<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:wfw="http://wellformedweb.org/CommentAPI/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
	xmlns:slash="http://purl.org/rss/1.0/modules/slash/"
	>

<channel>
	<title>Blogi arkistot - Kääntäjämestarin kirja</title>
	<atom:link href="https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km/category/blogi/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km/category/blogi/</link>
	<description>käytännön opas aloitteleville kääntäjille ja tulkeille</description>
	<lastBuildDate>Sun, 15 Nov 2026 19:55:29 +0000</lastBuildDate>
	<language>fi</language>
	<sy:updatePeriod>
	hourly	</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>
	1	</sy:updateFrequency>
	<generator>https://wordpress.org/?v=7.1.4</generator>

<image>
	<url>https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km/wp-content/uploads/2021/12/cropped-logo-32x32.jpg</url>
	<title>Blogi arkistot - Kääntäjämestarin kirja</title>
	<link>https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km/category/blogi/</link>
	<width>32</width>
	<height>32</height>
</image> 
	<item>
		<title>Student translations of a blog text – Opiskelijat blogitekstin kääntäjinä</title>
		<link>https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km/student-translations/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Anna Mäntynen]]></dc:creator>
		<pubDate>Sun, 15 Nov 2026 19:49:12 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Blogi]]></category>
		<category><![CDATA[käännösviestintä]]></category>
		<category><![CDATA[opiskelu]]></category>
		<category><![CDATA[translation students]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km/?p=2158</guid>

					<description><![CDATA[<p>Turun yliopiston monikielisen käännösviestinnän opiskelijat käänsivät käännöstoimiston toimintaa simuloivalla kurssillaan palasen Kääntäjämestarien blogia toisille työkielilleen.</p>
<p>Artikkeli <a href="https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km/student-translations/">Student translations of a blog text – Opiskelijat blogitekstin kääntäjinä</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km">Kääntäjämestarin kirja</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[
<p class="wp-block-paragraph"><em>(Suomenkielinen teksti alempana)</em></p>



<p class="wp-block-paragraph">From the very beginning, our association Kääntäjämestarit has worked to help and welcome translation students to the industry. Our e-book <a href="https://kääntäjämestari.fi/km/en/">Translators’ Guide to the Industry</a> was meant as a guide to the newcomers to our field, and we’ve continued working closely with Finnish universities training translators. We offer workshops about profitability, well-being at work and give guest lectures at universities.<br><br>These translations of a <a href="https://kääntäjämestari.fi/km/uskalla-olla-parempi-kuin-kone/">blog text in Finnish</a> were made by students at the <a href="https://www.utu.fi/en/university/faculty-of-humanities/multilingual-translation-studies">University of Turku</a> in their translation agency simulation as a part of their Master’s programme in translation. The students ran the agencies themselves and we provided the source texts for them.</p>



<p class="wp-block-paragraph"><em>Article picture Sara Harju: The Arcanum building at the campus of University of Turku.</em></p>



<p class="wp-block-paragraph">* * *</p>



<p class="wp-block-paragraph">Kääntäjämestarien toiminnan ytimessä on alusta alkaen ollut käännös- ja tulkkausalan opiskelijoiden johdatteleminen alan saloihin – itse asiassa koko <a href="https://kääntäjämestari.fi/km/">Kääntäjämestarin kirja</a> syntyi tämän ajatuksen pohjalta. Olemme koko ajan tehneet yhteistyötä tulevia ammattilaisia kouluttavien yliopistojen kanssa vierailuluentojen ja työpajojen merkeissä.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Osana yliopistoyhteistyötä <a href="https://www.utu.fi/fi/yliopisto/humanistinen-tiedekunta/monikielinen-kaannosviestinta">Turun yliopiston monikielisen käännösviestinnän</a> maisteriopiskelijat käänsivät käännöstoimistokurssillaan yhden <a href="https://kääntäjämestari.fi/km/uskalla-olla-parempi-kuin-kone/">Kääntäjämestarien blogin kirjoituksista </a>toisille työkielilleen. Tässä ovat heidän työnsä tulokset.</p>



<p class="wp-block-paragraph"><em>Artikkelikuva Sara Harju</em>: <em>Turun yliopiston Arcanum-rakennus</em></p>



<div data-wp-context="{ &quot;autoclose&quot;: false, &quot;accordionItems&quot;: [] }" data-wp-interactive="core/accordion" role="group" class="wp-block-accordion is-layout-flow wp-block-accordion-is-layout-flow">
<div data-wp-class--is-open="state.isOpen" data-wp-context="{ &quot;id&quot;: &quot;accordion-item-1&quot;, &quot;openByDefault&quot;: false }" data-wp-init="callbacks.initAccordionItems" data-wp-on-window--hashchange="callbacks.hashChange" class="wp-block-accordion-item is-layout-flow wp-block-accordion-item-is-layout-flow">
<h3 class="wp-block-accordion-heading has-icon has-icon-right"><button aria-expanded="false" aria-controls="accordion-item-1-panel" data-wp-bind--aria-expanded="state.isOpen" data-wp-on--click="actions.toggle" id="accordion-item-1" type="button" class="wp-block-accordion-heading__toggle"><span class="wp-block-accordion-heading__toggle-title">English: Dare to be a cut above the machine</span><span class="wp-block-accordion-heading__toggle-icon" aria-hidden="true">+</span></button></h3>



<div aria-labelledby="accordion-item-1" data-wp-bind--hidden="state.isHidden" data-wp-on--beforematch="actions.handleBeforeMatch" id="accordion-item-1-panel" role="region" class="wp-block-accordion-panel is-layout-flow wp-block-accordion-panel-is-layout-flow">
<p class="wp-block-paragraph">Annika Karvonen and Mili Viita, Kääntäjämestarit.</p>



<p class="wp-block-paragraph"><em>You have probably come across videos on social media where people showcase clothes and goods bought from cheap online shops overseas that don’t even resemble their product images and descriptions. Translations produced using artificial intelligence are a bit the same: an&nbsp;algorithm-generated mishmash of texts that do not live up to expectations. In this blog post, Annika Karvonen and Mili Viita from ‘Kääntäjämestarit’, an association for translators and interpreters, discuss the strengths of human translators in the era of artificial intelligence.</em></p>



<p class="wp-block-paragraph">For handicraft hobbyists, it likely makes more sense to order a set of crochet hooks or knitting needles from abroad than to carve them from a tree in the yard. However, when you are in search of a beautiful lace tablecloth or a knitted sweater that fits you perfectly, you’re better off making one yourself or buying from a professional tailor.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Artificial intelligence produces bulk translations at a speed we humans cannot match when it comes to efficiency or price, but when it comes to quality, human professionals are unbeatable. But as bulk buyers are primarily interested in the price of the service, humans usually end up finishing second. That is why there’s no point in us human translators even trying to compete in the same category with AI.</p>



<p class="wp-block-paragraph"><strong>Artificial intelligence – a good servant but a bad master</strong></p>



<p class="wp-block-paragraph">We need to discover the deepest parts of language expertise, where a machine flounders or where we can harness it for our own benefit. This includes translations which create something new and where correctness, nuance, cultural references and sentiments are important.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Even in these cases, artificial intelligence can be used as a source of inspiration and for brainstorming, but a human should always make the final call. Where artificial intelligence thrives in repetitive routine tasks and swiftly conceptualizing bigger pictures, the ability to produce effective, fluent and high-quality text is a particularly human strength.</p>



<p class="wp-block-paragraph"><strong>Beat the machine by developing your human strengths&nbsp;</strong></p>



<p class="wp-block-paragraph">Artificial intelligence is here to stay and to compete with us humans. Some companies have already implemented different artificial intelligence applications, while others are still pondering over taking their first steps into the world of AI. It is good to keep in mind that artificial intelligence is already an old phenomenon in the field of translation, as machine translation has been around for a long time.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Many customers might think that the generative artificial intelligence solutions becoming widespread now, like ChatGPT and Copilot, are going to render us human translators unnecessary. We know that this is not the case. However, us knowing is not enough – we must be able to convince our customers as well. The answer lies in surprisingly simple means:</p>



<ol class="wp-block-list">
<li><strong>Know your competition</strong></li>
</ol>



<p class="wp-block-paragraph">Familiarise yourself with the solutions that artificial intelligence offers – which solutions work, and which pitfalls are to be avoided. As an increasing amount of the texts we read and translate are being created with some help from artificial intelligence, AI literacy is an extremely important tool for a language specialist.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Train your ability to pick out the situations in which artificial intelligence tends to fail, hallucinate or make mistakes. This way, you learn the kinds of tasks in which you can benefit the most from AI in your work, and when its usage can actually be a hindrance. This will also help you to recognize and correct its mistakes yourself. Additionally, you’ll have the ability to advise your customers on when an AI translation might be good enough and when a task absolutely requires a human translator.</p>



<ol start="2" class="wp-block-list">
<li><strong>Cherish and improve your language skills</strong></li>
</ol>



<p class="wp-block-paragraph">The super-power of the language specialist is the ability to use language effectively and convincingly. Where artificial intelligence merely generates sentences based on the probability of words following one another, humans have the ability to be playful and creative when writing.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Guard this skill with your life, improve and develop it in any way you can: read high-quality texts, write yourself, take courses, banter with your colleagues and friends, and maintain and develop your competence in both your source and target languages.&nbsp;</p>



<ol start="3" class="wp-block-list">
<li><strong>Deepen your cultural knowledge</strong></li>
</ol>



<p class="wp-block-paragraph">Artificial intelligence doesn’t <em>understand</em> culture – it merely <em>knows</em> about culture, and only as much as is included in its training material. What makes translation special is how the translator is situated not just between languages but also between cultures. If the source text needs to be adapted to, for example, Finnish conditions and the needs of a Finnish customer, artificial intelligence can’t reliably manage the task. This necessitates choosing true intelligence over artificial – and the cultural knowledge of a language specialist becomes invaluable.</p>



<ol start="4" class="wp-block-list">
<li><strong>Provide first-rate service for your customers</strong></li>
</ol>



<p class="wp-block-paragraph">As they say in sales training, even in trade between companies, <em>people buy from people</em>. This is where we beat the machine hands down: as professionals, we can provide advice on matters relating to language, culture, content and translation.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Think back to any customer service situation where you as a customer received particularly good service. How did it affect you? Did you tell others about it? Did you return to shop again? The customer service you offer as a specialist functions in the exact same vein.</p>



<ol start="5" class="wp-block-list">
<li><strong>Remember to do your work</strong></li>
</ol>



<p class="wp-block-paragraph">With the post-editing of different machine translations already commonplace in most fields of translation, there’s reason to remember that this type of work, too, requires its own skill set. This is why you should also train yourself to become an adept editor of text. Bear in mind that if the customer is content with a text where terminology, cohesion or good language make no difference, the text can be sourced from a machine for a fraction of the price. Remember, then, to also utilize your expertise and show why you’re worth your price: dare to defy the machine!&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph"><strong>Be boldly human</strong></p>



<p class="wp-block-paragraph">It takes courage to be a language specialist in the era of artificial intelligence: you must have the courage to grow, try, make mistakes, and continue the struggle against the seemingly endless tide of refusals, rejections and decreasing work when at the same time your customer sees your ostensibly omnipotent AI competitor as the answer to everything.</p>



<p class="wp-block-paragraph">It takes courage to demand time for creativity, put your ideas forward during a brainstorming session and propose new approaches even when others are doubtful. It is also courageous to ask for help and learn new things, and it is precisely this kind of courage that makes us language experts human and highlights our human strengths.</p>



<p class="wp-block-paragraph">This the very reason that we must be boldly human. We must highlight our strengths: language competence and cultural knowledge, managing the strengths and shortcomings of AI, and genuine customer service. It is also important that we humans stick together and support one another, seek the company of colleagues, and discuss work situations openly and honestly. What if we humans could join forces and create our own networks through which we would be more than the sum of our parts – more than a machine?&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph"><strong>Annika Karvonen</strong></p>



<p class="wp-block-paragraph"><strong><em>Audiovisual translator</em></strong></p>



<p class="wp-block-paragraph">Annika translates a wide range of audiovisual material, from reality TV to educational materials and advertisements, both from English to Finnish and from Finnish to English. Annika approaches new tools without prejudice but fights tooth and nail for her own role as a language professional. Alongside her translation work, Annika is also involved in the operation of Kääntäjämestarit and she might already be familiar to those who have taken the organization’s subtitling courses.</p>



<p class="wp-block-paragraph"><strong>Mili Viita</strong></p>



<p class="wp-block-paragraph"><strong><em>Non-fiction translator</em></strong></p>



<p class="wp-block-paragraph">Mili Viita is a non-fiction translator who specializes in marketing and is an evangelist of joyful entrepreneurship. One of the authors of <em>The Translator’s Guide to the Industry</em>, she has experience of working both in a translation agency and as an entrepreneur. Mili holds customer orientation especially close to her heart and aspires to make the language service industry better for both the professionals working there and their clients.</p>



<p class="wp-block-paragraph"><em>This blog post was translated into English by Jenna Järvenpää, Adeliina Kallunki, Onni Kankkunen, Marianna Kesseli, Siria Kopani, Johanna Taskinen, Sarah Tondeur, and Iris Vapaavuori, who are students in the Multilingual Translation Studies master’s programme at the University of Turku. Translating this post was an assignment for a course that simulates working in a translation agency.</em></p>
</div>
</div>
</div>



<div data-wp-context="{ &quot;autoclose&quot;: false, &quot;accordionItems&quot;: [] }" data-wp-interactive="core/accordion" role="group" class="wp-block-accordion is-layout-flow wp-block-accordion-is-layout-flow">
<div data-wp-class--is-open="state.isOpen" data-wp-context="{ &quot;id&quot;: &quot;accordion-item-2&quot;, &quot;openByDefault&quot;: false }" data-wp-init="callbacks.initAccordionItems" data-wp-on-window--hashchange="callbacks.hashChange" class="wp-block-accordion-item is-layout-flow wp-block-accordion-item-is-layout-flow">
<h3 class="wp-block-accordion-heading has-icon has-icon-right"><button aria-expanded="false" aria-controls="accordion-item-2-panel" data-wp-bind--aria-expanded="state.isOpen" data-wp-on--click="actions.toggle" id="accordion-item-2" type="button" class="wp-block-accordion-heading__toggle"><span class="wp-block-accordion-heading__toggle-title">Français: Osez être meilleur que la machine</span><span class="wp-block-accordion-heading__toggle-icon" aria-hidden="true">+</span></button></h3>



