Kääntäjien ammattipäivä Terässä 2026 järjestettiin tänäkin vuonna Helsingin Tiivistämöllä. Kun bäkkärillä valmistauduttiin aamun ensimmäisiin esityksiin, tapahtuman somevastaavat Laura ja Fyodor suunnittelivat päivän työnjakoa. Somevastaavan roolin kuului päivän esitysten kuunteleminen ja olennaisimpien sisältöjen kiteyttäminen Kääntäjämestareiden somekanaviin. Tässä blogissa Laura ja Fyodor kertovat omia kokemuksiaan Terässä 2026 -tapahtumasta.

Olen Laura Tarzalainen, ja opiskelen kolmatta vuotta kirjallisuutta ja viestintää Itä-Suomen yliopistossa.

Aamulla Kääntäjämestarit, tapahtuman avustajat ja ensimmäiset puhujat viimeistelivät valmistelujaan innokkaina tulevaan päivään. Yhteisöllisyys oli aistittavissa jo ennen yleisön saapumista. Sovimme Fyodorin kanssa, että kukin hoitaisi päivän ajan tiettyä somealustaa. Itse otin tehtäväkseni päivitellä Kääntäjämestareiden LinkedIn-tiliä. Sovimme myös etukäteen siitä, kuka kuuntelee kunkin puhujan esityksen. 

Aamukahvien jälkeen siirryimme yleisön mukana kuuntelemaan päivän ensimmäisiä esityksiä. Tänä vuonna puhujat keskittyivät kieliasiantuntijan monialaiseen osaamiseen ja hyvinvointiin. Aamun ensimmäisessä osiossa kuulimme Puolustusvoimien Anu Seljavaaran ja Minna Kujamäen, Verohallinnon Terhi Karttusen ja Heli Luceniuksen sekä Springvestin Laura Niemen kokemuksia kieliasiantuntijan tehtävistä yllättävissä työympäristöissä.  

Yhden somevastaavan kuunnellessa esitystä toinen viimeisteli muistiinpanojaan edellisestä puhujasta valmistellen tekstiä julkaisukuntoon. Keskittymistä vaativaa työtä helpotti se, että saimme hyödyntää erillisen kuvaajan kuvapankkia.  

Lounaan jälkeen siirryimme takaisin Tiivistämölle kuuntelemaan työarjen hyvinvoinnista puhunutta työnohjaaja Laura Kalvasta ja Valtioneuvoston kanslian vieraiden kielten yksikön Taru Virtasta. Ohjelman kolmannessa osiossa yleisö pääsi tutustumaan kulttuurialalla työskentelevien kieliammattilaisten mielenkiintoisiin työtehtäviin. Vieraina olivat teatteritekstittäjä Tanja Oreto, kustannustoimittaja Emilia Vainisto sekä puheterapeuttina ja tulkkina toimiva Noora Galab. 

Vieraista mieleeni jäivät erityisesti Vainiston ja Galabin esitykset. Kustannustoimittajan monipuolisesta työnkuvasta kertonut Vainisto painotti erityisesti työn vaatimia yhteistyötaitoja, sillä juuri kustannustoimittaja on avainasemassa kirjailijan ja muiden tahojen välisessä yhteistyössä. Puheterapeutin töitä tekevä, suomalaisarabilaisessa perheessä kasvanut Galab puolestaan kertoi kokemuksiaan kulttuurienvälisistä eroista ja siitä, kuinka tärkeää asiakkaiden taustojen huomiointi ihmisläheisessä työtehtävässä on. Kustannustoimittajan työstä haaveilevana kaksikulttuurisena henkilönä koin puheenvuorot samaistuttaviksi ja hyvin mielenkiintoisiksi!

Päivä huipentui Kääntäjämestareiden kiitoksiin, joiden jälkeen halukkaat siirtyivät jatkamaan iltaa Peloton-ravintolassa järjestettyyn illallistilaisuuteen. Kaikkiaan somevastaavana toimiminen oli mielestäni hyvin mielekästä, sillä avartavan työkokemuksen lisäksi pääsin tutustumaan alan ammattilaisiin ja kuuntelemaan Terässä-tapahtuman huikeita puhujia paikan päältä!

Moikka, olen Fyodor, toisen vuoden englannin kielen opiskelija Turun yliopistosta!

Ennen kun ensimmäiset puhujat aloittivat lavalla, kävimme Lauran kanssa tutustumassa tapahtuman valokuvaajaan, jolta saimme kuvia käytettäviksi tapahtuman aikana tehtyihin julkaisuihin. Otin vielä aamukahvin aikana muutaman kuvan aulassa olleiden ajatuskuplien kanssa, ja kymmeneltä kiireentäyteinen päivä saikin jo alkaa. 

