Karoliina Rinne & Mili Viita
Kuvitteletko, että tekoäly ei vie töitäsi? Tai että sinua suojaa suomen kieli tai vaativa erikoisala? Olet valitettavasti väärässä. Tekoälyn esiinmarssi kaikilla aloilla käännösala mukaan lukien on todellisuutta, ja sen vaikutus ulottuu meihin kaikkiin. Tekstiräätälit Karoliina Rinne ja Mili Viita kertovat kuulumisia syksyn konferensseista ja tapahtumista Tampereelta Miamin kautta Helsinkiin ja kertovat, pitääkö tekoälystä olla huolissaan.
Tekoälyn kehitys on viimeksi kuluneen vuoden ajan näkynyt voimakkaasti kaikilla aloilla ja erityisesti käännösmarkkinoilla. Kehitys etenee nyt huimin harppauksin, eikä kukaan osaa vielä varmuudella sanoa, mitä kaikkea hyvää (ja huonoa) tekoäly tulevaisuudessa ihmiskunnalle mahdollistaa. Osallistuimme syksyn aikana useisiin tapahtumiin tavoitteenamme selvittää, mistä tekoälyhypetyksessä oikein on kyse.
Kansainvälisen kääntäjienpäivän seminaarissa Tampereella 22.9.2023 saimme kuulla kehityspäällikkö Aleksi Kallion kertovan, miten suuria kielimalleja (large language model) luodaan. Suomessakin on luotu suomenkieliseen aineistoon perustuva kielimalli Lumi-supertietokoneen avulla. Kieliasiantuntijoita kielimallien kehittämiseen ei kuitenkaan yleensä osallistu, vaan kehittäminen on mm. insinöörien ja koodarien vastuulla. Olisiko tässä kieliasiantuntijoiden mentävä rako?
Lokakuun loppupuolella osallistuimme American Translators Associationin ATA64-konferenssiin Miamissa, missä kävi ilmi, että tekoälyavusteinen konekääntäminen on yleistynyt kaikilla käännösmarkkinoilla maahan, kielipariin ja erikoisalaan katsomatta. Se on tietyllä tavalla lohdullista – emme ole yksin. Samalla se saa pohtimaan oman ammatin ja työuran tulevaisuutta.
Yhdysvalloissa esimerkiksi juristit ovat ottaneet konekääntimet omaan käyttöönsä: konekääntimen avulla voi tuottaa käännöksen nopeasti ja käydä läpi valtavia määriä aineistoja, jotta saa käsityksen kokonaisuudesta. Tärkeimmät kohdat voi tarpeen mukaan käännättää ihmisellä. Teknisissä käännöksissä konekääntimiä on käytetty pitkään; nykyään yksinkertaisimmat käyttöohjeet voidaan vain kääntää koneella ja ainoastaan tärkeät turvaohjeet lähettää ihmiskääntäjälle. Fragmentaarisuus on siis amerikkalaiskollegoidemme mukaan lisääntynyt.
Markkinoinnissa (editoimattomia) konekäännöksiä on tunnetusti käytetty pitkään esimerkiksi verkkosivustoissa. Tulokset ovat olleet erittäin vaihtelevia, jopa surkuhupaisia, mutta jos nykykehitystä katsoo, tekstien laatu varmasti paranee jatkossa – kunhan työkaluja käytetään oikein ja oikeissa paikoissa. Myös julkisessa hallinnossa ja sotealalla on Taloussanomien uutisen (13.11.2023) mukaan alettu selvittää tekoälyn mahdollisuuksia tehokkuuden ja säästöjen lisäämisessä. 10 kohdan ehdotuslistauksessa kolme kohtaa liittyy kääntämiseen. Kuulemamme mukaan kirjallisuuden alallakin on alettu ottaa konekääntimiä käyttöön.
Tekoäly muuttaa kaikkea tietotyötä
Edellä mainitut havainnot saivat vahvistusta 10.11. Helsingissä järjestetyssä Yksinyrittäjäpäivässä, jossa tekoälykouluttaja Antti Merilehto kiteytti asian napakasti: jos teet työtä näppäimistöllä, tekoäly muuttaa työtäsi varmasti. Merilehto ja toinen tapahtumassa puhunut tekoälyasiantuntija ja valkohattukoodari Benjamin Särkkä valottivat tekoälyä ja erityisesti ChatGPT:n toimintaa käännösalan ulkopuolisen näkökulmasta. Meille kääntäjille uutiset ovat huonoja: suuret kielimallit on kehitetty nimenomaan kääntämään. Ne kääntävät kieltä kuviksi, koodiksi ja toisille kielille. Yksinyrittäjille tekoäly tarjoaa silti mielettömän resurssin, koska se voi auttaa markkinoinnissa, ideoinnissa, kääntämisessä ja työkulkujen automatisoinnissa. Molemmat asiantuntijat muistuttivat aiheellisesti siitä, että tekoäly on hallusinoiva, joskin kehittynyt autocorrect, johon ei voi luottaa, ja Särkkä peräänkuulutti myös etiikkaa ja sääntelyä tekoälyn käyttöön.