<div aria-labelledby="accordion-item-2" data-wp-bind--hidden="state.isHidden" data-wp-on--beforematch="actions.handleBeforeMatch" id="accordion-item-2-panel" role="region" class="wp-block-accordion-panel is-layout-flow wp-block-accordion-panel-is-layout-flow">
<p class="wp-block-paragraph">Annika Karvonen et Mili Viita de l’association <em>Kääntäjämestarit ry</em>, promouvant les professions de traducteur et d&#8217;interprète en Finlande</p>



<p class="wp-block-paragraph"><em>Vous avez certainement vu des vidéos sur internet, où les gens présentent les vêtements et objets qu’ils ont achetés sur un site de vente en ligne pas cher et qui ne correspondent pas du tout aux photos et aux descriptions des produits. C’est un peu la même chose avec les traductions faites par l’intelligence artificielle&nbsp;: un produit de l’algorithme souvent sans queue ni tête. Dans cet article de blog, Annika Karvonen et Mili Viita de Kääntäjämestarit ry réfléchissent aux atouts des traducteurs humains à l’ère de l’IA.</em></p>



<p class="wp-block-paragraph">Pour un passionné de travaux manuels, il peut paraître raisonnable d’acheter un crochet ou des aiguilles à tricoter sur Internet depuis un pays lointain, plutôt que de les fabriquer lui-même. Mais s’il veut un beau napperon en dentelle ou un pull en laine véritable bien ajusté, mieux vaudra le faire soi-même ou l’acheter à un artisan qualifié.</p>



<p class="wp-block-paragraph">L’intelligence artificielle produit des traductions au kilomètre tellement plus rapidement que nous, qu’elle nous surpasse sans problème en matière d’efficacité et de coût. Même si sur le plan de la qualité, le professionnel humain est imbattable, les clients qui ont besoin rapidement d’un grand nombre de traductions à petit prix choisiront toujours la machine. De ce point de vue, les traducteurs humains ne seront jamais en mesure de lutter à armes égales contre l’IA.</p>



<p class="wp-block-paragraph"><strong>L’intelligence artificielle</strong> <strong>:</strong> <strong></strong><strong>un bon outil mais qui ne doit pas vous contrôler</strong></p>



<p class="wp-block-paragraph">C&#8217;est à nous de repérer les niches de notre expertise où la machine ne peut pas réussir ou qui nous permettent de l’utiliser à notre avantage. Elles concernent les contenus, qui créent quelque chose de nouveau et où fidélité, nuances, références culturelles et émotions jouent un rôle central.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Dans ces cas aussi, l’IA peut servir de source d’inspiration et de boîte à idées, mais c’est le traducteur humain qui prendra la décision ultime. Tandis que l’avantage de l’IA se trouve dans les tâches répétitives et routinières ainsi que dans le déchiffrage de grandes entités, l’atout humain réside dans sa capacité à produire des textes fonctionnels, fluides et de haute qualité.</p>



<p class="wp-block-paragraph"><strong>Battez la machine en développant vos atouts humains</strong></p>



<p class="wp-block-paragraph">L’intelligence artificielle est là pour rester et être en concurrence avec l’humain. L&#8217;introduction de diverses applications d’IA est déjà bien avancée dans certaines entreprises, alors que dans d’autres, l’IA commence tout juste à être introduite.&nbsp; Il ne faut pas oublier, que dans le secteur de la traduction, l’IA n’a rien de nouveau, puisque les traducteurs automatiques sont utilisés depuis longtemps.</p>



<p class="wp-block-paragraph">De nombreux clients peuvent penser, qu’à l’ère de l’intelligence artificielle générative, les applications telles que ChatGPT et Copilot vont rendre les traducteurs humains obsolètes. Nous savons bien que ce n’est pas le cas, mais cela ne suffit pas. C’est à nous d’être capables de convaincre les clients de l’importance des traducteurs humains. La solution se trouve dans des moyens étonnamment traditionnels&nbsp;:</p>



<ol class="wp-block-list">
<li><strong>Connaissez vos concurrents</strong></li>
</ol>



<p class="wp-block-paragraph">Familiarisez-vous avec les outils d’IA et surtout avec leurs avantages et leurs défauts. Étant donné que de plus en plus de textes que nous lisons et traduisons sont générés d’une manière ou d’une autre par l’IA, la littératie de l’IA est devenue un outil primordial pour les traducteurs.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Perfectionnez vos capacités à identifier les situations où l’IA ne réussit pas, hallucine et commet des erreurs. Vous apprendrez à comprendre les tâches où elle peut vous aider, et quand elle est un réel inconvénient. Vous pourrez également identifier vous-même les erreurs et les corriger. De plus, vous pourrez conseiller vos clients sur quand il est essentiel d’utiliser un traducteur humain et quand l’IA peut suffire.</p>



<ol start="2" class="wp-block-list">
<li><strong>Pratiquez et préservez vos compétences linguistiques</strong></li>
</ol>



<p class="wp-block-paragraph">La superforce du professionnel est d&#8217;utiliser la langue de manière convaincante et persuasive. L&#8217;intelligence artificielle ne fait que tirer au sort des mots à partir de probabilités, alors que l&#8217;humain est capable d’utiliser la langue de manière ludique et créative.</p>



<p class="wp-block-paragraph">C&#8217;est pour cela qu&#8217;il est indispensable de s&#8217;accrocher à ses compétences comme une moule à son rocher et de les développer à tout prix&nbsp;: lisez des textes de qualité, écrivez vous-même, suivez des formations, discutez avec vos collègues et vos amis, maintenez et développez vos connaissances dans votre langue source et votre langue cible.</p>



<ol start="3" class="wp-block-list">
<li><strong>Approfondissez vos compétences culturelles</strong></li>
</ol>



<p class="wp-block-paragraph">L’intelligence artificielle ne <em>comprend</em> pas la culture, elle ne <em>connaît</em> que ce que contient le matériel dont elle s’est nourrie. La spécificité de la traduction veut que le traducteur n’est pas seulement un pont entre les langues mais aussi entre les cultures. Si par exemple, un texte doit être traduit et adapté aux conditions finlandaises ainsi qu’aux besoins du client finlandais, l&#8217;IA ne sera pas fiable. C’est là que la connaissance culturelle du spécialiste des langues est irremplaçable.</p>



<ol start="4" class="wp-block-list">
<li><strong>Offrez à vos clients un service de première qualité</strong></li>
</ol>



<p class="wp-block-paragraph">Toutes les formations de vente soulignent que même entre entreprises, <em>les gens achètent aux gens.</em> Et c’est bien là que nous battons la machine à plate couture&nbsp;: en tant que professionnels de la langue nous sommes capables de renseigner le client sur la culture, le contenu textuel aussi bien que sur toutes les autres questions liées à la traduction.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Repensez à une situation dans laquelle vous avez bénéficié d’un service client exceptionnel. Quel effet cette situation a-t-elle eu sur vous&nbsp;? En avez-vous parlé autour de vous&nbsp;? Est-ce que vous y êtes retourné&nbsp;? Le service client entre le traducteur et son client fonctionne exactement de la même manière.</p>



<ol start="5" class="wp-block-list">
<li><strong>N’oubliez pas de faire votre travail</strong></li>
</ol>



<p class="wp-block-paragraph">Alors que la post-édition des traductions automatiques est déjà monnaie courante dans la plupart des domaines de la traduction, il convient de se souvenir que ce type de travail nécessite également des compétences spécifiques&nbsp;: affûtez également votre talent d&#8217;édition de textes. N’oubliez pas que si pour un client, la terminologie, la tonalité, la cohésion ou la qualité de la langue importent peu, il est bien moins cher de s’adresser à la machine. C’est pour cette raison qu’il est crucial d’utiliser ses compétences pour mettre en évidence que le traducteur en vaut le coût&nbsp;: osez être meilleur que la machine&nbsp;!</p>



<p class="wp-block-paragraph"><strong>N’ayez pas peur d’être humain</strong></p>



<p class="wp-block-paragraph">L’expertise en langue à l’ère de l’IA exige du courage&nbsp;: il faut oser se renouveler, essayer, se tromper et trouver son chemin dans un monde semé de réponses négatives et de diminutions des commandes, alors qu’on a en face l’IA, adversaire aux allures omnipotentes et que les clients considèrent comme étant incontestablement la plus grande, la plus belle et la plus impressionnante par les clients.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Le courage, c’est d’exiger du temps pour la créativité, se mettre en jeu pendant une session de <em>brainstorming</em> et proposer de nouveaux modèles d’action même quand certains doutent. Le courage, c’est aussi de savoir demander de l’aide et apprendre quelque chose de nouveau. C’est cette preuve de courage qui nous rend, nous, experts linguistiques, humains.</p>



<p class="wp-block-paragraph">C’est exactement cette humanité que nous devons courageusement afficher&nbsp;et mettre en avant&nbsp;: nos compétences langagières et culturelles, notre maîtrise des points forts et faibles de l’IA ainsi qu&#8217;un service client authentique. Il est également important pour nous, humains de nous serrer les coudes, de nous entraider, de nous retrouver entre collègues et de parler ouvertement et honnêtement des situations de travail. Et, si nous étions capables de former une alliance au sein de laquelle nous serions bien meilleurs que la machine&nbsp;?</p>



<p class="wp-block-paragraph"><strong>Annika Karvonen</strong></p>



<p class="wp-block-paragraph"><strong><em>Traductrice audiovisuelle</em></strong></p>



<p class="wp-block-paragraph">Annika Karvonen travaille sur différents contenus audiovisuels de la téléréalité aux publicités en passant par les matériaux pédagogiques. Elle traduit de l’anglais au finnois, et vice versa. Elle a l’esprit ouvert face aux nouveaux outils, mais s&#8217;accroche bec et ongles à son rôle de professionnelle de la langue. Outre son travail de traduction, elle est également active au sein de l’association <em>Kääntäjämestarit ry</em>, où elle propose des cours de sous-titrages.</p>



<p class="wp-block-paragraph"><strong>Mili Viita</strong></p>



<p class="wp-block-paragraph"><strong><em>Traductrice technique</em></strong></p>



<p class="wp-block-paragraph">Mili Viita est l’une des autrices de <em>Kääntäjämestarin kirja</em> («&nbsp;Le livre du maître-traducteur&nbsp;»). Elle prêche l’entreprenariat heureux. Elle a travaillé aussi bien en agence de traduction qu’à son compte. Le service adapté aux besoins des clients lui tient à cœur et elle œuvre pour améliorer le secteur de services linguistiques aussi bien pour les professionnels que pour leurs clients.</p>



<p class="wp-block-paragraph"><em>Ce texte a été traduit par Sara Lassfolk, Senni Pirilä, Meri Seppälä, Mari Sorsa et Saara Tuomisto dans le cadre des études en Master traduction et communication multilingues à l&#8217;université de Turku.</em></p>
</div>
</div>
</div>



<div data-wp-context="{ &quot;autoclose&quot;: false, &quot;accordionItems&quot;: [] }" data-wp-interactive="core/accordion" role="group" class="wp-block-accordion is-layout-flow wp-block-accordion-is-layout-flow">
<div data-wp-class--is-open="state.isOpen" data-wp-context="{ &quot;id&quot;: &quot;accordion-item-3&quot;, &quot;openByDefault&quot;: false }" data-wp-init="callbacks.initAccordionItems" data-wp-on-window--hashchange="callbacks.hashChange" class="wp-block-accordion-item is-layout-flow wp-block-accordion-item-is-layout-flow">
<h3 class="wp-block-accordion-heading has-icon has-icon-right"><button aria-expanded="false" aria-controls="accordion-item-3-panel" data-wp-bind--aria-expanded="state.isOpen" data-wp-on--click="actions.toggle" id="accordion-item-3" type="button" class="wp-block-accordion-heading__toggle"><span class="wp-block-accordion-heading__toggle-title">Español: Atrévete a ser mejor que una máquina</span><span class="wp-block-accordion-heading__toggle-icon" aria-hidden="true">+</span></button></h3>



<div aria-labelledby="accordion-item-3" data-wp-bind--hidden="state.isHidden" data-wp-on--beforematch="actions.handleBeforeMatch" id="accordion-item-3-panel" role="region" class="wp-block-accordion-panel is-layout-flow wp-block-accordion-panel-is-layout-flow">
<p class="wp-block-paragraph">Annika Karvonen y Mili Viita, Kääntäjämestarit ry.</p>



<p class="wp-block-paragraph"><em>Seguramente has visto videos en las redes sociales donde se muestran ropa y productos, pedidos a alguna tienda barata en un país lejano, que no se corresponden con las fotos y descripciones en línea. Las traducciones hechas por la inteligencia artificial son algo parecidas: un producto del algoritmo que no tiene ni pies ni cabeza. En esta entrada de blog, Annika Karvonen y Mili Viita, de la asociación finlandesa de traducción e interpretación Kääntäjämestarit, reflexionan sobre las ventajas de los traductores humanos en la era de la inteligencia artificial.</em></p>



<p class="wp-block-paragraph">Para un aficionado a las manualidades, tiene más sentido pedir por internet unas agujas de tejer o de ganchillo que tallarlas en madera él mismo. Si, por el contrario, se quiere un mantel de encaje bonito o un suéter de lana que siente bien, merece la pena hacerlo a mano o comprárselo a un artesano.</p>



<p class="wp-block-paragraph">La IA produce un gran volumen de traducciones a una velocidad mucho más rápida que un ser humano, y nos supera con creces en eficiencia y precio. Un traductor profesional es incomparable en&nbsp; materia de calidad, pero aun así gana la IA, porque el precio es lo más importante para los clientes que compran traducciones en masa. Por eso, nosotros, como traductores humanos, no deberíamos ni intentar competir con la IA en los mismos términos.</p>



<p class="wp-block-paragraph"><strong>La inteligencia artificial: una buena sierva, pero una mala ama</strong></p>



