malliromahdus arkistot - Kääntäjämestarin kirja

Mestarit kiertueella – mitä kuulijalle jäi käteen?

Anna Mäntynen — Mon, 15 Apr 2024 06:00:00 +0000

Dominika Kaluski, opiskelija & Juha Eskelinen, yliopisto-opettaja

Dominika Kaluski:

Minustako sittenkin kääntäjä?

Minulla on kohta neljä vuotta opintoja takana. Ote työelämään kieliasiantuntijana on tuntunut pitkään kaukaiselta ajatukselta, ja se on muuttanut suuntaa monesti, mutta alan ammattilaisten vierailut ovat olleet opintojeni käännekohtia. En tiennyt, mihin olin ryhtymässä, kun lähdin opiskelemaan saksaa, mutta 2020 keväällä en olisi uskonut päätyväni tämänhetkiseen tilanteeseen. Kaksikielisessä perheessä kasvaessani vastustin ajatusta tulkin tai kääntäjän ammatista, jota sukulaiset ehdottelivat minulle kovasti lapsuudessani.

Keväällä 2022 ilmoittauduin Kääntäjän ja tulkin kompetenssit ja toimenkuvat -kurssille. Tämän kurssin tarkoitus lukujärjestyksessäni oli vain korvata toinen työelämäkurssi, jota ei järjestettykään. Lähdin ensimmäiselle luennolle hieman vastahakoisesti; eihän minun tavoitteenani ole valmistua kääntäjäksi tai ylipäätään hakea kääntämisen maisteriohjelmaan. Kurssiohjelmassa näkyi lista käännös- ja tulkkausalan ammattilaisten nimiä, joiden luennoista pitäisi kirjoittaa essee kurssin lopuksi. Päädyin kuitenkin kirjoittamaan litanian siitä, kuinka Tiina Kinnunen muutti tulevan työelämäni suunnan puolessatoista tunnissa. Minusta tulee samanlainen pirteä ilopilleri AV-kääntäjä kuin Tiinasta.

Samanlaisen euforian tunteen koin uudelleen 21.3.2024, kun Tiina ja Mili Viita saapuivat Helsingin yliopistolle pitämään viimeistä luentoaan Kääntäjämestarien kiertueellaan. Hieman jopa hävetti, miten vähän tiesin Kääntäjämestareista ja heidän toiminnastaan, mikä johtui kuitenkin vain omasta laiskuudestani. Olin molemmilla luennoilla kuin lapsi lelukaupassa – silmät ja suu pyöreänä siitä, mitä kaikkea voin tulevaisuudessa saada tästä ammatista irti; miten pystyn muovaamaan työtä mieluisaksi, ketkä ovat tulevia tukipilareitani ja työkavereitani. Tiinan ja Milin tapa lähestyä meitä opiskelijoita toi tukea ja turvaa, mitä pieni pessimisti sisälläni tarvitsi.

Kävimme syvällistä keskustelua kääntäjän urasta yrittäjänä ja siitä, mitä se oikeasti vaatii. Laskimme käännösten hintoja, tutustuimme veroasioihin ja kävimme läpi asioita, ”joita ei koulussa opeteta”. Saimme kysyä ihan kaikkea, mikä mieleen juolahti. Matala kynnys keskustella itselleni vaikeista asioista nosti itsevarmuuttani tulevana alan ammattilaisena, sillä ajatus yrittäjyydestä on aina pelottanut minua. Tuntematon pelottaa aina, joten oli ihanaa, että nämä ihanat alan konkarit ovat helpottaneet opiskelijoiden siirtymistä työelämään ympäri Suomen.

Tiina ja Mili eivät olleet salin edessä vain puhumassa. Heidän kanssaan oli jatkuvaa vuorovaikutusta, jota oli ilo myös jatkaa kävelymatkalla junalle. Kääntäjän ala ei ole helppo, ja se tulee vaatimaan meiltä opiskelijoilta paljon panostusta, jotta pystymme elättämään itsemme sillä. Mutta Tiinan ja Milin kaltaiset alan gurut ovat tärkeitä, sillä he osoittavat meille, että se on hyvin mahdollista. Omaa arvoaan ei saa unohtaa ja omasta työstään pitää olla ylpeä. Kuten Tiina ja Mili korostivat, rahan ja ruoan eteen kannattaa tehdä asioita, joista pitää ja jotka ovat miellyttäviä; näin elämässä pääsee huomattavasti helpommalla.

