is based on discussions in a workshop arranged with the Nordic Editors and Translators organization (NEaT)<\/a> in January 2026. We also refer to our research material, where we have interviewed researchers and LSPs working with researchers.<\/p>\n\n\n\n In our interviews, researchers seem to think of language and translation in roughly one of two distinct ways: On one hand, translation is seen by some researchers as a mechanical process of meaning transfer, where correct solutions exist, language is a communication tool, and language tasks can be delegated to technological solutions. On the other hand, many researchers also see translation as a process of producing something inherently different than the source text, and that language is not just communication of messages, but also a way to make sense of and shape one\u2019s reality. These latter researchers may regard translation as a creative process where meaning is interpreted and recreated. However, not all researchers fall neatly within one category or the other, this is more a spectrum between two distinct views.<\/p>\n\n\n\n As you might expect, the conceptualizations of translation are different between researchers and LSPs. The latter offer a more dynamic perspective: they emphasize how each translation must be seen in its communicative context, and translation can also be seen as communication between different cultural ecosystems.<\/p>\n\n\n\n Researchers may not be aware of what language services are available and what to expect from them. For instance, questions of how long does it take to translate or do language revisions and how much does it cost \u2013 or even whether their work has budgeted for language services.<\/p>\n\n\n\n In our interviews, LSPs describe interaction with researchers as a balancing act. Without communication with the researchers, it can be difficult to know what is expected from the work: for instance, whether the focus should be solely on a \u2018superficial\u2019 linguistic level, or whether the text can be modified more extensively. <\/p>\n\n\n\n There is also the question of how to draw the line between the roles of the researcher and language professional. The LSPs wished that researchers could just focus on what they are good at and leave language matters to them.<\/p>\n\n\n\n Returning clients were described to have most interaction with LSPs. In addition, early-stage researchers seem to be the ones who wish for the most communication and feedback, as they wish to improve their writing, whereas more established researchers might be hesitant to discuss \u2013 or even accept \u2013 changes to their writing. The workshop participants also mentioned that they would also like more feedback. A common problem was that the LSP assumed they had improved the text, but the researchers thought that it did not conform to the writing practices of their field. In such cases, better communication could help avoid such problems and aid in developing both researchers and the LSPs to write in specific fields.<\/p>\n\n\n\n Thus, it is a balancing act.<\/p>\n\n\n\n The discussion on developments in language technology is a hot topic in both research and language professions. Whether and when technology will replace language professionals is an ongoing debate, yet it is far from a new one. The constant need to adapt to technological changes is endemic to the field of language services \u2013 from pen-and-paper work to typewriters to computer-assisted translation, LSPs have constantly been adapting to changes and keep their relevance to this day.<\/p>\n\n\n\n Our interviews suggest that LSPs are still needed and valued in academia \u2013 although researchers increasingly utilize language technology for translation and language revision. Still, many researchers emphasized the need for human language services in publication process \u2013 especially in the final stages. This was greeted by our seminar participants as a hopeful piece of information in a field where discussions of the future are often clouded by gloomy premonitions.