<p class="wp-block-paragraph">Debemos identificar aquellas áreas esenciales de las destrezas lingüísticas en las que la máquina no da buenos resultados o en las que podemos utilizarla para nuestro beneficio. Entre ellas se encuentran, por ejemplo, los contenidos en los que se crea algo nuevo y donde la exactitud, los matices, las referencias culturales y los sentimientos juegan un papel importante.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Se puede utilizar la IA para buscar inspiración e ideas también en estas áreas, pero las decisiones definitivas relativas a la traducción las toma siempre una persona. Mientras la IA es excelente para llevar a cabo tareas repetitivas y para procesar conjuntos extensos rápidamente, la ventaja del ser humano reside en su capacidad de producir textos funcionales, fluidos y de calidad.&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph"><strong>Supera a la máquina con tus capacidades humanas</strong></p>



<p class="wp-block-paragraph">La IA ha llegado para quedarse y competir con los seres humanos. En algunas empresas ya se utilizan aplicaciones de IA extensamente, mientras en otras solo ahora se considera dar el primer paso hacia su uso. Conviene tener en cuenta que en el campo de la traducción la IA no es nada nuevo, ya que los traductores automáticos se llevan utilizando mucho tiempo.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Muchos clientes pueden pensar que las soluciones de IA generativa que son cada vez más comunes, como ChatGPT y Copilot, convertirán a los traductores humanos en algo innecesario. Nosotros sabemos que esto no es así. Sin embargo, no es suficiente que lo sepamos nosotros, tenemos que convencer a los clientes también de ello. La solución reside en métodos sorprendentemente tradicionales:</p>



<ol class="wp-block-list">
<li><strong>Conoce a la competencia</strong></li>
</ol>



<p class="wp-block-paragraph">Familiarízate con las soluciones de IA y especialmente con cómo funcionan y qué riesgos presentan. Dado que una cantidad cada vez mayor de los textos que leemos y traducimos han sido generados en cierta medida por la IA, el conocimiento de este ámbito es una herramienta esencial para los expertos en lenguas.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Afina tu capacidad para reconocer situaciones en las que la IA suele fallar, alucinar y cometer errores. Así aprenderás a identificar en qué tipo de tareas la IA es útil y cuándo se vuelve un obstáculo evidente. También podrás identificar errores y corregirlos, y sabrás aconsejar a tus clientes sobre cuándo merece la pena recurrir a un traductor humano y cuándo la IA puede ser suficiente.</p>



<ol start="2" class="wp-block-list">
<li><strong>Desarrolla y cultiva tus habilidades lingüísticas</strong></li>
</ol>



<p class="wp-block-paragraph">El superpoder de un experto en lenguas es su capacidad de usar la lengua de manera efectiva&nbsp; y convincente<em>.</em> Mientras la IA solamente encadena palabras al azar una tras otra basándose en ciertas probabilidades, las personas son capaces de jugar con la lengua y usarla de manera creativa.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Aférrate a esta habilidad con uñas y dientes, desarróllala y cultívala por todos los medios posibles: lee textos de calidad, escribe, asiste a cursos, bromea con tus colegas y amigos, preserva y desarrolla tus capacidades en tus lenguas de trabajo.</p>



<ol start="3" class="wp-block-list">
<li><strong>Amplía tu conocimiento cultural</strong></li>
</ol>



<p class="wp-block-paragraph">La IA no <em>entiende</em> la cultura. <em>Sabe</em> de la cultura lo que incluye el material con el que ha sido entrenada. La particularidad de la traducción es que el traductor no solo media entre lenguas, sino también entre culturas. Si el objetivo es adaptar el texto a traducir, por ejemplo, a la cultura de Finlandia y a las necesidades de un cliente finlandés, la IA no lo alcanzará de manera fiable. Para esta tarea, se necesita un ser humano, y el conocimiento cultural de un experto adquiere un valor inestimable.</p>



<ol start="4" class="wp-block-list">
<li><strong>Ofrece un servicio de alta calidad</strong></li>
</ol>



<p class="wp-block-paragraph">En las capacitaciones de ventas se recuerda que, incluso en los negocios entre empresas, la transacción se realiza <em>entre personas</em>. Aquí le ganamos a la máquina por goleada. Como profesionales podemos ofrecer al cliente asesoramiento sobre la lengua, la cultura, el contenido del texto y la traducción.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Reflexiona sobre una situación en la que hayas recibido un servicio excelente como cliente. ¿Cómo te hizo sentir? ¿Se lo has contado a alguien? ¿Has vuelto a comprar allí? El servicio que ofreces a tus clientes como especialista funciona de la misma manera.</p>



<ol start="5" class="wp-block-list">
<li><strong>Recuerda hacer tu trabajo</strong></li>
</ol>



<p class="wp-block-paragraph">Aunque la posedición de diversas traducciones automáticas ya es habitual en la mayoría de los ámbitos de la traducción, es importante recordar que este tipo de trabajo también requiere competencias específicas. Adquiere las aptitudes de un buen editor de texto. Ten en cuenta que si el cliente está satisfecho con un texto en el que la terminología, el tono, la cohesión o el buen uso de la lengua no son importantes, puede obtenerlo a un costo significativamente menor con una máquina. Así que recuerda utilizar tus habilidades profesionales y demostrar por qué vales lo que pides: atrévete a ser mejor que una máquina.</p>



<p class="wp-block-paragraph"><strong>No tengas miedo de ser humano</strong></p>



<p class="wp-block-paragraph">Ser experto en lenguas en la era de la IA requiere valentía: hay que atreverse a innovar, intentar, cometer errores y abrirse camino a través de lo que parece una selva infinita de respuestas negativas y un volumen de trabajo cada vez menor, mientras que nuestra competidora, la IA, parece todopoderosa y es más grande, bella y magnífica a ojos de los clientes.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Ser valiente significa exigir tiempo para la creatividad, plantear ideas en reuniones y proponer nuevos modelos operativos incluso cuando otros tienen dudas. También significa pedir ayuda y aprender algo nuevo. Esta valentía nos hace a los expertos en lenguas verdaderamente humanos.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Justo por eso tenemos que atrevernos a ser humanos. Debemos destacar nuestros puntos fuertes: el conocimiento de la lengua y la cultura, el dominio de las limitaciones y ventajas de la IA y la provisión de una verdadera atención al cliente. También es importante que nos mantengamos unidos y nos apoyemos mutuamente, pasemos tiempo con colegas y hablemos honesta y abiertamente sobre las situaciones laborales. ¿Y si así podemos unir nuestras fuerzas y juntos ser mil veces mejores que la máquina?</p>



<p class="wp-block-paragraph"><strong>Annika Karvonen</strong></p>



<p class="wp-block-paragraph">Traductora audiovisual</p>



<p class="wp-block-paragraph">Annika traduce varios tipos de materiales audiovisuales entre el inglés y el finés, desde telerrealidad hasta materiales educativos y publicidad. No tiene prejuicios contra las nuevas herramientas, pero se aferra con uñas y dientes a su papel como profesional de la lengua. Además de traducir, participa en las actividades de <em>Kääntäjämestarit ry</em>, y los que han asistido a los cursos de subtitulación de la organización tal vez ya la conozcan.&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph"><strong>Mili Viita</strong></p>



<p class="wp-block-paragraph">Traductora de textos especializados</p>



<p class="wp-block-paragraph">Mili Viita es una de las autoras de <em>Kääntäjämestarin kirja</em>, la guía de la industria para traductores. Es también traductora especializada en textos de márketing y predicadora del espíritu emprendedor positivo. Tiene experiencia en agencias de traducción y en el ámbito del emprendimiento. La orientación al cliente tiene un lugar especial en su corazón, por lo que se esfuerza por mejorar el sector de los servicios lingüísticos tanto para los expertos como para los clientes.</p>



<p class="wp-block-paragraph"><em>Este texto es una traducción realizada por un grupo de estudiantes del máster en Traducción y Comunicación Multilingüe de la Universidad de Turku. Los traductores del texto son Inka Jansson, Erika Satomaa, Eero Lappi, Sarah Tondeur, Annu-Tuulia Kehusmaa, Erja Marin y Tuuli Nuutinen.</em></p>
</div>
</div>
</div>



<div data-wp-context="{ &quot;autoclose&quot;: false, &quot;accordionItems&quot;: [] }" data-wp-interactive="core/accordion" role="group" class="wp-block-accordion is-layout-flow wp-block-accordion-is-layout-flow">
<div data-wp-class--is-open="state.isOpen" data-wp-context="{ &quot;id&quot;: &quot;accordion-item-4&quot;, &quot;openByDefault&quot;: false }" data-wp-init="callbacks.initAccordionItems" data-wp-on-window--hashchange="callbacks.hashChange" class="wp-block-accordion-item is-layout-flow wp-block-accordion-item-is-layout-flow">
<h3 class="wp-block-accordion-heading has-icon has-icon-right"><button aria-expanded="false" aria-controls="accordion-item-4-panel" data-wp-bind--aria-expanded="state.isOpen" data-wp-on--click="actions.toggle" id="accordion-item-4" type="button" class="wp-block-accordion-heading__toggle"><span class="wp-block-accordion-heading__toggle-title">Deutsch: Trau dich, besser als eine Maschine zu sein</span><span class="wp-block-accordion-heading__toggle-icon" aria-hidden="true">+</span></button></h3>



<div aria-labelledby="accordion-item-4" data-wp-bind--hidden="state.isHidden" data-wp-on--beforematch="actions.handleBeforeMatch" id="accordion-item-4-panel" role="region" class="wp-block-accordion-panel is-layout-flow wp-block-accordion-panel-is-layout-flow">
<p class="wp-block-paragraph">Annika Karvonen und Mili Viita, Kääntäjämestarit ry.</p>



<p class="wp-block-paragraph"><em>Du hast bestimmt schon Videos auf den sozialen Medien gesehen, in denen Leute Kleidung und Waren zeigen, die sie in Discountläden in weit entfernten Ländern bestellt haben, die überhaupt nicht mit den Produktbildern und -beschreibungen übereinstimmen. Die von KI erzeugten Übersetzungen sind etwas ähnlich: der Ausstoß eines Algorithmus, der manchmal weder Hand noch Fuß hat. In diesem Blogbeitrag reflektieren Annika Karvonen und Mili Viita von Kääntäjämestarit ry über die Stärken menschlicher Übersetzer im Zeitalter der künstlichen Intelligenz.</em></p>



<p class="wp-block-paragraph">Für einen Bastelliebhaber ist es vielleicht sinnvoller, ein Häkel- oder Stricknadelset aus fernen Ländern zu bestellen, als sie selbst aus Birke zu schnitzen. Wenn man ein schönes Spitzentuch oder einen gutsitzenden Pullover aus reiner Wolle haben möchte, lohnt es sich selbst einen zu machen oder bei einem echten Fachpersonal zu kaufen.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Die KI produziert Massenübersetzungen so viel schneller als Menschen, dass sie uns in Effizienz und Preis bei weitem übertrifft. Was die Qualität betrifft, ist ein menschlicher Experte hingegen überlegen, aber da Großkäufer hauptsächlich am Preis der Dienstleistung interessiert sind, bleibt der Mensch hoffnungslos an zweiter Stelle. Deshalb sollten wir menschlichen Übersetzer nicht einmal versuchen, mit künstlicher Intelligenz nach denselben Regeln zu konkurrieren.&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph"><strong>KÜNSTLICHE INTELLIGENZ – EIN GUTER DIENER, ABER EIN SCHLECHTER HERR</strong></p>



<p class="wp-block-paragraph">Wir müssen die tiefsten Bereiche der Sprachexpertise finden, in denen die Maschine nicht erfolgreich sein wird oder in denen wir sie zu unserem eigenen Vorteil nutzen können. Dazu gehören zum Beispiel Inhalte, die etwas Neues schaffen und bei denen die Richtigkeit, Nuancen, kulturelle Bezüge und Gefühle in der Übersetzung wichtig sind.</p>



<p class="wp-block-paragraph">KI kann in solchen Fällen auch als Inspirationsquelle und zum Brainstorming genutzt werden, aber die endgültigen Übersetzungslösungen werden immer von Menschen erstellt. Während künstliche Intelligenz gut für sich wiederholende Routineaufgaben und das schnelle Wahrnehmen großer Einheiten ist, liegt menschliche Stärke in der Fähigkeit, funktionalen, fließenden und hochwertigen Text zu produzieren.</p>



<p class="wp-block-paragraph"><strong>ÜBERTRIFF DIE MASCHINE DURCH ENTWICKLUNG DEINER MENSCHLICHEN STÄRKEN&nbsp;</strong></p>



<p class="wp-block-paragraph">Künstliche Intelligenz ist gekommen, um zu bleiben und mit uns Menschen zu konkurrieren. Einige Unternehmen sind bereits weit in der Implementierung verschiedener KI-Anwendungen, während andere noch erwägen, ihre ersten Schritte in die Welt der KI zu wagen. Es ist gut, daran zu denken, dass künstliche Intelligenz in der Übersetzungsbranche bereits ein altes Phänomen ist, da maschinelle Übersetzungen schon lange existieren.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Viele Kunden denken vielleicht, dass generative KI-Lösungen wie ChatGPT und Copilot, die inzwischen immer häufiger werden, uns menschliche Übersetzer unnötig machen werden. Wir wissen, dass das nicht der Fall ist. Das reicht jedoch nicht aus, sondern wir müssen auch unsere Kunden davon überzeugen können. Die Lösung liegt in überraschend traditionellen Methoden:</p>



<ol class="wp-block-list">
<li><strong>Kenne deine Konkurrenten</strong></li>
</ol>



<p class="wp-block-paragraph">Erfahre mehr über KI-Lösungen, insbesondere über deren Funktionsweise und die damit verbundenen Fallstricke. Da eine ständig wachsende Anzahl aller Texte, die wir lesen und auch übersetzen, in irgendeiner Weise mit Hilfe künstlicher Intelligenz produziert werden, ist KI-Kompetenz ein sehr wichtiges Werkzeug für einen Sprachexperten.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Übe deine Fähigkeit, Situationen zu erkennen, in denen KI meist versagt, halluziniert und Fehler macht. Auf diese Weise lernt man zu verstehen, bei welchen Aufgaben künstliche Intelligenz in der Arbeit am nützlichsten ist und wann sie einfach schädlich ist. So lernt man auch Fehler zu erkennen und selbst korrigieren zu können. Außerdem kann man die Kunden beraten, wann es sich absolut lohnt, einen menschlichen Übersetzer zu nutzen und wann künstliche Intelligenz ausreichen kann.</p>