Juha Eskelinen:

Kääntäjämestarit ry:n Tiina Kinnunen ja Mili Viita vierailivat Helsingin yliopistossa torstaina 21.3. ja tarjosivat kuulijoille puolitoistatuntisen yleisluennon teemalla ”Tyytyväinen ja hyvinvoiva käännösyrittäjä” sekä erillisen kannattavuustyöpajan, jossa paneuduttiin yrittäjänä pärjäämiseen konkretiaan.

Yleisluennon kuulijat (noin 80) olivat pääosin kielten kandiohjelmien mutta myös kielten ja kääntämisen maisteriohjelmien opiskelijoista. Luento käsitteli faktapohjaisesti, mutta huumoria viljellen yrittäjyyden arkea, asiateksti- ja av-käännösalan yrittäjinä meritoituneiden puhujien näkökulmasta, mutta opiskelijoiden tietotasoon sovitettuna. Kuulijat osallistuivat aktiivisesti esittäen kysymyksiä niin detaljeista kuin laajemmistakin teemoista. Luennon sisällön voisi yrittää tiivistää virkkeellä: yrittäjän tulisi tarjota toimeksiantajan tarpeisiin riittävä käännös, mutta yrittäjän toimeentulon turvaavalla hinnalla ja tämän työhyvinvoinnin ehdoilla.

Työpajan osallistujamäärä oli rajattu käytetyn atk-luokan konemäärän mukaan kahteenkymmeneen kääntämisen maisteriohjelman opiskelijaan, mutta ovesta puski vielä kaksi innokasta kandiopiskelijaa omine läppäreineen. Työpajassa keskityttiin oman työn hinnoittelun ja vaaditun työajan tarkasteluun konkreettisesti Excel-taulukon avulla, joka laski tunti- ja merkkikohtaisia palkkiota sekä muita arvoja syötetyistä tiedoista. Opiskelijat osallistuivat taas innolla, jopa niin, että työpaja venyi lähes tunnin yliajalle. Pajan annin voisi tiivistää opiskelijoiden kannustamiseen oman käännösnopeuden arviointiin, tasapainon löytämiseen toimeksiantojen vaikeus- ja palkkiotason välillä sekä yleensä tukeen käännösyrittäjänä aloittamisen haasteiden voittamisesta.

Ammattikääntämisen ja työelämäkurssien opettajana pidän alan ammattilaisten ja opiskelijoiden – toki myös opettajien ja tutkijoiden – kohtaamisia hyvin tärkeänä lisänä kääntäjien ja tulkkien koulutuksessa.

Yliopistokoulutuksen tavoitteet eivät suoraan vastaa käännös- ja kielitoimialan yritysten tai asiakkaiden tarpeita. Esimerkiksi talousalan tekstejä opiskelijat kääntävät kursseilla korkeintaan muutamia kymmeniä sivuja, kaunokirjallisuutta tuskin edes yhtä novellinmittaa ja konferenssitulkkausta he harjoittelevat kolmisenkymmentä tuntia. Suomalaisissa yliopistoissa – nykyään yleensä kaksivuotisen – kääntäjänkoulutuksen tavoitteena on tarjota vahvat kieli-, kulttuuri- ja käännösosaamisen sekä käännösteknologian perustaidot, joita suppeat työelämäopinnot tukevat. Tämän varaan opiskelijat rakentavat itseohjautuvasti asiantuntijaosaamistaan erikoistumisopinnoissa, harjoitteluissa ja työelämän ensimmäisinä vuosina. Tätä itseohjautuvuuden rakentumista eri alojen ammattilaisten vierailut tukevat erinomaisesti tarjoamalla malleja, joita lähteä tavoittelemaan.

Vierailujen toissijainen – ehkä jopa tärkeämpi hyöty – liittyy opiskelijoiden psykologiseen ja kognitiiviseen hyvinvointiin. Kääntäjien ja tulkkien työ on kuvattu maallikoiden ja medioiden puheissa jo vuosikymmeniä auringonlaskun alana, jonka milloin käännösmuistit, konekääntimet tai tekoäly ovat korvaamassa jo huomenna. Tähän asti uudet keksinnöt on nopeasti otettu osaksi kääntämisen ammattilaisten työkalupakkia auttamaan kasvavien sanamäärien taltuttamisessa toimeksiannon kannalta riittävän hyväksi suomeksi. Tämä opiskelijoiden on hyvä kuulla myös työelämän asiantuntijoilta, ei vain meiltä opettajilta.