<\/p>\n\n\n\n One of our seminar participants compared using automated language tools and human language services to buying clothing from a fast fashion store and having a tailor-made outfit for a special occasion \u2013 both garments have different uses and not everyone can afford local artisan work. Similarly academic publishing can be seen as a process that may often call for something more \u201cpremium\u201d and handmade \u2013 especially if the researcher has access to funds to pay for such services. On the flipside, both fast fashion and technological solutions share similar environmental and societal problems. <\/p>\n\n\n\n One key difference the participants identified between technological solutions and professional language services was the possibility for human interaction, including the possibility to challenge the work done by either the researcher or language professional. AI-tools were be seen as something of a \u201cyes-person\u201d, who likely gives ungrounded positive support to the authors rather than knowing when to offer constructive criticism. <\/p>\n\n\n\n Unique human interaction, constructive feedback, and possibilities for negotiations were seen by the LSPs as something that they can offer to the researchers and how they can help produce better publications. Similarly, there was discussion of different ethical aspects when using AI compared to human language services, including confidentiality, ideological bias, and use of natural resources \u2013 all of which favor human labor as the more ethical choice.<\/p>\n\n\n\n As academic work revolves largely around thinking, including examining and challenging different ideas, we noticed that researchers commonly do not wish to outsource and delegate their thought processes to automation. Similarly, as language use such as writing is seen as a part of the thinking process, human effort is appreciated and utilized in language matters too. Language experts can offer the thought processes behind their translation and language revision work, be open about them, and offer the possibility to challenge both their thought processes as well as those of the researchers. This possibility to communicate, question, think, and interpret is a key factor of scientific publication that neither researchers nor LSPs wish to externalize for technological automation \u2013 technology, which replaces thinking and semiotic action with calculations of statistical probabilities, as Riku Haapaniemi described in his previous blog post<\/a> (in Finnish).<\/p>\n\n\n\n Article photo courtesy of University of Eastern Finland. ReTra project team from the left: Erja Vottonen, Elina Kainulainen, Helka Riionheimo, Juho Suokas, Eppu Penttil\u00e4.<\/em><\/p>\n\n\n\n Juho Suokas and Erja Vottonen work as post-doctoral researchers at the University of Eastern Finland (UEF) in research project \u201cMultilingualism and translation in researcher\u2019s changing work\u201d funded by Kone Foundation (2024 – 2027). In the project, we study the role of multilingual communication in research work and the translatorial nature of the research process. This includes the many forms of interlingual communication in research, which is done by professionals, non-professionals, paraprofessionals, and technological tools. <\/span><\/p>\n The other members of the project are Eppu Penttil\u00e4 (head of the project), Helka Riionheimo and Elina Kainulainen. <\/span><\/p>\n More about our research project: <\/span><\/p>\n https:\/\/sites.uef.fi\/retra\/?lang=en<\/span><\/a><\/p>\n Photos: Niko Jouhkimainen (UEF)<\/span><\/p>[\/et_pb_team_member][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section]<\/div>\n\n\n\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" An ongoing research project at the University of Eastern Finland focuses on the role of multilingual communication in scientific work. The project team members Juho Suokas and Erja Vottonen shed light on first results of interviews they’ve conducted on the matter.