<ol start="2" class="wp-block-list">
<li><strong>Entwickle und pflege deine Sprachkenntnisse</strong></li>
</ol>



<p class="wp-block-paragraph">Die Superkraft eines Sprachexperten ist die Fähigkeit, Sprache effektiv und überzeugend zu nutzen. Während künstliche Intelligenz nur Wörter nacheinander anhand bestimmter Wahrscheinlichkeiten errät, haben Menschen die Fähigkeit, mit der Sprache zu spielen und Sprache kreativ zu nutzen.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Halte mit aller Kraft an dieser Fähigkeit fest und entwickle und pflege sie mit allen Mitteln: Lies hochwertige Texte, schreibe selbst, belege Kurse, scherz mit Kollegen und Freunden, pflege und entwickle deine Kenntnisse sowohl in deiner Ausgangs- als auch in deiner Zielsprache.&nbsp;</p>



<ol start="3" class="wp-block-list">
<li><strong>Vertiefe dein kulturelles Wissen</strong></li>
</ol>



<p class="wp-block-paragraph">Künstliche Intelligenz <em>versteht</em> die Kultur nicht. Sie <em>weiß</em> nur das über Kultur, was in ihrem Trainingsmaterial enthalten ist. Was Übersetzung besonders macht, ist, dass der Übersetzer sich nicht nur zwischen Sprachen, sondern auch zwischen Kulturen befindet. Wenn der zu übersetzende Text beispielsweise an die finnischen Bedingungen und die Bedürfnisse des finnischen Kunden angepasst werden muss, wird künstliche Intelligenz die Aufgabe nicht zuverlässig bewältigen können. Dafür ist ein Mensch erforderlich, und das kulturelle Wissen eines Sprachexperten ist unermesslich wertvoll.</p>



<ol start="4" class="wp-block-list">
<li><strong>Biete deinen Kunden erstklassigen Service&nbsp;</strong></li>
</ol>



<p class="wp-block-paragraph">Im Verkaufstraining wird immer daran erinnert, dass auch in Business-to-Business-Geschäften Menschen von Menschen kaufen. Hier schlagen wir Menschen die Maschine mit 6:0: Als Fachleute können wir den Kunden über Sprache, Kultur, Textinhalten und Übersetzungen beraten.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Denk an eine Kundenservicesituation, in der du als Kunde besonders guten Service erhalten hast. Wie hat es dich beeinflusst? Hast du anderen davon erzählt? Bist du wieder zurückgekommen, um zu kaufen? Genauso funktioniert der Kundenservice, den du als Experte deinen Kunden bietest.</p>



<ol start="5" class="wp-block-list">
<li><strong>Denk daran, deinen Job zu machen</strong></li>
</ol>



<p class="wp-block-paragraph">Da Nachbearbeitung verschiedener maschineller Übersetzungen in den meisten Übersetzungsbereichen bereits üblich ist, ist es auch wichtig daran zu denken, dass auch diese Art von Arbeit eine eigene Art von Fachwissen erfordert. Lerne außerdem, ein geschickter Texteditor zu werden. Beachte darauf, dass wenn ein Text für den Kunden ausreicht in dem Begriffe, Tonfall, Zusammenhalt oder gute Sprache keine Rolle spielen, bekommt er den Text zu einem deutlich niedrigeren Preis von einer Maschine. Denk also daran, deine beruflichen Fähigkeiten einzusetzen und zu zeigen, warum du den Lohn wert bist, den du verlangst: Trau dich, besser als die Maschine zu sein.</p>



<p class="wp-block-paragraph"><strong>SEI MUTIG ALS MENSCH</strong></p>



<p class="wp-block-paragraph">Sprachkompetenz im Zeitalter der künstlichen Intelligenz erfordert Mut: man muss sich trauen, sich zu erneuern, zu versuchen, Fehler zu machen und sich durch die scheinbar endlosen negativen Antworten und schwindender Arbeit zu quälen, wenn der Konkurrent die scheinbar allmächtige künstliche Intelligenz ist, die in den Augen der Kunden die größte, schönste und mächtigste künstliche Intelligenz ist.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Mut bedeutet, Zeit für Kreativität zu fordern, sich beim Brainstorming selbst aufs Spiel zu setzen und neue Vorgehensweise vorzuschlagen, auch wenn andere anzweifeln. Es ist auch Mut, um Hilfe zu bitten und Neues zu lernen. Diese Art von Mut macht uns Sprachexperten zu Menschen und menschlich.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Deshalb muss man mutig Mensch sein. Wir müssen unsere menschlichen Stärken hervorheben: Kenntnisse von Sprache und Kultur, Beherrschung der Schwächen und Stärken der künstlichen Intelligenz, echter Kundenservice. Es ist auch wichtig, dass wir Menschen zusammenhalten und uns gegenseitig unterstützen, Kollegen suchen und ehrlich und offen über Arbeitssituationen sprechen. Was, wenn wir als Menschen Allianzen eingehen können, die uns vielfach besser als eine Maschine machen?</p>



<p class="wp-block-paragraph"><strong>Annika Karvonen</strong></p>



<p class="wp-block-paragraph"><strong><em>Audiovisuelle Übersetzerin</em></strong></p>



<p class="wp-block-paragraph">Annika übersetzt eine Vielzahl audiovisueller Materialien von Reality-TV bis Bildungsmaterialien und Werbespots sowohl von Englisch ins Finnische als auch von Finnisch ins Englische. Annika hat eine offene Einstellung zu neuen Werkzeugen, hält aber an ihrer Rolle als Sprachprofi mit aller Kraft fest. Neben ihrer Übersetzungsarbeit beschäftigt sich Annika auch in den Aktivitäten des Finnischen Übersetzervereins, „Kääntäjämestarit ry“, und diejenigen, die zum Beispiel an den Untertitelkursen des Vereins teilgenommen haben, konnten sie bereits kennenlernen.</p>



<p class="wp-block-paragraph"><strong>Mili Viita</strong></p>



<p class="wp-block-paragraph"><strong><em>Fachübersetzerin</em></strong></p>



<p class="wp-block-paragraph">Mili Viita ist eine der Autorinnen des Buches „Kääntäjämestarin kirja“, eine Sachbuchübersetzerin, die sich auf Marketing spezialisiert hat und eine Evangelistin des glücklichen Unternehmertums. Mili hat sowohl Erfahrung in einer Übersetzungsagentur als auch in der Unternehmerarbeit. Kundenorientierung liegt Mili besonders am Herzen, und Mili bemüht sich, die Sprachdienstleistungsbranche sowohl für die darin tätigen Experten als auch für deren Kunden zu verbessern.</p>
</div>
</div>
</div>



<div data-wp-context="{ &quot;autoclose&quot;: false, &quot;accordionItems&quot;: [] }" data-wp-interactive="core/accordion" role="group" class="wp-block-accordion is-layout-flow wp-block-accordion-is-layout-flow">
<div data-wp-class--is-open="state.isOpen" data-wp-context="{ &quot;id&quot;: &quot;accordion-item-5&quot;, &quot;openByDefault&quot;: false }" data-wp-init="callbacks.initAccordionItems" data-wp-on-window--hashchange="callbacks.hashChange" class="wp-block-accordion-item is-layout-flow wp-block-accordion-item-is-layout-flow">
<h3 class="wp-block-accordion-heading has-icon has-icon-right"><button aria-expanded="false" aria-controls="accordion-item-5-panel" data-wp-bind--aria-expanded="state.isOpen" data-wp-on--click="actions.toggle" id="accordion-item-5" type="button" class="wp-block-accordion-heading__toggle"><span class="wp-block-accordion-heading__toggle-title">Italiano: Aspira a essere migliore di una macchina</span><span class="wp-block-accordion-heading__toggle-icon" aria-hidden="true">+</span></button></h3>



<div aria-labelledby="accordion-item-5" data-wp-bind--hidden="state.isHidden" data-wp-on--beforematch="actions.handleBeforeMatch" id="accordion-item-5-panel" role="region" class="wp-block-accordion-panel is-layout-flow wp-block-accordion-panel-is-layout-flow">
<p class="wp-block-paragraph">Annika Karvonen e Mili Viita, <em>Kääntäjämestarit ry</em> (associazione professionale&nbsp; di traduttori e interpreti in Finlandia).&nbsp;&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph">Avrai probabilmente visto dei video sui social in cui le persone mostrano&nbsp; l’acquisto di vestiti e oggetti a prezzi estremamente ridotti da paesi lontani,&nbsp; per poi ricevere merce che non corrisponde affatto alla descrizione o alle&nbsp; immagini del prodotto. Le traduzioni prodotte dall&#8217;intelligenza artificiale&nbsp; sono simili: l’algoritmo genera dati che non hanno né capo né coda. In questo&nbsp; post del blog, Annika Karvonen e Mili Viita di <em>Kääntäjämestarit</em> riflettono sui&nbsp; punti di forza dei traduttori umani nell’era dell’IA.&nbsp;&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph">Per una persona appassionata di lavori manuali, può essere più conveniente&nbsp; ordinare un set di ferri da maglia, anziché intagliarselo dalla betulla del&nbsp; proprio giardino. Invece, se si volesse un bel centrino di pizzo o un vero&nbsp; maglione di lana che vesta bene, converrebbe cucirselo da soli oppure&nbsp; comprarlo da un vero artigiano.&nbsp;&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph">I “sistemi intelligenti” producono traduzioni di massa molto più velocemente&nbsp; di noi umani e ci battono di gran lunga in efficienza ed economicità. Un&nbsp; professionista umano è però superiore in qualità, ma gli acquirenti di grandi&nbsp; quantità sono soprattutto interessati al prezzo del servizio, e l’umano rimarrà&nbsp; per forza secondo. È per questo motivo che non vale la pena, per noi&nbsp; traduttori umani, competere sullo stesso piano dell’IA.&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph"><strong>L’intelligenza artificiale – buon servitore, cattivo padrone&nbsp;</strong></p>



<p class="wp-block-paragraph">È necessario individuare i livelli più profondi della competenza linguistica in&nbsp; cui le macchine non riescono ad avere successo, così da poterli volgere a&nbsp; nostro vantaggio. Ad esempio, contenuti in cui si crea qualcosa di nuovo e&nbsp; dove precisione, sfumature, riferimenti culturali e resa emotiva della&nbsp; traduzione sono importanti.&nbsp;&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph">Anche in questi casi le tecnologie intelligenti possono essere usate come fonte&nbsp; d’ispirazione e supporto nella fase progettuale, ma la scelta definitiva spetta&nbsp; sempre all’essere umano. L’IA si distingue nei compiti ricorrenti e ripetitivi e&nbsp; nella rapida comprensione di grandi insiemi: il punto di forza dell’essere&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph">umano, invece, è la sua capacità di produrre testi funzionali, fluidi e di alta&nbsp; qualità.&nbsp;&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph"><strong>Batti la macchina valorizzando le tue qualità umane&nbsp;</strong></p>



<p class="wp-block-paragraph">I sistemi intelligenti sono venuti per restare e per competere con noi esseri&nbsp; umani. Il processo di adozione dell’intelligenza artificiale in alcune imprese&nbsp; è già molto avanzato, mentre altre aziende iniziano solo ora a valutare i primi&nbsp; passi nel mondo dell’IA. È bene tenere a mente che, nel settore della&nbsp; traduzione, l’impiego di strumenti automatici non rappresenta una novità:&nbsp; tali tecnologie sono utilizzate già da molto tempo.&nbsp;&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph">Parecchi clienti potrebbero pensare che la rapida diffusione delle intelligenze&nbsp; artificiali generative, come <em>ChatGPT</em> e <em>Copilot</em>, renderà obsoleta la figura di&nbsp; noi traduttori umani. Noi sappiamo che le cose non stanno affatto così. Ma&nbsp; saperlo non basta: dobbiamo anche convincere i clienti di questa realtà.&nbsp; Sorprendentemente, la soluzione risiede nei metodi tradizionali.&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph"><strong>1. Conosci il tuo concorrente&nbsp;</strong></p>



<p class="wp-block-paragraph">Conoscere le soluzioni offerte dalle tecnologie intelligenti e,&nbsp; soprattutto, saper distinguere dove esse risultino davvero utili e quali&nbsp; insidie siano legate al loro utilizzo. L’alfabetizzazione all’IA è oggi uno&nbsp; strumento d’importanza centrale per gli specialisti delle lingue, perché&nbsp; una parte sempre maggiore dei testi che leggiamo e traduciamo viene&nbsp; in qualche modo generata artificialmente.&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph">Occorre affinare le competenze per riconoscere le situazioni in cui i&nbsp; sistemi intelligenti normalmente falliscono, si confondono o&nbsp; producono risultati inaccurati. In questo modo imparerai a riconoscere&nbsp; in quali tipi di compiti questi sistemi possono essere utili nel tuo lavoro&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph">e quando, invece, ne intralciano il processo. Potrai anche riconoscere&nbsp; gli errori e correggerli. Inoltre, sarai in grado di consigliare i clienti su&nbsp; quando è opportuno usare un traduttore umano e quando potrebbe&nbsp; essere sufficiente l’uso degli strumenti intelligenti.&nbsp;&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph"><strong>2. Sviluppa e coltiva le tue capacità linguistiche&nbsp;</strong></p>



<p class="wp-block-paragraph">Il superpotere degli specialisti delle lingue è la capacità di usare la&nbsp; lingua in modo efficace e convincente. Mentre l’intelligenza artificiale&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph">estrae parole in base alle probabilità, gli umani hanno la competenza di&nbsp; giocare con la lingua e usarla in modo creativo.&nbsp;&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph">Aggrappati con le unghie e con i denti a questa competenza, sviluppala&nbsp; e coltivala con ogni mezzo possibile: leggi testi di alta qualità, scrivi,&nbsp; frequenta corsi, scherza con colleghi e amici, mantieni e sviluppa le tue&nbsp; conoscenze sia nelle lingue di partenza sia in quelle di arrivo.&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph"><strong>3. Approfondisci le tue conoscenze culturali&nbsp;</strong></p>