Milin ja Tiinan – opiskelijoiden tulevalla työkentällä toimivien ammattilaisten – konkreettinen kohtaaminen luentosalissa valaa ja valoi opiskelijoihin uskoa ja luottamusta tulevaisuuteen ja omiin mahdollisuuksiinsa pärjätä valitsemallaan alalla.

Kääntäjämestarien korkeakoulukiertue vieraili kääntäjiä kouluttavissa korkeakouluissa kevään aikana. Kiertue toteutettiin Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry:n Kopiosto-apurahan turvin.

Dominika Kaluski

Kääntäjäopiskelija

Dominika Kaluski on ensimmäisen vuoden opiskelija kääntämisen ja tulkkauksen maisteriohjelmassa Helsingin yliopistossa. Hänellä on pääkielensä saksan lisäksi äidinkielinään suomi ja puola. Kiinnostus kieliopintoihin juontaa juurensa jo lapsuudesta, mikä vahvisti päätöstä lähteä opiskelemaan av-kääntämistä ja käännösteknologiaa. Hän toivoo tulevaisuudessa pääsevänsä hyödyntämään työurallaan kielitaitonsa lisäksi innostustaan käännösteknologian kehittämisessä.

Juha Eskelinen

Yliopisto-opettaja

Juha Eskelinen on työskennellyt vuodesta 2006 englannin kääntämisen sekä työelämäopintojen ja käännösteknologian opettajana Helsingin yliopistossa Kouvolan käännöstieteen laitokselta nykyiseen kääntämisen ja tulkkauksen maisteriohjelmaan. Mieluisinta Eskeliselle on opettaa erikoisalojen käännöskursseja pienille, mutta keskusteleville opiskelijaryhmille. Hän tutkii opetustyönsä ohella kääntäjän asiantuntijuuden kehittymistä erilaisissa yhteisöissä yliopistosta työelämään. Eskelinen pyrkii myös pitämään vähintään toisen tuntosarvensa norsunluutornin ikkunasta kohti kieliteknologian ja -toimialan kuhinaa seuraamalla alan kehitystä fyysisesti ja etänä, Suomessa ja ulkomailla.

Kuva: Maarit Laitinen

Artikkeli Mestarit kiertueella – mitä kuulijalle jäi käteen? julkaistiin ensimmäisen kerran Kääntäjämestarin kirja.

Tekoäly on jo täällä – halusit tai et

Anna Mäntynen — Mon, 08 Jan 2024 07:00:00 +0000

Karoliina Rinne & Mili Viita

Kuvitteletko, että tekoäly ei vie töitäsi? Tai että sinua suojaa suomen kieli tai vaativa erikoisala? Olet valitettavasti väärässä. Tekoälyn esiinmarssi kaikilla aloilla käännösala mukaan lukien on todellisuutta, ja sen vaikutus ulottuu meihin kaikkiin. Tekstiräätälit Karoliina Rinne ja Mili Viita kertovat kuulumisia syksyn konferensseista ja tapahtumista Tampereelta Miamin kautta Helsinkiin ja kertovat, pitääkö tekoälystä olla huolissaan.

Tekoälyn kehitys on viimeksi kuluneen vuoden ajan näkynyt voimakkaasti kaikilla aloilla ja erityisesti käännösmarkkinoilla. Kehitys etenee nyt huimin harppauksin, eikä kukaan osaa vielä varmuudella sanoa, mitä kaikkea hyvää (ja huonoa) tekoäly tulevaisuudessa ihmiskunnalle mahdollistaa. Osallistuimme syksyn aikana useisiin tapahtumiin tavoitteenamme selvittää, mistä tekoälyhypetyksessä oikein on kyse.

Kansainvälisen kääntäjienpäivän seminaarissa Tampereella 22.9.2023 saimme kuulla kehityspäällikkö Aleksi Kallion kertovan, miten suuria kielimalleja (large language model) luodaan. Suomessakin on luotu suomenkieliseen aineistoon perustuva kielimalli Lumi-supertietokoneen avulla. Kieliasiantuntijoita kielimallien kehittämiseen ei kuitenkaan yleensä osallistu, vaan kehittäminen on mm. insinöörien ja koodarien vastuulla. Olisiko tässä kieliasiantuntijoiden mentävä rako?