<\/p>\n","protected":false},"author":7,"featured_media":2127,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_et_pb_use_builder":"off","_et_pb_old_content":"\n Kirsi Lammi, konferenssitulkki, asiatekstink\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4<\/p>\n\n\n\n Konferenssitulkkaus tarkoittaa joko simultaani- tai konsekutiivitulkkausta konferensseissa, seminaareissa, kokouksissa, koulutustilaisuuksissa tai muissa vastaavissa tilaisuuksissa. Simultaani- eli samanaikaistulkkaus tapahtuu (l\u00e4hes) samaan aikaan kuin tulkattava puhuja puhuu, kun taas konsekutiivi- eli per\u00e4kk\u00e4istulkkauksessa puhuja ja tulkki puhuvat vuorotellen. Simultaanitulkkausta k\u00e4ytett\u00e4ess\u00e4 tulkkien ty\u00f6piste sijaitsee \u00e4\u00e4nieristetyss\u00e4 tulkkauskopissa ja konsekutiivitulkkauksessa tulkki on puhujan l\u00e4hell\u00e4 samassa tilassa kuin tulkkauksen kuulijat. Joskus k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s kuiskaustulkkausta, joka on luonteeltaan simultaanitulkkausta mutta tapahtuu joko ilman laitteita kuulijan vieress\u00e4 tai kannettavilla laitteilla, jotka soveltuvat erityisesti sellaisiin tilanteisiin, joissa puhuja ja kuulijat ovat liikkeess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Nykymuotoisen konferenssitulkkauksen katsotaan yleens\u00e4 saaneen alkunsa N\u00fcrnbergin oikeudenk\u00e4ynneist\u00e4<\/a>, jotka k\u00e4ytiin toisen maailmansodan j\u00e4lkeen natsi-Saksan johtajia vastaan. Oikeudenk\u00e4ynneiss\u00e4 k\u00e4ytettiin nelj\u00e4\u00e4 kielt\u00e4, ja niiss\u00e4 toteutettiin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa laajamittainen simultaani- eli samanaikaistulkkaus erityisen laitteiston ja alkeellisten tulkkauskoppien avulla. Aiemmin konferenssitulkkaus oli ollut l\u00e4hinn\u00e4 konsekutiivitulkkausta. N\u00fcrnbergin oikeudenk\u00e4yntien tulkeilla ei ollut aiempaa koulutusta simultaanitulkkaukseen monikielisess\u00e4 tilaisuudessa, vaan he joutuivat opettelemaan ty\u00f6n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ja ratkomaan haasteita sit\u00e4 mukaa kuin niit\u00e4 tuli eteen.<\/p>\n\n\n\n Konferenssitulkkaus oli pitk\u00e4\u00e4n perusluonteeltaan samankaltaista: tulkit ty\u00f6skenteliv\u00e4t samassa paikassa kuin tulkattavan kokouksen osallistujat. Konferenssitulkkaus onkin perinteisesti edellytt\u00e4nyt erityisesti freelance-tulkeilta paljon matkustamista. Suuri osa tulkeista toimii yritt\u00e4jin\u00e4 tai freelancereina, osa taas on virassa tai ty\u00f6suhteessa esimerkiksi EU-toimielimiss\u00e4, YK:n elimiss\u00e4 tai muissa kansainv\u00e4lisiss\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6iss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Et\u00e4tulkkauksen yleistyminen<\/strong><\/p>\n\n\n\n Koronapandemian alettua vuonna 2020 kokoontumisrajoitukset lopettivat l\u00e4hikokoukset joksikin aikaa, jolloin konferenssitulkeiltakin loppuivat ty\u00f6t. Oli siis l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4 tapa yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 jatkaa kokouksien j\u00e4rjest\u00e4mist\u00e4 ja toisaalta tulkkauselinkeinon harjoittamista. Asioimis- ja oikeustulkkauksessa et\u00e4tulkkaus oli ollut todellisuutta jo jonkin aikaa, l\u00e4hinn\u00e4 puhelin- mutta my\u00f6s videotulkkauksena.\u00a0<\/p>\n\n\n\n Konferenssitulkkauksessa varsinkin monikielinen simultaanitulkkaus on huomattavasti haastavampaa toteuttaa et\u00e4n\u00e4. Joitakin et\u00e4tulkkausalustoja oli kehitelty jo ennen pandemiaa, mutta ne eiv\u00e4t olleet p\u00e4\u00e4sseet laajempaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Pandemian alettua tilanne muuttui, ja konferenssitulkit joutuivat nopeasti opettelemaan et\u00e4alustojen k\u00e4yt\u00f6n ja investoimaan tarvittaviin laitteisiin. Ajatusta et\u00e4tulkkauksesta jouduttiin my\u00f6s \u201dmyym\u00e4\u00e4n\u201d asiakkaille, joista kaikki eiv\u00e4t suinkaan olleet heti halukkaita siirtym\u00e4\u00e4n et\u00e4tulkkausratkaisuihin esimerkiksi tietoturvasyist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Pikkuhiljaa et\u00e4tulkkauksen k\u00e4ytt\u00f6 laajeni ja mahdollisti ty\u00f6nteon my\u00f6s et\u00e4olosuhteissa. Pian tosin huomattiin, ett\u00e4 tulkkien ty\u00f6ergonomia et\u00e4kokouksissa on usein heikompi kuin perinteisiss\u00e4 l\u00e4hikokouksissa. Yhten\u00e4 syyn\u00e4 on se, ett\u00e4 et\u00e4tulkkauksen aikana tulkki joutuu huolehtimaan itse my\u00f6s sellaisista asioista, jotka l\u00e4hitulkkauksessa kuuluvat laitteista vastaavalle teknikolle.