<p class="wp-block-paragraph">L’IA non <em>capisce</em> la cultura. È <em>consapevole</em> solo degli aspetti culturali con&nbsp; cui è stata addestrata. La traduzione è speciale perché il traduttore non&nbsp; soltanto è immerso tra le lingue, ma anche tra le culture. Se un testo da&nbsp; tradurre dev’essere adattato al contesto e ai bisogni di un cliente&nbsp; finlandese, la “macchina intelligente” non è in grado di svolgere il&nbsp; compito in modo affidabile. Per questo serve l’essere umano, e le&nbsp; conoscenze culturali degli esperti di lingue acquistano un valore&nbsp; inestimabile.&nbsp;&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph"><strong>4. Offri servizi di alta qualità ai tuoi clienti&nbsp;&nbsp;</strong></p>



<p class="wp-block-paragraph">Nei corsi di vendita si sottolinea sempre che, anche nel commercio tra&nbsp; aziende, “le persone comprano da altre persone”. In questo, noi umani,&nbsp; battiamo la macchina 6-0: come professionisti possiamo fornire ai&nbsp; clienti informazioni sulla lingua, sulla cultura, sui contenuti testuali e&nbsp; sul processo di traduzione.&nbsp;&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph">Pensa a qualsiasi situazione in cui, da cliente, hai ricevuto un servizio&nbsp; insolitamente impeccabile. Che impatto ha avuto su di te? L’hai&nbsp; raccontato ad altri? Sei tornato a comprare di nuovo? Allo stesso modo&nbsp; opera anche l’assistenza clienti che, da esperto, sai offrire ai tuoi clienti.&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph"><strong>5. Non dimenticare di fare il tuo lavoro&nbsp;</strong></p>



<p class="wp-block-paragraph">Visto che la revisione della traduzione automatica è ormai una pratica&nbsp; consolidata in molti ambiti del settore traduttivo, è importante ricordare che anche questo tipo di lavoro richiede competenze&nbsp; specifiche. Impara a occuparti anche della revisione redazionale. Tieni&nbsp; presente che, se per un cliente la terminologia, il tono, la coesione e la&nbsp; correttezza linguistica del testo non sono importanti, lo stesso risultato&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph">può essere ottenuto a un costo nettamente inferiore da una macchina.&nbsp; Ricorda di usare la tua professionalità e fai vedere perché meriti il&nbsp; compenso che richiedi: aspira a essere migliore della macchina.&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph"><strong>Abbi il coraggio di essere umano&nbsp;</strong></p>



<p class="wp-block-paragraph">Essere specialisti di lingue nell’epoca dell’IA richiede fermezza: bisogna avere&nbsp; la determinazione di rinnovarsi, provare, sbagliare e avanzare in un pantano&nbsp; di risposte negative e di lavori che continuano a diminuire, mentre il&nbsp; concorrente – la bellissima e magnifica intelligenza artificiale – appare quasi&nbsp; onnipotente agli occhi del cliente.&nbsp;&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph">Significa ritagliarsi tempo per la creatività, mettersi in gioco nelle riunioni di&nbsp; <em>brainstorming</em> e non tirarsi indietro nel proporre nuovi modelli operativi,&nbsp; anche quando gli altri non ne sono convinti. Chiedere aiuto e imparare&nbsp; qualcosa di nuovo richiede forza d’animo. È questo coraggio a renderci&nbsp; umani.&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph">È proprio per questo motivo che dobbiamo avere il coraggio di essere umani, valorizzando le qualità che ci contraddistinguono: competenza linguistica e&nbsp; culturale, gestione dei punti di forza e dei limiti delle tecnologie intelligenti, autentica assistenza ai clienti. Noi umani dobbiamo anche restare uniti e&nbsp; supportarci a vicenda, cercare la compagnia dei colleghi, parlare&nbsp; onestamente e apertamente della situazione lavorativa. E se, unendo le nostre&nbsp; forze, riuscissimo a creare alleanze che ci rendano di gran lunga migliori di&nbsp; qualsiasi macchina?&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph"><strong>Annika Karvonen &#8211; traduttrice audiovisiva&nbsp;</strong></p>



<p class="wp-block-paragraph">Traduce diversi tipi di materiale audiovisivo, dai reality show ai materiali&nbsp; didattici e pubblicitari, sia dall&#8217;inglese al finlandese che dal finlandese&nbsp; all&#8217;inglese. Annika si rapporta senza pregiudizi ai nuovi strumenti, ma&nbsp; difende con le unghie e con i denti il suo ruolo di specialista linguistica. Oltre&nbsp; al lavoro di traduzione, è anche coinvolta nell’attività dell&#8217;associazione&nbsp; professionale <em>Kääntäjämestarit ry</em>, e le persone che hanno partecipato ai corsi&nbsp; di sottotitolaggio dell’associazione potrebbero anche averla già conosciuta.&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph"><strong>Mili Viita &#8211; traduttrice di documenti&nbsp;&nbsp;</strong></p>



<p class="wp-block-paragraph">Mili Viita è tra gli autori del libro di <em>Kääntäjämestari</em>, traduttrice di testi tecnici&nbsp; specializzata in testi di marketing e paladina “dell’imprenditorialità gioiosa”.&nbsp; Ha maturato esperienza sia presso un’agenzia di traduzioni che&nbsp; nell’imprenditoria. Mili ritiene particolarmente importante l’orientamento al&nbsp; cliente e, per questo, mira a migliorare il settore dei servizi linguistici sia per&nbsp; gli specialisti che lavorano nel campo sia per i loro clienti.</p>



<p class="wp-block-paragraph"><em>Questo articolo del blog è stato tradotto dal finlandese all&#8217;italiano da Ilona-Elizabeth Koskela ed Eeva Timonen nell&#8217;ambito del corso di laurea magistrale in traduzione presso l&#8217;Università di Turku, nel quale si simula il lavoro di un&#8217;agenzia di traduzione</em>.</p>



<p class="wp-block-paragraph"></p>
</div>
</div>
</div>



<p class="wp-block-paragraph"></p>
<p>Artikkeli <a href="https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km/student-translations/">Student translations of a blog text – Opiskelijat blogitekstin kääntäjinä</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km">Kääntäjämestarin kirja</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Balancing with humans – The role of language professionals in academic publishing</title>
		<link>https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km/balancing-with-humans-the-role-of-language-professionals-in-academic-publishing/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Anna Mäntynen]]></dc:creator>
		<pubDate>Wed, 21 Oct 2026 15:08:24 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Blogi]]></category>
		<category><![CDATA[Vieraskynä]]></category>
		<category><![CDATA[multilingual communication]]></category>
		<category><![CDATA[scientific communication]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km/?p=2135</guid>

					<description><![CDATA[<p>An ongoing research project at the University of Eastern Finland focuses on the role of multilingual communication in scientific work. The project team members Juho Suokas and Erja Vottonen shed light on first results of interviews they've conducted on the matter.</p>
<p>Artikkeli <a href="https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km/balancing-with-humans-the-role-of-language-professionals-in-academic-publishing/">Balancing with humans – The role of language professionals in academic publishing</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km">Kääntäjämestarin kirja</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[
<p class="has-vivid-cyan-blue-color has-text-color has-link-color wp-elements-1 wp-block-paragraph">Juho Suokas &amp; Erja Vottonen, University of Eastern Finland</p>



<p class="wp-block-paragraph"><em><a href="https://kääntäjämestari.fi/km/inhimillista-tasapainoilua-kielialan-ammattilaiset-tutkimuksen-julkaisuprosesseissa/">Siirry tästä </a>suomenkieliseen versioon</em></p>



<h5 class="wp-block-heading">Translation in research work</h5>



<p class="wp-block-paragraph">Translators, interpreters, and language editors (hereon collectively referred to as language service providers, LSPs) do important yet often invisible work. One good example of this are scientific publication processes: research work is often portrayed as an English-language monolith, yet research contexts and the researchers behind scientific publications are diverse and multilingual.&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph">Most researchers use English to communicate their work but speak other first languages and do their research outside English-speaking contexts. Thus, translation is a major part of research work, yet it is often invisible and mostly done by the researchers themselves. Regardless of this common self-translation in academia, professional language services also play a notable role in scientific publication processes – most commonly in the form of language revision, at least in Finland.&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph">Our ReTra research group has examined the phenomenon of translation and multilingualism in research work. This blogpost is based on discussions in a workshop arranged with the <a href="https://nordicedit.fi/">Nordic Editors and Translators organization (NEaT)</a> in January 2026. We also refer to our research material, where we have interviewed researchers and LSPs working with researchers.</p>



<h5 class="wp-block-heading">How do researchers see translation?</h5>



<p class="wp-block-paragraph">In our interviews, researchers seem to think of language and translation in roughly one of two distinct ways: On one hand, translation is seen by some researchers as a mechanical process of meaning transfer, where correct solutions exist, language is a communication tool, and language tasks can be delegated to technological solutions. On the other hand, many researchers also see translation as a process of producing something inherently different than the source text, and that language is not just communication of messages, but also a way to make sense of and shape one’s reality. These latter researchers may regard translation as a creative process where meaning is interpreted and recreated. However, not all researchers fall neatly within one category or the other, this is more a spectrum between two distinct views.</p>



<p class="wp-block-paragraph">As you might expect, the conceptualizations of translation are different between researchers and LSPs. The latter offer a more dynamic perspective: they emphasize how each translation must be seen in its communicative context, and translation can also be seen as communication between different cultural ecosystems.</p>



<h5 class="wp-block-heading">Interaction and balancing acts</h5>



<p class="wp-block-paragraph">Researchers may not be aware of what language services are available and what to expect from them. For instance, questions of how long does it take to translate or do language revisions and how much does it cost – or even whether their work has budgeted for language services.</p>



<p class="wp-block-paragraph">In our interviews, LSPs describe interaction with researchers as a balancing act. Without communication with the researchers, it can be difficult to know what is expected from the work: for instance, whether the focus should be solely on a ‘superficial’ linguistic level, or whether the text can be modified more extensively.&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph">There is also the question of how to draw the line between the roles of the researcher and language professional. The LSPs wished that researchers could just focus on what they are good at and leave language matters to them.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Returning clients were described to have most interaction with LSPs. In addition, early-stage researchers seem to be the ones who wish for the most communication and feedback, as they wish to improve their writing, whereas more established researchers might be hesitant to discuss – or even accept – changes to their writing. The workshop participants also mentioned that they would also like more feedback. A common problem was that the LSP assumed they had improved the text, but the researchers thought that it did not conform to the writing practices of their field. In such cases, better communication could help avoid such problems and aid in developing both researchers and the LSPs to write in specific fields.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Thus, it is a balancing act.</p>



<h5 class="wp-block-heading">Technological products or human processes?</h5>



<p class="wp-block-paragraph">The discussion on developments in language technology is a hot topic in both research and language professions. Whether and when technology will replace language professionals is an ongoing debate, yet it is far from a new one. The constant need to adapt to technological changes is endemic to the field of language services – from pen-and-paper work to typewriters to computer-assisted translation, LSPs have constantly been adapting to changes and keep their relevance to this day.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Our interviews suggest that LSPs are still needed and valued in academia – although researchers increasingly utilize language technology for translation and language revision. Still, many researchers emphasized the need for human language services in publication process – especially in the final stages. This was greeted by our seminar participants as a hopeful piece of information in a field where discussions of the future are often clouded by gloomy premonitions.</p>



<p class="wp-block-paragraph">One of our seminar participants compared using automated language tools and human language services to buying clothing from a fast fashion store and having a tailor-made outfit for a special occasion – both garments have different uses and not everyone can afford local artisan work. Similarly academic publishing can be seen as a process that may often call for something more “premium” and handmade – especially if the researcher has access to funds to pay for such services. On the flipside, both fast fashion and technological solutions share similar environmental and societal problems.&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph">One key difference the participants identified between technological solutions and professional language services was the possibility for human interaction, including the possibility to challenge the work done by either the researcher or language professional. AI-tools were be seen as something of a “yes-person”, who likely gives ungrounded positive support to the authors rather than knowing when to offer constructive criticism.&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph">Unique human interaction, constructive feedback, and possibilities for negotiations were seen by the LSPs as something that they can offer to the researchers and how they can help produce better publications. Similarly, there was discussion of different ethical aspects when using AI compared to human language services, including confidentiality, ideological bias, and use of natural resources – all of which favor human labor as the more ethical choice.</p>



<h5 class="wp-block-heading">Finally</h5>



<p class="wp-block-paragraph">As academic work revolves largely around thinking, including examining and challenging different ideas, we noticed that researchers commonly do not wish to outsource and delegate their thought processes to automation. Similarly, as language use such as writing is seen as a part of the thinking process, human effort is appreciated and utilized in language matters too. Language experts can offer the thought processes behind their translation and language revision work, be open about them, and offer the possibility to challenge both their thought processes as well as those of the researchers. This possibility to communicate, question, think, and interpret is a key factor of scientific publication that neither researchers nor LSPs wish to externalize for technological automation – technology, which replaces thinking and semiotic action with calculations of statistical probabilities, as Riku Haapaniemi described in his previous <a href="https://kääntäjämestari.fi/km/kaantajat-tietavat-tekoalysta-enemman-kuin-tietavatkaan/">blog post</a> (in Finnish).</p>



<p class="wp-block-paragraph"><em>Article photo courtesy of University of Eastern Finland. ReTra project team from the left: Erja Vottonen, Elina Kainulainen, Helka Riionheimo, Juho Suokas, Eppu Penttilä.</em></p>



<div class="wp-block-divi-layout"><div class="et_pb_section et_pb_section_0 et_pb_with_background et_section_regular et_section_transparent" >
				
				
				
				
				
				
				<div class="et_pb_row et_pb_row_0 et_pb_gutters2">
				<div class="et_pb_column et_pb_column_1_3 et_pb_column_0  et_pb_css_mix_blend_mode_passthrough">
				
				
				
				
				<div class="et_pb_module et_pb_image et_pb_image_0">
				
				
				
				
				<span class="et_pb_image_wrap "><img fetchpriority="high" decoding="async" width="960" height="1200" src="https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km/wp-content/uploads/2026/10/Suokas-Juho-3.jpg" alt="" title="Suokas Juho-3" srcset="https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km/wp-content/uploads/2026/10/Suokas-Juho-3.jpg 960w, https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km/wp-content/uploads/2026/10/Suokas-Juho-3-480x600.jpg 480w" sizes="(min-width: 0px) and (max-width: 480px) 480px, (min-width: 481px) 960px, 100vw" class="wp-image-2123" /></span>
			</div><div class="et_pb_module et_pb_image et_pb_image_1">
				
				
				