Hyvä uutinen on siis se, että tekoäly on hyvä renki mutta huono isäntä, eli se tarvitsee ihmisen ohjaamaan toimintaansa ja muokkaamaan tuotoksiaan. Tekoälyn ehdoton hyöty on nopeus: se pystyy tuottamaan ja kääntämään tekstiä moninkertaisesti ihmistä nopeammin. Sen tuotoksiin ei kuitenkaan voi luottaa sokeasti, sillä tekoäly ei ole älykäs. Sen tuotokset perustuvat todennäköisyyksiin ja arvailuun, minkä vuoksi se saattaa tuottaa aivan puuta heinää.
Meidän roolimme kääntäjinä tulee muuttumaan ja on jo muuttumassa. Nyt kannattaakin omaksua tämä uusi työkalu osaksi omaa valikoimaa. Moni erityisesti pieni yritys käyttää jo tekoälyä kaikkien materiaaliensa kääntämiseen. Tällaiset yritykset eivät välttämättä käännättäisi mitään ihmisellä, koska se on niille liian kallista. Sen sijaan isommat yritykset, joita oma imago kiinnostaa ja joiden täytyy huomioida lakisääteisiä velvollisuuksia, voivat hyödyntää konetta mutta ottaa ihmisen sille työkaveriksi.
Tämä on yksi suunta, johon omaa ammattitaitoa voi ja kannattaa kehittää. Lisäksi tekoäly voi toimia hyödyllisenä apuvälineenä meille kieliasiantuntijoille, erityisesti markkinoinnissa ja viestinnässä. On tärkeää ymmärtää tekoälyn toimintalogiikkaa ja oppia hyödyntämään sitä omassa työssä. Näin kieliasiantuntijat voivat sopeutua muuttuvaan työympäristöön säilyttäen samalla ammatillisen osaamisensa.
Tekoäly ja ihmiskääntäjä eroavat toisistaan paitsi nopeudessa myös laadussa. Uskomme, että ihmisen kyky ymmärtää kulttuurisia viitteitä ja tuottaa tarkempaa, kontekstisidonnaista käännöstä säilyy arvokkaana osana käännöstyötä.
Olisiko teillä hetki aikaa keskustella malliromahduksesta?
Mihin tekoäly on sitten matkalla? Yksi mahdollinen skenaario on malliromahduksena tunnettu ilmiö: kun tekoälyn koulutuksessa käytetään aiempien tekoälyversioiden tuottamia sisältöjä, se alkaa tuottaa entistä huonompaa sisältöä. Kielimallien kouluttajat ovatkin paljon vartijoina: heidän tulisi osata seuloa koulutusmateriaalista tekoälyn tuottamat aineistot ja muu koulutukseen kelpaamaton aineisto. Mutta onko se edes mahdollista? Osaako tekoäly tunnistaa itse tuottamansa sisällöt?
Voiko malliromahdus olla käännösalan pelastus? Vai onko meidän kaikkien kielitaju siihen mennessä jo korruptoitunut niin pahasti, ettemme osaa erottaa toimivaa käännöstä toimimattomasta?
Ehkä paras skenaario olisi se, että yritykset ja julkiset tahot alkavat luoda ja kouluttaa omia tekoälyjään (työkalut tähän ovat jo markkinoilla) ja niiden käytöstä ja ohjaamisesta vastaa aina ihminen – meidän tapauksessamme kieliasiantuntija, jonka työtä kone sopivasti tehostaa, jotta luovuudelle, faktojen tarkistukselle, suomen kielen ilmaisuvoiman vaalimiselle ja kielen kehittämiselle esimerkiksi inklusiivisempaan ja selkeämpään suuntaan jää tilaa.
Meillä kaikilla kielialan asiantuntijoilla on nyt vastuu kertoa asiakkaillemme, mihin tekoäly kääntämisessä sopii ja mitkä ovat kääntämiseen parhaiten soveltuvia tekoälyavusteisia työkaluja. Tämä edellyttää, että tunnemme työkalut perinpohjin itse. Näin voimme löytää oman paikkamme tekoälyn ohjaksista kielineuvojina, kielikonsultteina, tekstin parantajina ja käännösten optimoijina.
Karoliina Rinne
Kääntäjä
Karoliina Rinne on kokenut markkinointikääntäjä, joka on toiminut käännösalalla eri tehtävissä 20 vuoden ajan sekä käännöstoimistoissa että yrittäjänä. Rinne on erikoistunut markkinoinnin ja yritysviestinnän käännöksiin, joissa on tärkeintä suomen kielen sujuvuus eli hyvä ”flow” ja vakuuttavuus ilman kapulakieltä. Hänellä on kokemusta yhteistyön tekemisestä mainostoimistojen kanssa ja monikielisten markkinointiin liittyvien käännösprojektien vetämisestä. Nykyään Rinne toimii kahden yrittäjän Tekstiräätälit-tiimissä.
Mili Viita
Kääntäjä
Mili Viita on yksi Kääntäjämestarin kirjan tekijöistä, markkinointiin erikoistunut asiatekstinkääntäjä ja iloisen yrittäjyyden evankelista. Milillä on kokemusta sekä käännöstoimistosta työskentelystä että yrittäjyydestä. Erityisen lähellä Milin sydäntä on asiakaslähtöisyys, ja Mili pyrkiikin tekemään kielipalvelualasta paremman niin sillä toimiville asiantuntijoille kuin heidän asiakkailleen.