<\/p>\n\n\n\n Lis\u00e4ksi verkossa v\u00e4litett\u00e4v\u00e4 \u00e4\u00e4ni saattaa joissakin tapauksissa olla kovin heikkolaatuista \u2013 t\u00e4m\u00e4 johtuu paitsi k\u00e4ytett\u00e4vist\u00e4 laitteista ja yhteyksist\u00e4, my\u00f6s \u00e4\u00e4ni-informaation pakkaamisesta verkossa l\u00e4hett\u00e4mist\u00e4 varten. T\u00e4m\u00e4n voi kuka tahansa todeta vaikkapa radio-ohjelmista tai podcasteista, joissa ihmisi\u00e4 haastatellaan et\u00e4yhteyksin: et\u00e4haastateltavan \u00e4\u00e4ni kuulostaa usein selv\u00e4sti erilaiselta kuin studiossa olevan haastattelijan \u00e4\u00e4ni \u2013 \u00e4\u00e4ni voi katkeilla, siin\u00e4 saattaa kuulua ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 kohinoita ja vinkaisuja, ja puheesta saattaa olla ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n vaikeampi saada selv\u00e4\u00e4. Simultaanitulkkauksessa tulkin oma samanaikainen puhe h\u00e4iritsee kuuntelua, joten \u00e4\u00e4nen huono laatu vaikeuttaa ty\u00f6t\u00e4 huomattavasti.<\/p>\n\n\n\n Pandemian j\u00e4lkeenkin et\u00e4ratkaisujen k\u00e4ytt\u00f6 on osin jatkunut, vaikka osa asiakkaista on siirt\u00e4nyt kokouksensa takaisin l\u00e4hikokouksiksi ja monet tulkit ovat suurelta osin voineet palata takaisin perinteiseen l\u00e4hitulkkaukseen. Osalle konferenssitulkeista et\u00e4tulkkauksesta on kuitenkin tullut vakituinen osa ty\u00f6nkuvaa, ja erityisesti syrjemm\u00e4ll\u00e4 asuville ne ovat tuoneet aiempaa enemm\u00e4n ty\u00f6mahdollisuuksia tulkkausalalla.<\/p>\n\n\n\n Teko\u00e4ly tukena vai kilpailijana?<\/strong><\/p>\n\n\n\n T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 elet\u00e4\u00e4n taas uuden murroksen keskell\u00e4: miten teko\u00e4lyn kehitys vaikuttaa konferenssitulkkaukseen? Tulkkausalan ulkopuolella innokkaimmat uskovat teko\u00e4lyn piankin t\u00e4ysin korvaavan ihmistulkit \u2013 loppuvatko siis tulkeilta nyt ty\u00f6t lopullisesti?<\/p>\n\n\n\n Tulkkausalan sis\u00e4ll\u00e4kin teko\u00e4lyn mahdollisuuksia on tutkittu, mutta ei niink\u00e4\u00e4n ihmistulkkien korvaajana vaan heid\u00e4n ty\u00f6ns\u00e4 tukena. Teko\u00e4ly\u00e4 on kokeiltu apuna tulkkaukseen valmistautumisessa, esimerkiksi tiedonhaun tehostajana. Niin ik\u00e4\u00e4n sit\u00e4 on testattu termien poimimisessa asiakirjoista ja sanastojen rakentamisessa. Voidaan toki kysy\u00e4, kuinka paljon hy\u00f6ty\u00e4 teko\u00e4lyn tekem\u00e4st\u00e4 sanastosta on tulkille \u2013 kokemus on osoittanut, ett\u00e4 tulkkauksen aikana on eniten hy\u00f6ty\u00e4 sellaisesta sanastosta, jonka tulkki on itse koonnut ja samalla omaksunut ja josta vastineet tulevat mieleen nopeasti tarvitsematta etsi\u00e4 niit\u00e4 sanastosta.\u00a0<\/p>\n\n\n\n Tutkijat ovat tarkastelleet my\u00f6s, miten teko\u00e4ly\u00e4 voitaisiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tulkkauksen aikana kevent\u00e4m\u00e4\u00e4n tulkin kognitiivista kuormitusta. Automaattisen puheentunnistuksen avulla tulkattavasta puheesta voitaisiin poimia esimerkiksi numeroita, joiden tulkkaaminen on tyypillisesti yksi simultaanitulkkauksen haasteista. Perinteisesti tulkkipari on saattanut poimia numeroita paperille tulkkausvuorossa olevan tulkin tueksi tai tulkki on merkinnyt kuulemansa luvut itse paperille odottamaan tulkkausta. Ajatuksena on, ett\u00e4 jos numerot ilmestyisiv\u00e4t automaattisesti tulkin eteen n\u00e4yt\u00f6lle, josta h\u00e4n voisi ne poimia tulkkeeseensa, niiden tulkkaaminen olisi tarkempaa ja siin\u00e4 tulisi v\u00e4hemm\u00e4n virheit\u00e4. Tosin pelk\u00e4t luvut sin\u00e4ns\u00e4 eiv\u00e4t tietenk\u00e4\u00e4n riit\u00e4, vaan my\u00f6s niiden konteksti t\u00e4ytyy saada tulkattua.<\/p>\n\n\n\n Vastaavalla tavalla automaattista puheentunnistusta on ajateltu voitavan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 poimimaan termej\u00e4 tulkattavasta puheesta niin, ett\u00e4 ne ilmestyisiv\u00e4t n\u00e4yt\u00f6lle tulkin eteen mahdollisesti kohdekielisen vastineen kera. Kokeiluja on tehty my\u00f6s virtuaalilaseilla, jotka toimisivat tulkin n\u00e4ytt\u00f6n\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Sek\u00e4 tutkimuksen ett\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ammattilaisen n\u00e4k\u00f6kulmasta on viel\u00e4 ep\u00e4selv\u00e4\u00e4, pystytt\u00e4isiink\u00f6 n\u00e4ill\u00e4 apukeinoilla tosiasiallisesti kevent\u00e4m\u00e4\u00e4n tulkin kognitiivista kuormitusta tai parantamaan tulkkauksen laatua.