				
				<span class="et_pb_image_wrap "><img decoding="async" width="1000" height="1250" src="https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km/wp-content/uploads/2026/10/Erja_Vottonen.30.1.2026_NJ-4.jpg" alt="" title="Erja_Vottonen.30.1.2026_NJ-4" srcset="https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km/wp-content/uploads/2026/10/Erja_Vottonen.30.1.2026_NJ-4.jpg 1000w, https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km/wp-content/uploads/2026/10/Erja_Vottonen.30.1.2026_NJ-4-980x1225.jpg 980w, https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km/wp-content/uploads/2026/10/Erja_Vottonen.30.1.2026_NJ-4-480x600.jpg 480w" sizes="(min-width: 0px) and (max-width: 480px) 480px, (min-width: 481px) and (max-width: 980px) 980px, (min-width: 981px) 1000px, 100vw" class="wp-image-2124" /></span>
			</div>
			</div><div class="et_pb_column et_pb_column_2_3 et_pb_column_1  et_pb_css_mix_blend_mode_passthrough et-last-child">
				
				
				
				
				<div class="et_pb_with_border et_pb_module et_pb_team_member et_pb_team_member_0 clearfix  et_pb_text_align_left et_pb_bg_layout_light et_pb_team_member_no_image">
				
				
				
				
				
				<div class="et_pb_team_member_description">
					<h2 class="et_pb_module_header">Juho Suokas &amp; Erja Vottonen</h2>
					<p class="et_pb_member_position">Post-doctoral researchers</p>
					<div><p><span style="font-weight: 400;">Juho Suokas and Erja Vottonen work as post-doctoral researchers at the University of Eastern Finland (UEF) in research project “Multilingualism and translation in researcher’s changing work” funded by Kone Foundation (2024 &#8211; 2027). In the project, we study the role of multilingual communication in research work and the translatorial nature of the research process. This includes the many forms of interlingual communication in research, which is done by professionals, non-professionals, paraprofessionals, and technological tools.&nbsp;</span></p>
<p><span style="font-weight: 400;">The other members of the project are Eppu Penttilä (head of the project), Helka Riionheimo and Elina Kainulainen.&nbsp;</span></p>
<p><span style="font-weight: 400;">More about our research project:&nbsp;</span></p>
<p><a href="https://sites.uef.fi/retra/?lang=en"><span style="font-weight: 400;">https://sites.uef.fi/retra/?lang=en</span></a></p>
<p><span style="font-weight: 400;">Photos: Niko Jouhkimainen (UEF)</span></p></div>
					
				</div>
			</div>
			</div>
				
				
				
				
			</div>
				
				
			</div></div>



<p class="wp-block-paragraph"></p>
<p>Artikkeli <a href="https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km/balancing-with-humans-the-role-of-language-professionals-in-academic-publishing/">Balancing with humans – The role of language professionals in academic publishing</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km">Kääntäjämestarin kirja</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Inhimillistä tasapainoilua – kielialan ammattilaiset tutkimuksen julkaisuprosesseissa</title>
		<link>https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km/inhimillista-tasapainoilua-kielialan-ammattilaiset-tutkimuksen-julkaisuprosesseissa/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Anna Mäntynen]]></dc:creator>
		<pubDate>Tue, 20 Oct 2026 09:54:35 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Blogi]]></category>
		<category><![CDATA[Vieraskynä]]></category>
		<category><![CDATA[monikielinen viestintä]]></category>
		<category><![CDATA[tiedeviestintä]]></category>
		<category><![CDATA[tutkimustyö]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km/?p=2120</guid>

					<description><![CDATA[<p>Itä-Suomen yliopiston postdoc-tutkijat Juho Suokas ja Erja Vottonen kertovat Vieraskynässä tieteellisissä tutkimusprosesseissa tapahtuvasta kääntämisestä.</p>
<p>Artikkeli <a href="https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km/inhimillista-tasapainoilua-kielialan-ammattilaiset-tutkimuksen-julkaisuprosesseissa/">Inhimillistä tasapainoilua – kielialan ammattilaiset tutkimuksen julkaisuprosesseissa</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km">Kääntäjämestarin kirja</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[
<p class="has-vivid-cyan-blue-color has-text-color has-link-color wp-elements-2 wp-block-paragraph">Juho Suokas &amp; Erja Vottonen, Itä-Suomen yliopisto</p>



<p class="wp-block-paragraph"><em>For English version, <a href="https://kääntäjämestari.fi/km/balancing-with-humans-the-role-of-language-professionals-in-academic-publishing/">click here</a></em></p>



<h5 class="wp-block-heading">Kääntäminen tutkimustyössä</h5>



<p class="wp-block-paragraph">Kieliasiantuntijat (tässä yhteydessä kääntäjät, tulkit, kielentarkastajat) tekevät keskeistä mutta usein näkymätöntä työtä. Tutkimustyö on tästä hyvä esimerkki: tiedejulkaiseminen näyttäytyy usein englanninkielisenä möhkäleenä, mutta tämän möhkäleen taakse kätkeytyy joukko monimuotoisia ja monikielisiä tutkijoita, tutkimusaineistoja ja -aiheita.&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph">Usein tutkijat käyttävät englantia työkielenään, mutta puhuvat muitakin kieliä ja tekevät tutkimustaan englanninkielisten ympäristöjen ulkopuolella. Tästä seuraa muiden kielten ja kulttuurien kääntämistä englantiin päin. Kääntäminen on siten tärkeä ja paljon tehty osa tutkimustyötä, joskin se on usein myös melko näkymätöntä, ja käännöstyötä tekevät ensisijaisesti tutkijat itse. Kielialan ammattilaiset ovat kuitenkin merkityksellisessä asemassa tieteellisessä julkaisutoiminnassa, näkyvimmin ehkä kielentarkastajina.&nbsp;&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph">Olemme ReTra-tutkimusryhmässämme tarkastelleet monikielisyyttä ja kääntämistä tutkimustyön osana. Keskustelimme aiheesta työpajassa <a href="https://nordicedit.fi/">Nordic Editors and Translators -järjestön (NEaT)</a> kanssa tammikuussa 2026, ja tämä blogikirjoitus syntyi työpajassa virinneen keskustelun pohjalta. Viittaamme tässä myös tutkimushaastatteluihimme, joissa haastateltavina ovat olleet tutkijat ja tutkijoiden kanssa työskentelevät kieliasiantuntijat.</p>



<h5 class="wp-block-heading">Miten tutkijat hahmottavat kääntämisen?</h5>



<p class="wp-block-paragraph">Haastatteluissamme tutkijat vaikuttavat hahmottavan kieltä ja kääntämistä suurin piirtein kahdella eri tavalla: Yhtäältä jotkut tutkijat näkevät kääntämisen mekaanisena merkitysten välittämisenä, jossa oikeat käännösratkaisut ovat olemassa, kieli on viestintätyökalu ja kieleen liittyvät tehtävät voidaan myös ratkaista delegoimalla ne teknologialle nyt tai tulevaisuudessa. Toisaalta monet tutkijat näkevät kääntämisen myös muutoksen prosessina, joka tuottaa lähtökohtaisesti jotain lähtötekstistä eroavaa; kieli ei ole pelkästään merkitysten välittämistä, vaan myös tapa ymmärtää ja muokata todellisuutta. Jälkimmäiseen ryhmään kuuluvat tutkijat näkevät kääntämisen pikemminkin luovana prosessina, jossa lähtötekstin merkityksiä tulkitaan ja luodaan (uudelleen). Tämä näkemysten kahtiajako on kuitenkin enemmän laaja kirjo kuin tarkkarajainen erottelu; kaikki tutkijoiden näkemykset eivät sijoitu tämän kirjon ääripäihin ja osalla näkemykset saattavat vaihdella tilanteen mukaan.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Ja kuten ehkä odottaa saattaa, kieliasiantuntijoiden näkemykset kääntämisestä ovat hieman erilaisia kuin tutkijoilla. Kielialan ihmiset hahmottavat kääntämisen useimmiten pikemminkin dynaamisena prosessina. He painottavat, että kääntäminen tulee nähdä kulloisenkin viestintätilanteen kontekstissa ja että kääntäminen on kommunikointia erilaisten kulttuurillisten ekosysteemien välillä.</p>



<h5 class="wp-block-heading">Vuorovaikutusta ja tasapainoilua</h5>



<p class="wp-block-paragraph">Tutkijat eivät välttämättä tiedä, minkälaisia kielipalveluita heille on tarjolla ja mitä niiltä voi odottaa. Kauanko esimerkiksi kielentarkastus tai kääntäminen kestää ja paljonko se maksaa – tai onko heidän projekteissaan edes budjetoitu resursseja kielipalveluille. </p>



<p class="wp-block-paragraph">Haastattelemamme kieliasiantuntijat kuvaavat vuorovaikutusta tutkijoiden kanssa tasapainoiluksi. Ilman vuorovaikutusta voi olla vaikea tietää, mitä tutkijat odottavat kielipalveluilta – tulisiko kielentarkastajan esimerkiksi keskittyä vain kielen pinnallisemmalle tasolle, vai voisiko tekstiä muokata laajemminkin. </p>



<p class="wp-block-paragraph">Rajanveto siihen, mikä kuuluu kieliasiantuntijoille ja mikä tutkijalle itselleen, ei ole myöskään aina selvää. Kieliasiantuntijat ilmaisivat toiveen, että tutkijoiden soisi keskittyvän siihen missä ovat hyviä, jolloin he voisivat jättää kieliasioiden viilaamisen ammattilaisille.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Eniten vuorovaikutusta on vakioasiakkaiden kanssa. Lisäksi väitöskirjatutkijoiden kuvattiin toivovan useammin vuorovaikutusta ja palautetta kielentarkastajalta kuin meritoituneempien tutkijoiden. Nuoret tutkijat halusivat kehittyä kirjoittajina, kun taas jotkut pitkän linjan tutkijat saattoivat olla sen verran urautuneita omiin käytänteisiinsä, että eivät välttämättä edes halua muutoksia teksteihinsä. Työpajan osallistujat mainitsivat tosin, että he itsekin usein toivoisivat lisää palautetta tutkijoilta. Yleinen ongelma oli, että kielentarkastaja oli mielestään tehnyt tekstistä paremman, mutta tutkijoiden mielestä lopputulos taas ei vastannut heidän alansa kirjoituskäytäntöjä. Vuorovaikuttamalla voisivat tällaisissakin tilanteissa molemmat tahot kehittyä tieteellisen tekstin tuottajina.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Eli tasapainottelua suuntaan ja toiseen.</p>



<h5 class="wp-block-heading">Teknologian tuotteita vai inhimillisiä prosesseja?</h5>



<p class="wp-block-paragraph">Kieliteknologia on kuuma peruna sekä tutkimustyössä että kielialoilla. Pohdinta siitä, milloin koneet korvaavat ihmiskääntäjät, ei ole uusi eikä vain tämän ajan ilmiö – esimerkkejä löytyy jo ainakin 1950-luvulta. Kielipalvelualalla teknologian muutoksiin on aina mukauduttu, ja sitä voi pitää jopa alan keskeisenä piirteenä. Sulkakynät, pergamentit ja paperit jäivät kirjoituskoneiden varjoon, myöhemmin sanakirjoista tuli ovenpidikkeitä ja nykyään käännösmuistiohjelmissa on jo integroituna omat konekääntimensä.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Tutkijahaastattelujemme perusteella kielipalveluilla on yhä arvostettu paikkansa tutkimusjulkaisemisessa, vaikka tutkijat hyödyntävätkin entistä enemmän kieliteknologiaa työssään – myös kielentarkastukseen ja kääntämiseen. Silti monet tutkijat korostivat palveluita tarjoavien ihmisten roolia julkaisuprosessissa. Työpajan osallistujat pitivät tätä valonpilkahduksena alalla, jonka tulevaisuutta maalataan usein synkillä sävyillä.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Yksi työpajan osallistujista vertasikin automaattisten käännöstyökalujen käyttöä ja asiantuntijapalveluita vaatteiden ostamiseen: joskus pikamuotiliikkeestä ostettu vaate ajaa asiansa, mutta merkkitapahtumia varten sopisi paremmin jokin paikallisen tekijän tuotos – jos sellaiseen on varaa. Samoin tieteelliset julkaisuprosessit voidaan nähdä artesaanityön arvolle sopivana alustana, etenkin jos tutkijalla on rahoitusta. Toki samoin voitaisiin linkittää pikamuodin ympäristö- ja ihmisoikeusongelmat etenkin tekoälyohjelmien vastaaviin ongelmiin.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Keskusteluiden perusteella yksi kieliasiantuntijoiden suurimmista eduista verrattuna teknologian käyttöön on mahdollisuus inhimilliseen vuorovaikutukseen, varsinkin mahdollisuus haastaa niin tutkijan kuin kieliasiantuntijan ratkaisuja. Osa työpajan osallistujista näki tekoälytyökalujen usein antavan perustelematonta positiivista palautetta ja pinnallisia korjausehdotuksia sen sijaan, että se haastaisi kirjoittajaa ja antaisi rakentavaa kritiikkiä.&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph">Eli ainutlaatuinen inhimillinen vuorovaikutus ja perusteltu palaute neuvottelun mahdollisuuksineen ovat jotain, mitä kieliasiantuntijat kokevat voivansa antaa tutkijoille ja millä he voivat parantaa tutkimuksen julkaisuprosesseja. Keskustelua käytiin myös eettisistä kysymyksistä, jotka korostuvat vertailtaessa ihmisen ja tekoälyn palveluita. Näihin kuuluvat mm. luottamuksellisuuskysymykset, ideologiset vinoumat ja luonnonvarojen käyttö – kaikilla näillä osa-alueilla ihmistyön nähtiin olevan kestävämpi ja eettisempi ratkaisu.&nbsp;</p>