Sometoimen ohella pääsi oppimaan paljon kääntäjän työstä, ja kuunnellessani puhujia Puolustusvoimilta sekä Verohallinnosta kieliasiantuntijoiden vaikutus suuriin työyhteisöihin konkretisoitui. Oli myös mukava kuulla hieman erilaisesta työnkuvasta erilaisessa työympäristössä Springvestin kieliasiantuntijalta. Päivän kantava teema itselleni oli, että on ihana nähdä miten erilaisia töitä kieliasiantuntijoille ja erityisesti kääntäjille vielä löytyy.

Lounas nautittiin Peloton-ravintolassa ihan Tiivistämön vieressä, ja lounaan aikana viimeistelimme vielä Lauran kanssa somepostauksia, ennen kuin aloimme syömään (tähän väliin nopea erityismaininta Peloton-ravintolan ruualle, joka oli todella maukasta). Lounaan jälkeen pääsimme takaisin Tiivistämölle kuuntelemaan pointteja työssä jaksamisesta. Tämän osion aikana päästiin tutkimaan omia epävarmuuksia työelämässä ja miettimään hyvinvoivan työyhteisön merkitystä ja sen rakentamista. 

Vielä iltapäivällä kahvittelun jälkeen viimeisinä puhujina oli kulttuurin kentällä toimivia kieliasiantuntijoita, josta olin itse todella innoissani. Kieliasiantuntijuus erityisesti kulttuurin kentällä kiinnostaa minua kovasti, ja kiinnostukseni vain kasvoi puhujia kuunnellessani. Kustannustoimittajan työstä, kulttuurienvälisistä kohtaamisista sekä teatteritekstitysten synnystä oli todella kiinnostava oppia. 

Puhujista itselleni jäi mieleen Tanja Oreto, jolta kuulimme teatteritekstitysten synnystä. Oli älyttömän kiinnostavaa kuulla teatterin kontekstissa kokemuksia henkilöltä, joka on todella eri tavalla taiteellisessa projektissa mukana kuin esimerkiksi ohjaaja, näyttelijät tai tekniikka. Erityisesti puheenvuoro kiinnosti myös sen takia, koska unelmoin työstä kieliasiantuntijana taiteen kentällä. Toiset puhujat, jotka itselleni jäivät mieleen, olivat Puolustusvoimien Anu Seljavaara ja Minna Kujamäki, erityisesti sen takia, koska en ollut aikaisemmin ajatellut millaista kieliasiantuntijana työskentely mahtaakaan olla noinkin suuren ja monipuolisen työyhteisön kontekstissa.

Kääntäjämestareiden kiitosten jälkeen suuntasimme halukkaiden kanssa Peloton-ravintolaan illalliselle, jossa pääsimme päivän viimeisten somejulkaisujen viimeistelemisen jälkeen viettämään aikaa hyvässä seurassa, ja oikein maukkaiden pöydän antimien kera! Päivä oli täynnä kiinnostavia puheenvuoroja, ja pitkän päivän päätteeksi oli ihana päästä rentoutumaan ja syömään hyvin, ennen kun lähdin junalla takaisin kotiin Turkuun.

Artikkelikuva Kääntäjämestarien järjestäjäporukasta: Veera Hyvärinen

Artikkeli Terässä 2026 somevastaavien silmin julkaistiin ensimmäisen kerran Kääntäjämestarin kirja.

Kun Kääntäjämestarin kirja sai alkunsa 2010-luvun puolivälissä, sen nimi syntyi ehkä osin silloin paljon julkisuudessa olleen romaanin ”Teemestarin kirja” pohjalta, mutta nimessä on kyllä totta toinen puoli: kirjan tarkoitus on toimia kokeneempien opastuksena uusille alalle tulijoille ja tuoda alalle, jossa moni tekee töitä yksin, pieni tuulahdus vanhaa mestari-kisälli-järjestelmää. 

Kääntäjämestarin kirjaa on kirjoitettu täysin vapaaehtoispohjalta ilman, että siitä olisi kukaan maksanut kenellekään mitään. Moni on kysynyt, mikä on saanut meidät panostamaan työaikaamme tällaiseen hankkeeseen. 

Yhtäältä voi sanoa, että koska olemme itse nauttineet työstämme ja kokeneet usein saavamme korvaamatonta apua kollegoilta, haluamme nyt omalta osaltamme auttaa muita samalla tavalla mielekkään työn ääreen ja antaa apuamme eteenpäin. 

Tällä alalla moni tekee töitä yksin ilman tiivistä työyhteisöä, ja varsinkin vasta uransa alkuvaiheessa olevat voivat helposti joutua alalla nykyään saalistavien varsin villienkin kansainvälisen alustatalouden toimijoiden verkkoihin. Kun ei vieressä ole ketään toimiston vanhinta, jolta kysyä ja oppia, voi hyvinkin alkaa pitää normaalina sellaisia käytäntöjä, jotka eivät edistä ammattimaista ja laadukasta toimintaa alalla.