Lokakuun loppupuolella osallistuimme American Translators Associationin ATA64-konferenssiin Miamissa, missä kävi ilmi, että tekoälyavusteinen konekääntäminen on yleistynyt kaikilla käännösmarkkinoilla maahan, kielipariin ja erikoisalaan katsomatta. Se on tietyllä tavalla lohdullista – emme ole yksin. Samalla se saa pohtimaan oman ammatin ja työuran tulevaisuutta.

Yhdysvalloissa esimerkiksi juristit ovat ottaneet konekääntimet omaan käyttöönsä: konekääntimen avulla voi tuottaa käännöksen nopeasti ja käydä läpi valtavia määriä aineistoja, jotta saa käsityksen kokonaisuudesta. Tärkeimmät kohdat voi tarpeen mukaan käännättää ihmisellä. Teknisissä käännöksissä konekääntimiä on käytetty pitkään; nykyään yksinkertaisimmat käyttöohjeet voidaan vain kääntää koneella ja ainoastaan tärkeät turvaohjeet lähettää ihmiskääntäjälle. Fragmentaarisuus on siis amerikkalaiskollegoidemme mukaan lisääntynyt.

Markkinoinnissa (editoimattomia) konekäännöksiä on tunnetusti käytetty pitkään esimerkiksi verkkosivustoissa. Tulokset ovat olleet erittäin vaihtelevia, jopa surkuhupaisia, mutta jos nykykehitystä katsoo, tekstien laatu varmasti paranee jatkossa – kunhan työkaluja käytetään oikein ja oikeissa paikoissa. Myös julkisessa hallinnossa ja sotealalla on Taloussanomien uutisen (13.11.2023) mukaan alettu selvittää tekoälyn mahdollisuuksia tehokkuuden ja säästöjen lisäämisessä. 10 kohdan ehdotuslistauksessa kolme kohtaa liittyy kääntämiseen. Kuulemamme mukaan kirjallisuuden alallakin on alettu ottaa konekääntimiä käyttöön.

Tekoäly muuttaa kaikkea tietotyötä

Edellä mainitut havainnot saivat vahvistusta 10.11. Helsingissä järjestetyssä Yksinyrittäjäpäivässä, jossa tekoälykouluttaja Antti Merilehto kiteytti asian napakasti: jos teet työtä näppäimistöllä, tekoäly muuttaa työtäsi varmasti. Merilehto ja toinen tapahtumassa puhunut tekoälyasiantuntija ja valkohattukoodari Benjamin Särkkä valottivat tekoälyä ja erityisesti ChatGPT:n toimintaa käännösalan ulkopuolisen näkökulmasta. Meille kääntäjille uutiset ovat huonoja: suuret kielimallit on kehitetty nimenomaan kääntämään. Ne kääntävät kieltä kuviksi, koodiksi ja toisille kielille. Yksinyrittäjille tekoäly tarjoaa silti mielettömän resurssin, koska se voi auttaa markkinoinnissa, ideoinnissa, kääntämisessä ja työkulkujen automatisoinnissa. Molemmat asiantuntijat muistuttivat aiheellisesti siitä, että tekoäly on hallusinoiva, joskin kehittynyt autocorrect, johon ei voi luottaa, ja Särkkä peräänkuulutti myös etiikkaa ja sääntelyä tekoälyn käyttöön.

Hyvä uutinen on siis se, että tekoäly on hyvä renki mutta huono isäntä, eli se tarvitsee ihmisen ohjaamaan toimintaansa ja muokkaamaan tuotoksiaan. Tekoälyn ehdoton hyöty on nopeus: se pystyy tuottamaan ja kääntämään tekstiä moninkertaisesti ihmistä nopeammin. Sen tuotoksiin ei kuitenkaan voi luottaa sokeasti, sillä tekoäly ei ole älykäs. Sen tuotokset perustuvat todennäköisyyksiin ja arvailuun, minkä vuoksi se saattaa tuottaa aivan puuta heinää.

Meidän roolimme kääntäjinä tulee muuttumaan ja on jo muuttumassa. Nyt kannattaakin omaksua tämä uusi työkalu osaksi omaa valikoimaa. Moni erityisesti pieni yritys käyttää jo tekoälyä kaikkien materiaaliensa kääntämiseen. Tällaiset yritykset eivät välttämättä käännättäisi mitään ihmisellä, koska se on niille liian kallista. Sen sijaan isommat yritykset, joita oma imago kiinnostaa ja joiden täytyy huomioida lakisääteisiä velvollisuuksia, voivat hyödyntää konetta mutta ottaa ihmisen sille työkaveriksi.