<h5 class="wp-block-heading">Lopuksi</h5>



<p class="wp-block-paragraph">Koska tutkimustyö on pitkälti ajattelemista ja erilaisten ajatusten tarkastelua ja haastamista, huomasimme haastatteluissa, että tutkijat eivät useinkaan halua delegoida ajatusprosessejaan automaatiolle. Ja koska kirjoittaminen ja kielen käyttö nähdään ajattelun osana, samoin tutkimukseen liittyvissä kieliasioissa ihmistyötä arvostetaan ja hyödynnetään. Kieliasiantuntijat pystyvät avaamaan käännös- ja tarkastustyön takana olevia ajatuskulkujaan ja antamaan mahdollisuuden myös haastaa niitä. Tällainen kommunikaation, kyseenalaistamisen, ajattelun ja tulkitsemisen mahdollisuus on keskeinen tutkimustyön osa, jota tutkijat (saati kielialan ammattilaiset) eivät halua ulkoistaa ja automatisoida teknologian harteille – teknologian, joka ajattelun ja semioottisen toiminnan sijaan vain laskee tilastollisia suhteita, kuten Riku Haapaniemi taannoisessa <a href="https://kääntäjämestari.fi/km/kaantajat-tietavat-tekoalysta-enemman-kuin-tietavatkaan/">Kääntäjämestarien blogikirjoituksessaan </a>kuvasi.</p>



<p class="wp-block-paragraph"><em>Artikkelikuva: Itä-Suomen yliopisto. Kuvassa ReTra-tutkimusryhmän jäsenet Erja Vottonen (vas.), Elina Kainulainen, Helka Riionheimo, Juho Suokas ja Eppu Penttilä.</em></p>



<div class="wp-block-divi-layout"><div class="et_pb_section et_pb_section_1 et_pb_with_background et_section_regular et_section_transparent" >
				
				
				
				
				
				
				<div class="et_pb_row et_pb_row_1 et_pb_gutters2">
				<div class="et_pb_column et_pb_column_1_3 et_pb_column_2  et_pb_css_mix_blend_mode_passthrough">
				
				
				
				
				<div class="et_pb_module et_pb_image et_pb_image_2">
				
				
				
				
				<span class="et_pb_image_wrap "><img decoding="async" width="960" height="1200" src="https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km/wp-content/uploads/2026/10/Suokas-Juho-3.jpg" alt="" title="Suokas Juho-3" srcset="https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km/wp-content/uploads/2026/10/Suokas-Juho-3.jpg 960w, https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km/wp-content/uploads/2026/10/Suokas-Juho-3-480x600.jpg 480w" sizes="(min-width: 0px) and (max-width: 480px) 480px, (min-width: 481px) 960px, 100vw" class="wp-image-2123" /></span>
			</div><div class="et_pb_module et_pb_image et_pb_image_3">
				
				
				
				
				<span class="et_pb_image_wrap "><img decoding="async" width="1000" height="1250" src="https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km/wp-content/uploads/2026/10/Erja_Vottonen.30.1.2026_NJ-4.jpg" alt="" title="Erja_Vottonen.30.1.2026_NJ-4" srcset="https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km/wp-content/uploads/2026/10/Erja_Vottonen.30.1.2026_NJ-4.jpg 1000w, https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km/wp-content/uploads/2026/10/Erja_Vottonen.30.1.2026_NJ-4-980x1225.jpg 980w, https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km/wp-content/uploads/2026/10/Erja_Vottonen.30.1.2026_NJ-4-480x600.jpg 480w" sizes="(min-width: 0px) and (max-width: 480px) 480px, (min-width: 481px) and (max-width: 980px) 980px, (min-width: 981px) 1000px, 100vw" class="wp-image-2124" /></span>
			</div>
			</div><div class="et_pb_column et_pb_column_2_3 et_pb_column_3  et_pb_css_mix_blend_mode_passthrough et-last-child">
				
				
				
				
				<div class="et_pb_with_border et_pb_module et_pb_team_member et_pb_team_member_1 clearfix  et_pb_text_align_left et_pb_bg_layout_light et_pb_team_member_no_image">
				
				
				
				
				
				<div class="et_pb_team_member_description">
					<h2 class="et_pb_module_header">Juho Suokas &amp; Erja Vottonen</h2>
					<p class="et_pb_member_position">Postdoc-tutkijoita</p>
					<div><p><span style="font-weight: 400;">Juho Suokas ja Erja Vottonen työskentelevät postdoc-tutkijoina Itä-Suomen yliopistossa (UEF) tutkimusprojektissa &#8221;Monikielisyys ja kääntäminen muuttuvassa tutkijan työssä&#8221;, jonka rahoittaa Koneen säätiö (2024–2027). Projektissa tutkimme monikielisen viestinnän roolia tutkimustyössä sekä tutkimusprosessiin kuuluvaa kääntämistä sen monissa muodoissaan. Tähän kuuluu tutkimustyötä värittävä kieltenvälinen viestintä, joissa kääntämistä tekevät niin ammattilaiset, ei-ammattilaiset, paraprofessionaalit kääntäjät sekä automaattiset käännöstyökalut.&nbsp;</span></p>
<p><span style="font-weight: 400;">Projektin muita jäseniä ovat Eppu Penttilä (projektin johtaja), Helka Riionheimo ja Elina Kainulainen.</span></p>
<p><span style="font-weight: 400;">Projektin verkkosivut:&nbsp;</span></p>
<p><a href="https://sites.uef.fi/retra"><span style="font-weight: 400;">https://sites.uef.fi/retra</span></a><span style="font-weight: 400;">&nbsp;</span></p>
<p><a href="https://uefconnect.uef.fi/retra/"><span style="font-weight: 400;">https://uefconnect.uef.fi/retra/</span></a></p>
<p><span style="font-weight: 400;">Kuvat: Niko Jouhkimainen (UEF)</span></p></div>
					
				</div>
			</div>
			</div>
				
				
				
				
			</div>
				
				
			</div></div>



<p class="wp-block-paragraph"></p>
<p>Artikkeli <a href="https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km/inhimillista-tasapainoilua-kielialan-ammattilaiset-tutkimuksen-julkaisuprosesseissa/">Inhimillistä tasapainoilua – kielialan ammattilaiset tutkimuksen julkaisuprosesseissa</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km">Kääntäjämestarin kirja</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Tekijyyskeskustelua käännösalan termien vai maallikkokäsitysten pohjalta?</title>
		<link>https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km/tekijyyskeskustelua-kaannosalan-termien-vai-maallikkokasitysten-pohjalta/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Anna Mäntynen]]></dc:creator>
		<pubDate>Mon, 28 Sep 2026 14:16:26 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Blogi]]></category>
		<category><![CDATA[Vieraskynä]]></category>
		<category><![CDATA[ammattitaito]]></category>
		<category><![CDATA[jälkieditointi]]></category>
		<category><![CDATA[kirjallisuuden kääntäminen]]></category>
		<category><![CDATA[tekoäly]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km/?p=2107</guid>

					<description><![CDATA[<p>Vieraskynässä kirjallisuuden kääntäjä, kielipalveluyrittäjä Paula Erkintalo pohtii, miten kääntäjän tekijyyydestä ja luovasta panoksesta pitäisi puhua, kun tekoäly on kuvassa mukana.</p>
<p>Artikkeli <a href="https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km/tekijyyskeskustelua-kaannosalan-termien-vai-maallikkokasitysten-pohjalta/">Tekijyyskeskustelua käännösalan termien vai maallikkokäsitysten pohjalta?</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km">Kääntäjämestarin kirja</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[
<p class="has-vivid-cyan-blue-color has-text-color has-link-color wp-elements-3 wp-block-paragraph">Paula Erkintalo, kirjallisuuden kääntäjä</p>



<p class="wp-block-paragraph">Käsittelin <a href="https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km/kirjakaannosten-laatu-tekoalyn-aikakaudella/">aiemmassa Kääntäjämestarit-blogitekstissäni</a> tekoälytyökalujen roolia ammattimaisessa kirjallisuuden kääntämisessä. Tässä tekstissä jatkan aiheesta kääntäjän tekijyyden ja kääntäjän luovan panoksen näkökulmasta ja peräänkuulutan keskustelun lähtökohdaksi maallikkokielen sijaan käännösalan ammattikäsitteistöä. Tähän liittyen kyseenalaistan myös tekoälymerkinnät kustantamojen tuottamien kirjankäännösten tekijätiedoissa.</p>



<p class="wp-block-paragraph"><strong>Omaperäisyys ja kääntäminen</strong></p>



<p class="wp-block-paragraph">Tekijänoikeussuojaa nauttii <a href="https://tekijanoikeus.fi/tekijanoikeuden-syntyminen/">teoskynnyksen ylittävä teos</a> eli tekijänsä henkisen luomistyön itsenäinen ja omaperäinen tulos. Kun teoskynnyksen ylittävä lähdeteksti käännetään ihmiskääntäjän tulkintaan ja luoviin valintoihin perustuvaksi erikieliseksi teokseksi, myös käännös tyypillisesti ylittää teoskynnyksen.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Käännöksen aseman teoksena selittää pitkälti lähdetekstitulkintavelvoite. Kääntäjähän tekee käännöstä koskevat valintansa lähdetekstin tulkintaan perustuvassa prosessissa, jossa hän on uskollinen yhtäältä alkuteoksen kirjoittajalle ja toisaalta käännöksen lukijalle. Tämän perustana on kääntäjän etiikka, johon liittyvät kiinteästi muun muassa <a href="https://tieteentermipankki.fi/wiki/K%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6stiede%3Auskollisuus">uskollisuuden</a>, <a href="https://tieteentermipankki.fi/wiki/K%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6stiede%3Aadekvaattisuus">adekvaattisuuden</a> ja <a href="https://tieteentermipankki.fi/wiki/K%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6stiede%3Aekvivalenssi">ekvivalenssin</a> käsitteet. <strong>Koska eri kielet eivät ole keskenään symmetrisiä, kulttuurit ovat erilaisia ja kieli tarjoaa lukuisia erilaisia mahdollisuuksia saman lähdetekstin kohdan välittämiseen kohdekielellä, tulkintatyössä on oltava aina luova.</strong> Kääntäjä tulkitsee lähdetekstin merkityksiä, sävyjä, rytmiä, tyyliä ja kulttuurisia viittauksia sekä taiteellista kokonaiskompositiota ja tekee tämän tulkinnan pohjalta jatkuvasti valintoja siitä, miten teos rakennetaan uudelleen toisella kielellä. Kun kyse on tulkintoja tekevästä ihmisyksilöstä, lopputulos on näin ollen aina myös omaperäinen.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Tästä huolimatta tekoälytyökaluja käyttävien kirjallisuuden kääntäjien tekijyyttä näytetään problematisoitavan sillä perusteella, että kääntäjä olisi voinut luovuttaa käännösprosessin hallinnan tekoälylle ja turvautua ei-luovaan, mekaaniseen tekstitehtailuun. Ammattikäsitekehikosta kumpuava kääntäjän etiikka ja lähdetekstitulkintavelvoite eivät kuitenkaan jätä tällaiselle mahdollisuutta. Näin ollen kääntäjä voi hyödyntää tekoälyainesta vain alisteisena omalle inhimilliselle, yksilölliselle ja omaperäisen luovalle tulkinnalleen alkuteoksen maailmasta. <strong>Kääntäjä ei siis voi päästää tekoälyä mellastamaan itsekseen minkään alkuteoksen merkityksen kohdalla.</strong></p>



<p class="wp-block-paragraph"><strong>Kääntäjä tekee luovia valintoja alusta loppuun</strong></p>



<p class="wp-block-paragraph">Ongelman ydin näyttää olevan se, ettei edellä kuvattua ammattimaisen kääntämisen lähtökohtaa pidetä pohjaoletuksena, vaan diskurssia hämmentävät maallikkokäsitykset kääntäminen-sanaperheen merkityksistä (ja mahdollisesti myös väärät käsitykset jälkieditointi-sanan merkityksestä). Tekijyys- ja kirja-alan keskustelut koskevat kuitenkin tyypillisesti ammattimaista kirjankustannustoimintaa, johon liittyy esimerkiksi käännösoikeuksien hankkiminen. Näin ollen myös käännöstoiminnan pitää voida olettaa olevan tässä yhteydessä ammattimaista eikä mitä tahansa tekstitehtailua. Ammatillisen toiminnan kontekstissa kääntämistä pitäisi siis tarkastella ammattikäsitteistön pohjalta.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Kääntämisen peruseetoksen mukaisesti keskustoimija kääntämisessä on <a href="https://tieteentermipankki.fi/wiki/K%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6stiede:k%C3%A4%C3%A4nt%C3%A4j%C3%A4">kääntäjä</a> – ihminen (vrt. <a href="https://tieteentermipankki.fi/wiki/K%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6stiede:k%C3%A4%C3%A4nnin">käännin</a>, jolla viitataan koneeseen). Kääntäjän etiikkaa raamittavat <a href="https://tieteentermipankki.fi/wiki/K%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6stiede%3Auskollisuus">uskollisuuden</a>, <a href="https://tieteentermipankki.fi/wiki/K%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6stiede%3Aadekvaattisuus">adekvaattisuuden</a> ja <a href="https://tieteentermipankki.fi/wiki/K%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6stiede%3Aekvivalenssi">ekvivalenssin</a> käsitteet nostinkin jo edellä esille. Niiden perusteella <strong>ihmiskääntäjä näyttäytyy taiteellis-eettisesti motivoituja luovia valintoja tekevänä olentona</strong>. Näitä valintoja hän tekee käännösprosessin alusta loppuun – siis rivi riviltä läpi teoksen eikä vain silloin kun sattuu huvittamaan.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Käännöstieteen käsitteistössä erotellaan erillisenä käsitteenään <a href="https://tieteentermipankki.fi/wiki/K%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6stiede%3Akonek%C3%A4%C3%A4nt%C3%A4minen">konekääntäminen</a> (joka vastaa tekoälykääntämistä siinä mielessä, ettei se sisällä ihmistä). Konetuotosten <em>hyödyntäminen</em> kääntämisen apuvälineenä on ollut tuttu juttu jo pitkään esimerkiksi yritysviestinnän tekstien saralla – mutta kyse on nimenomaan <em>hyödyntämisestä lähdetekstilähtöisesti</em>. Konetta tai tekoälyä ei siis päästetä ”hoitamaan käännöstyötä” omin päin.</p>



<p class="wp-block-paragraph"><strong>Ongelmallisen väljät maallikkokäsitykset</strong></p>