Totuus onkin, että kirjan syntysanat lausuttiin turhautuneena sosiaalisessa mediassa kääntäjien foorumeilla toistuviin kysymyksiin, jotka viittasivat mielestämme ei-niin-ammattimaisiin toimintatapoihin. Melkoisia muutoksia läpikäyvällä kielipalvelualalla koimme uhkana sen, että epäammattimainen toiminta voisi vaikuttaa asiakkaiden käsitykseen alasta ja alan toimijoista ja siten vaarantaa myös vankkojen ammattilaisten mahdollisuuksia saada jatkossa kunnollista korvausta vastaan tehtäviä kunnollisia töitä. 

Antamalla kaikille eväitä asianmukaiseen toimintaan toivomme voivamme omalta osaltamme edistää ei vain yksilöiden vaan myös koko alan hyvinvointia jatkossakin.

Samanlaisista lähtökohdista Kääntäjämestarin kirjan lanseerauksen jälkeen on syntynyt myös kääntäjien ja tulkkien ammattipäivä eli Terässä-tapahtuma. Koimme, että alalla järjestetään kyllä yksittäisiin asioihin keskittyviä lyhyitä koulutuksia, tieteellisiä tapahtumia sekä suuren mittaluokan kaupallisia tapahtumia, mutta yksittäisen kääntäjän ja tulkin arkipäivän työhön liittyviin asioihin pureutuvia vertaistapahtumia ei oikein ollut tarjolla. Ei siis muuta kuin tuumasta toimeen! Vastikään järjestetyn, nyt jo kolmannen Terässä-tapahtuman positiivisen palautteen perusteella olemme onnistuneet ihan mukiinmenevästi ja tapahtumalle on todella ollut tarvetta. 

Tapahtumajärjestelyitä ja rahaliikennettä varten katsoimme parhaaksi järjestäytyä rekisteröidyksi yhdistykseksi, ja niin syntyi vuonna 2020 Kääntäjämestarit ry. Yhdistys ei pyri millään tavoin kilpailemaan olemassa olevien alan järjestöjen kanssa, vaan on tosiaan syntynyt vain käytännön tarpeeseen, ja joukostamme useimmat kuuluvat vähintään yhteen, monet jopa useampaankin alan vakiintuneeseen järjestöön, kuten SKTL ry:hyn tai Kieliasiantuntijat ry:hyn. Kääntäjämestarit ry ei pyri tekemään voittoa kerätäkseen rahaa jäsenilleen, vaan kaikki tulot osallistumismaksuista tai saaduista apurahoista käytetään toiminnasta aiheutuvien suorien kulujen kattamiseen. Nyt kun viimeinenkin tämän vuoden Terässän lasku on maksettu, niin tilille jäi noin 10 euroa, eli suunnitelmien mukaisesti päästiin jälleen nollatulokseen.

Voisi ehkä sanoa, että yhdistyksessä emme ihan toimi omien oppiemme mukaisesti, sillä vaikka haluamme rohkaista jokaista vaatimaan ammattimaisesta käännös- ja tulkkaustyöstä asianmukaista korvausta, niin sekä Kääntäjämestarin kirjaa että Terässä-tapahtumaa tehdään vapaaehtoistyönä ilman korvausta. Emme kuitenkaan koe, että olisimme markkinahäirikköjä, sillä ainakaan vielä emme ole havainneet, että sen enempää Kääntäjämestarin kirjan kuin Terässä-tapahtuman osalta olisi olemassa mitään oikeita markkinoita tai kilpailevia toimijoita.

Pyrimme siis omalta osaltamme täyttämään pieniä aukkoja alalla ja toivomme, että jokainen löytää omat tapansa ja omat väylänsä edistää niin omaa toimintaansa kuin alaa kokonaisuutenakin hyvän yhteistyön hengessä – rakkaudesta lajiin!

Pia von Essen

Kääntäjä, tulkki

Pia von Essen on toiminut kääntäjänä ja tulkkina 1990-luvun taitteesta alkaen ja työskennellyt vuodesta 1993 kollegoiden kanssa perustetussa omassa yrityksessä. Yhteisöllinen tekeminen on aina ollut Pialle tärkeää, ja hän liittyikin jo opiskelija-aikanaan SKTL ry:hyn ja silloiseen Kääntäjien ammattijärjestöön (nyk. Kieliasiantuntijat ry). Hän on ollut alusta asti mukana työstämässä Kääntäjämestarin kirjaa ja rakentamassa kääntäjien ja tulkkien ammattipäivää eli Terässä-tapahtumaa. Kääntäjämestarit ry:n lisäksi hän toimii tällä hetkellä myös SKTL:n hallituksessa sekä maailman kääntäjien, tulkkien ja terminologien järjestön FITin tulkkauskomiteassa.

Kuva: Maarit Laitinen

Artikkeli Mitäs te oikein mestaroitte? – No rakkaudesta lajiin! julkaistiin ensimmäisen kerran Kääntäjämestarin kirja.