Tämä on yksi suunta, johon omaa ammattitaitoa voi ja kannattaa kehittää. Lisäksi tekoäly voi toimia hyödyllisenä apuvälineenä meille kieliasiantuntijoille, erityisesti markkinoinnissa ja viestinnässä. On tärkeää ymmärtää tekoälyn toimintalogiikkaa ja oppia hyödyntämään sitä omassa työssä. Näin kieliasiantuntijat voivat sopeutua muuttuvaan työympäristöön säilyttäen samalla ammatillisen osaamisensa.

Tekoäly ja ihmiskääntäjä eroavat toisistaan paitsi nopeudessa myös laadussa. Uskomme, että ihmisen kyky ymmärtää kulttuurisia viitteitä ja tuottaa tarkempaa, kontekstisidonnaista käännöstä säilyy arvokkaana osana käännöstyötä.

Olisiko teillä hetki aikaa keskustella malliromahduksesta?

Mihin tekoäly on sitten matkalla? Yksi mahdollinen skenaario on malliromahduksena tunnettu ilmiö: kun tekoälyn koulutuksessa käytetään aiempien tekoälyversioiden tuottamia sisältöjä, se alkaa tuottaa entistä huonompaa sisältöä. Kielimallien kouluttajat ovatkin paljon vartijoina: heidän tulisi osata seuloa koulutusmateriaalista tekoälyn tuottamat aineistot ja muu koulutukseen kelpaamaton aineisto. Mutta onko se edes mahdollista? Osaako tekoäly tunnistaa itse tuottamansa sisällöt?

Voiko malliromahdus olla käännösalan pelastus? Vai onko meidän kaikkien kielitaju siihen mennessä jo korruptoitunut niin pahasti, ettemme osaa erottaa toimivaa käännöstä toimimattomasta?

Ehkä paras skenaario olisi se, että yritykset ja julkiset tahot alkavat luoda ja kouluttaa omia tekoälyjään (työkalut tähän ovat jo markkinoilla) ja niiden käytöstä ja ohjaamisesta vastaa aina ihminen – meidän tapauksessamme kieliasiantuntija, jonka työtä kone sopivasti tehostaa, jotta luovuudelle, faktojen tarkistukselle, suomen kielen ilmaisuvoiman vaalimiselle ja kielen kehittämiselle esimerkiksi inklusiivisempaan ja selkeämpään suuntaan jää tilaa.

Meillä kaikilla kielialan asiantuntijoilla on nyt vastuu kertoa asiakkaillemme, mihin tekoäly kääntämisessä sopii ja mitkä ovat kääntämiseen parhaiten soveltuvia tekoälyavusteisia työkaluja. Tämä edellyttää, että tunnemme työkalut perinpohjin itse. Näin voimme löytää oman paikkamme tekoälyn ohjaksista kielineuvojina, kielikonsultteina, tekstin parantajina ja käännösten optimoijina.

Karoliina Rinne

Kääntäjä

Karoliina Rinne on kokenut markkinointikääntäjä, joka on toiminut käännösalalla eri tehtävissä 20 vuoden ajan sekä käännöstoimistoissa että yrittäjänä. Rinne on erikoistunut markkinoinnin ja yritysviestinnän käännöksiin, joissa on tärkeintä suomen kielen sujuvuus eli hyvä ”flow” ja vakuuttavuus ilman kapulakieltä. Hänellä on kokemusta yhteistyön tekemisestä mainostoimistojen kanssa ja monikielisten markkinointiin liittyvien käännösprojektien vetämisestä. Nykyään Rinne toimii kahden yrittäjän Tekstiräätälit-tiimissä.

Mili Viita

Kääntäjä

Mili Viita on yksi Kääntäjämestarin kirjan tekijöistä, markkinointiin erikoistunut asiatekstinkääntäjä ja iloisen yrittäjyyden evankelista. Milillä on kokemusta sekä käännöstoimistosta työskentelystä että yrittäjyydestä. Erityisen lähellä Milin sydäntä on asiakaslähtöisyys, ja Mili pyrkiikin tekemään kielipalvelualasta paremman niin sillä toimiville asiantuntijoille kuin heidän asiakkailleen.

Artikkeli Tekoäly on jo täällä – halusit tai et julkaistiin ensimmäisen kerran Kääntäjämestarin kirja.