<\/p>\n\n\n\n My\u00f6s kokonaan teko\u00e4lyperusteisia tulkkausj\u00e4rjestelmi\u00e4 on kehitetty. Alalla kiert\u00e4vien huhujen mukaan ainakin joidenkin toimijoiden ratkaisuissa teko\u00e4lyn kouluttamiseen on k\u00e4ytetty ihmistulkkien tulkkeita. Muun muassa jotkut et\u00e4tulkkausalustat tarjoavat jo asiakkaille teko\u00e4lytulkkausta ihmistulkkauksen vaihtoehdoksi.<\/p>\n\n\n\n Teko\u00e4lyn k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tulkkauksessa liittyy my\u00f6s huolenaiheita, joista yksi on se, ovatko asiakkaan tiedot turvassa. Millaisissa tilanteissa teko\u00e4lytulkkauksen k\u00e4ytt\u00f6 aiheuttaisi liian suuria riskej\u00e4 tietoturvan kannalta?<\/p>\n\n\n\n Ent\u00e4 sitten varsinainen asiasis\u00e4lt\u00f6 ja siit\u00e4 teht\u00e4v\u00e4t p\u00e4\u00e4t\u00f6kset? Mit\u00e4 seurauksia voi olla siit\u00e4, ett\u00e4 teko\u00e4ly ei ymm\u00e4rr\u00e4 kaikkia puheen nyansseja vaan tekee tulkkauksessa virheit\u00e4? Ovatko esimerkiksi kansainv\u00e4liseen diplomatiaan ja turvallisuuteen \u2013 tai vaikkapa yksityisten ihmisten henkeen,\u00a0 terveyteen ja oikeusturvaan \u2013 liittyv\u00e4t asiat liian riskialttiita k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4ksi teko\u00e4lytulkkauksen turvin? EU:n uudessa teko\u00e4lys\u00e4\u00e4d\u00f6ksess\u00e4 teko\u00e4lyj\u00e4rjestelmien k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksia luokitellaan niiden riskitason mukaan, ja t\u00e4st\u00e4 luokittelusta voisi olla apua my\u00f6s pohdittaessa sit\u00e4, millaisiin tulkkaustilanteisiin teko\u00e4ly soveltuu ja millaisiin ei.<\/p>\n\n\n\n Konferenssitulkit joutuvat siis muiden k\u00e4\u00e4nn\u00f6s- ja tulkkausalan ammattilaisten ohella perehtym\u00e4\u00e4n teko\u00e4lyn tuomiin muutoksiin ja pohtimaan, olisiko siit\u00e4 oman ty\u00f6n tehostajaksi ja miten perustella asiakkaille ihmistulkkien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Luultavasti ihmistulkkien t\u00e4rkein kilpailija ei olekaan itse teko\u00e4ly vaan asiakkaiden mielikuva teko\u00e4lyst\u00e4 verrattuna ihmistulkkeihin.<\/p>\n\n\n\n The writer is an American-Danish translator and language services company owner. She is a strong believer in Human Intelligence and relies on a solid network of freelance colleagues for excellent customer service and high-quality texts. Born and raised in the American Southwest, she has resided for decades in Denmark and is now based in Copenhagen.<\/span><\/p>\n Website: Lloyd Language Services<\/a><\/a><\/p>[\/et_pb_team_member][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section]<\/div>\n\n\n\n Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Vivamus sed commodo ante, rutrum volutpat neque. Sed posuere ullamcorper ipsum. Suspendisse hendrerit augue a ante ultricies, quis malesuada justo cursus. Integer aliquet libero at libero ornare, at bibendum dui ullamcorper. Integer sollicitudin tempor lorem in dapibus. Vivamus faucibus cursus tortor.<\/p>\n Praesent semper lobortis ante, eu aliquet ante. Vestibulum dictum, erat tincidunt vulputate sollicitudin, ligula mi luctus nisi, eget porttitor justo augue gravida leo. In hac habitasse platea dictumst. Vivamus eleifend metus hendrerit vestibulum tristique. Pellentesque tortor ex, faucibus id interdum ac, interdum sit amet turpis. Aliquam dictum faucibus commodo.<\/p>[\/et_pb_team_member][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section]<\/div>\n","_et_gb_content_width":"","footnotes":""},"categories":[19,33],"tags":[184,186],"class_list":["post-2135","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogi","category-vieraskyna","tag-multilingual-communication","tag-scientific-communication"],"yoast_head":"\nTranslation in research work<\/h5>\n\n\n\n
How do researchers see translation?<\/h5>\n\n\n\n
Interaction and balancing acts<\/h5>\n\n\n\n
Technological products or human processes?<\/h5>\n\n\n\n
Finally<\/h5>\n\n\n\n