<p class="wp-block-paragraph">Maallikkokielessä ”käännös” on usein ammattikäsitettä laveampi: samalla sanalla voidaan viitata toisaalta ammattimaisesti laadittuun käännökseen ja toisaalta vaikkapa puhtaasti koneella tuotettuun tekstiin. Toisaalta ”käännöksen tarkistus” voi tarkoittaa maallikolle jotain ylimalkaista ja sirpaleista, toisin kuin ammattikäsitteiden mukainen tarkistus kaikessa <a href="https://iso17100.com/translation-process/">pedanttiudessaan ISO-standardin nojalla</a>. Sama pätee <a href="https://www.iso.org/obp/ui/en/#iso:std:iso:17100:ed-1:v1:en">”konekäännöksen tarkistukseen”</a> (engl. <em>post-editing</em>): sekin voidaan maallikkokontekstissa ymmärtää varsin kirjavasti, siinä missä ammattikäsitteistön <em>full post-editing</em> -taso edellyttää lopputuotteelta samaa laatua kuin käännös-/kääntäminen-niminen tehtäväspesifikaatio eli vaatii näin ollen vääjäämättä yksilöllisen omaperäistä lähdetekstin tulkintaa.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Kun kirjaviin maallikkokäytäntöihin viittaava kielenkäyttö siirtyy kirjallisuuden kentän eri ammattiryhmien väliseen diskurssiin, ollaan kääntäjän profession ymmärtämisen kannalta aika eksyksissä.</p>



<p class="wp-block-paragraph"><strong>Esimerkki maallikkokäsitysten sekoittumisesta diskurssiin</strong></p>



<p class="wp-block-paragraph">Ammattilaislähtökohdan ja maallikkoskenaarioiden sekoittumista kuvastaa esimerkiksi kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanaston <a href="https://sanasto.fi/kaannokset-ja-tekoaly/">artikkeli tekoälystä ja kääntäjän lainauskorvauksesta</a>. Sen tärkeä käytännön anti kääntäjille on loppuun myöhemmin lisätty ohje, jonka mukaan kääntäjä arvioi itse teoskynnyksen ylittymisen ja sen myötä käännöksen kelpoisuuden OmaSanasto-verkkopalveluun lainauskorvausten laskemisen pohjaksi.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Artikkelin sanamuodot ovat kuitenkin osoitus siitä, että kääntämisen yleisesti katsotaan sisältävän myös maallikkokääntämisen ikään kuin rinnakkaisena vaihtoehtona:</p>



<p class="wp-block-paragraph"><em>Jos käännös on tehty täysin mekaanisesti, esimerkiksi sana sanalta ilman omaperäistä luovaa panosta, se ei ylitä teoskynnystä. Tällöin käännökselle ei synny tekijänoikeutta, eikä kääntäjä ole oikeutettu lainauskorvauksiin. Käytännössä julkaistujen kirjojen käännökset ovat kuitenkin yleensä riittävän omaperäisiä, jolloin ne nauttivat tekijänoikeussuojaa.</em></p>



<p class="wp-block-paragraph"><em>…</em></p>



<p class="wp-block-paragraph"><em>Kääntäjä arvioi itse, onko käännös hänen oman luovan työnsä tulos ja nauttiiko se tekijänoikeussuojaa. Jos kääntäjä katsoo, että tekoälyä on käytetty ainoastaan työvälineenä ja että käännöstyössä tehdyt luovat valinnat ovat hänen tekemiään, hän voi ilmoittaa käännöksen OmaSanastossa tavalliseen tapaan lainauskorvausta saadakseen. Teoskynnyksen ylittymistä ei tarvitse todistaa Sanastolle teostietojen ilmoittamisen yhteydessä.</em></p>



<p class="wp-block-paragraph"><em>Kääntäjänä voit siis ilmoittaa OmaSanastoon kaikki sellaiset käännösteokset, joihin katsot itse tuottaneesi luovaa sisältöä.</em></p>



<p class="wp-block-paragraph">Käännös-termin lähdetekstitulkintaan velvoittava merkitys, joka pohjaa kääntäjän etiikkaa peräänkuuluttaviin käännöstieteen peruskäsitteisiin ja ISO-standardeihin, saa siis artikkelissa rinnalleen maallikkomaiseen kääntämiskäsitykseen perustuvan ”mekaanisen” ja ”sana sanalta” -vaihtoehdon. Kielten välisen merkitys- ja rakenne-epäsymmetrian ja esimerkiksi kulttuurierojen vuoksi lähdetekstitulkinta ei kuitenkaan ole – etenkään kirjan laajuisessa tekstissä – toteutettavissa sanasta sanaan -otteella. Myös ilmaus ”käännösteokset, joihin katsot itse tuottaneesi luovaa sisältöä” antaa vaikutelman, että luova panos olisi kääntämisessä jonkinlainen valinnainen lisä. Ei: <strong>luova tulkinta ja uudelleenrakentaminen lävistävät koko käännösprosessin!</strong></p>



<p class="wp-block-paragraph"><strong>Käännös tuotelupauksena</strong></p>



<p class="wp-block-paragraph">Kun kustantamo on hankkinut oikeuden julkaista alkuteoksen käännöksen, se on osa vastuuketjua, jossa alkuteoksesta tuotetaan toisella kielellä julkaistava teos. Tästä syntyy olennainen ”käännös-tuotelupaus”: <strong>kun lopputuote nimetään teostiedoissa käännökseksi, kirjailijan ja lukijan pitää voida lähtökohtaisesti luottaa siihen, että kyseessä todella on ammattimaisen kääntämisen tuloksena syntynyt tekstitaideteos – mukaan lukien lähdetekstin täysimääräinen tulkinta ja ihmisen täysimääräinen läsnäolo taideteoksen syntyprosessissa.</strong> Käännös-niminen kirjatuote ei siis voi olla koneellinen tekstituotos tai edes epämääräinen ”kyllä Pera sen tossa tarkisti” -henkinen sieltä täältä siloteltu puolisokkoviritelmä. Sen on oltava täysiverinen käännös sen mukaan, mihin ammattikäsitteistöstä kumpuava kääntäjän etiikka edellyttää.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Ammattimaiseen kustannustoimintaan ei pitäisi jäädä maallikkomaisen tekstipuuhastelun mentävää reikää. Laveita maallikkokääntämiskäsityksiä tukevaa diskurssia ei näin ollen pitäisi myöskään ylläpitää missään kirja-alan, luovien alojen tai tekijyyttä koskevissa keskusteluissa.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Edellä kuvattuun ei muuten pitäisi vaikuttaa mitenkään esimerkiksi se, jos kääntäjä ei ole jostain syystä halunnut nimeään tai nimimerkkiään näkyviin käännöskirjan tekijätietoihin. Käännös-tuotelupauksen pitäisi jo sinällään kertoa kaikki olennainen prosessin edellyttämästä tekijyyspositiosta, joka sisältää täyden luovan hallintavallan ja yksilöihmisen tekemän sataprosenttisen lähdetekstitulkinnan. (Sivuhuomautuksena: kääntäjän päätös jättää nimensä tai nimimerkkinsä pois teostiedoista on silti hivenen erikoinen signaali eikä missään nimessä eduksi kääntäjien näkyvyyden tai käännöstietoisuuden edistämisen kannalta.)</p>



<p class="wp-block-paragraph"><strong>Kieliaineksen pintamuoto ei kerro luovan prosessin luonteesta</strong></p>



<p class="wp-block-paragraph">Lähdetekstitulkintavelvoitteen ja sen sisältämän omaperäisyyden ja luovuuden vuoksi teoskynnyksen ylittymistä ei pitäisi käännös-tekstituotteen yhteydessä aprikoida sen pohjalta, mitä työkaluja prosessissa on käytetty. Ne ovat toissijaisia, koska kaiken pohjan muodostavat ihmiskääntäjän tekemä lähdetekstitulkinta ja siitä kumpuavat päätökset. Silti käännöstä ja tekijyyttä koskevassa keskustelussa pohditaan edelleen myös sitä, kuinka suuri osa julkaistun tekstin aineksesta vastaa kääntäjän käytössä olleen tekoälytuotoksen pintamuotoa ja missä määrin tämän pitäisi vaikuttaa teoskynnyksen ylittymiseen.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Tällainen tarkastelu menee ohi maalin. Mitä ikinä kääntäjä onkin käännökseen valikoinut, hän on tehnyt sen yksilöllisen lähdetekstitulkintansa varassa. <strong>Olipa tekoälyainesta sommiteltu osaksi käännösteosta ”sellaisenaan” paljon tai vähän, ei taiteellisesti pesunkestävää, alkuteoksen maailmaa sataprosenttisesti tulkitsevaa käännösteosta olisi voinut syntyä ilman</strong> <strong><em>koko lähdetekstin</em></strong> <strong>tulkinneen</strong> <strong><em></em></strong><strong>kääntäjän kriittisen tärkeää luovaa panosta.</strong></p>



<p class="wp-block-paragraph">Käännös-nimistä tuotetta ei siis pitäisi alistaa tekoälyaineksen määrälliselle arvioinnille sen enempää kuin olisi tarpeen arvioida kääntäjän tekijyyttä sen perusteella, mitä sanakirjoja, hakuteoksia tai muita materiaalilähteitä hän on käyttänyt.</p>



<p class="wp-block-paragraph"><strong>Tekoälymerkintä toimii käännöskirjoissa tarkoitustaan vastaan</strong></p>



<p class="wp-block-paragraph">Maallikkokielen ja ammattikäsitteistön sekoittuminen näkyy myös siinä, kuinka kirjankäännösten kontekstissa keskustellaan tekoälymerkintöjen tarpeellisuudesta. Niin kuin olen jo edellä ja aiemmassa blogitekstissäni muistuttanut, käännösalan käsitekehikon ja erityisesti kääntäjän etiikkaan liittyvien käsitteiden valossa kääntäjän ensisijainen tehtävä on tulkita lähdeteksti omilla aivoillaan eli aina yksilöllisen omaperäisesti. Näin ollen <strong>tekoäly ei mellasta millään rivillä tai minkään merkityksen kohdalla autonomisesti, vaan kääntäjä hyödyntää sitä alisteisena lähdetekstitulkinnalleen eli täysin luovan hallintavaltansa alaisuudessa.</strong></p>



<p class="wp-block-paragraph">Käännöskirjassa tekoälymerkintä johtaakin siis harhaan: se herättää virheellisen mielikuvan siitä, että tekoälyn on annettu tuottaa sisältöä käännöskirjaan ainakin jossain määrin itsenäisesti. Kuten edellä totesin, käännösoikeudet hankkineen kustantamon vastuun pohjalta tällainen olisi käännös-tuotelupauksen vastaista.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Käännöskirjoihin läiskäistyillä tekoälymerkinnöillä siis ikään kuin kävellään kääntäjän profession yli. Lisäksi merkintä nakertaa käännöskirjan houkuttelevuutta: käytännössähän se samastaa ammattikäännöksen maallikkokielessä käännökseksi kutsuttuun koneelliseen tai (Peran) ”korjailemaan” tekstituotokseen ja toimii sen myötä paradoksaalisesti läpinäkyvyystarkoitustaan vastaan.</p>



<p class="wp-block-paragraph"><strong>Käännöskirjan imago</strong></p>



<p class="wp-block-paragraph">Mitä vaikutuksia harhaanjohtavilla ja kääntäjän etiikkaa kyseenalaistavilla tekoälymerkinnöillä voi olla? Sellaisia nähdessään käännöskirjan potentiaalinen ostaja joutuu epäilemään, onko kääntäminen sittenkään ollut kääntäjän täyden luovan hallintavallan alaista toimintaa. Tämä puolestaan on omiaan murentamaan lukijan taiteellista elämystä tai ainakin heittämään varjon sen ylle, kun ”autopilottitekoälykäytön mörkö” istuu olkapäällä kylvämässä epäluottamusta ja kyseenalaistamassa asioita, joita ei ole kustantamon markkinoille tuomassa kirjatuotteessa tarvetta kyseenalaistaa. (<em>Käännöksen laadun</em> arviointi on asia erikseen – mutta siinä fokuksessa ei pitäisi olla työkalupakin vaikutusten mielivaltainen arvailu vaan nimenomaan se, kuinka käännösteoksessa on onnistuttu välittämään alkuteoksen maailma. Hedelmällisimpään arviointiin kykenevät tietenkin käännöskritiikkiin erikoistuneet ammattilaiset.)</p>



<p class="wp-block-paragraph"><strong>Ammattikäsitteistö pohjaksi kirja-alan kääntämiskeskusteluun</strong></p>



<p class="wp-block-paragraph">Käännös-käsiteperhe ammattikäsitteistön kehyksessä määriteltynä sisältää siis aina ihmiskääntäjän yksilöllisenä ja luovana lähdetekstin tulkitsijana. Koska käsitteiden ymmärtäminen on kirja-alan toimijoiden keskuudessa vaihtelevaa, keskusteluissa, vaikuttamistyössä ja sopimuksissa on hyvä tehdä tämä lähtökohta selväksi. Toisin sanoen <strong>on eroteltava edellä kuvattu ihmisposition sisältämä – käännöstieteen käsitteisiin ja ISO-standardiin pohjautuva – käännös-tuotteeseen tähtäävä toiminta maallikkokielisistä käännös- ja tarkistus-sanoista monenkirjavine tulkintoineen.</strong></p>



<p class="wp-block-paragraph">Muistutuksena vielä: kaikki edellä kuvattu käännöseettinen velvoittavuus pätee myös jälkieditointi- ja jälkieditoija-käsitteisiin silloin, kun lopputuote on kirjan käännös – eihän sitä voi tuottaa taiteellisesti kurantilla tavalla muuten kuin täysimääräisen lähdetekstitulkinnan kautta eli <em>machine translation full post-editing</em> -tasoisella jälkieditoinnilla. Toisin sanoen kyse on aina kääntämisestä, eikä käsitekiertotietä tarvittaisi.</p>



<p class="wp-block-paragraph"><strong>Kirjailijoiden oivalluttamisesta</strong></p>



<p class="wp-block-paragraph">Käsitteiden avaaminen on tärkeää myös teostensa käännöstulevaisuutta pohtivien kirjailijoiden kannalta. <strong>Jos käännösalan käsitteistä ei ravistella tietoisesti irti maallikkokääntämisoletuksia ja tekoälyn (samoin kuin muiden työkalujen) alisteisuutta kääntäjätaiteilijan luovalle hallintavallalle ei alleviivata, kirjailijat saattavat syyttä suotta kavahtaa tekoälytyökalun läsnäoloa ammattimaisen kustannustoiminnan ja sen myötä ammattimaisen kääntämisen kontekstissa.</strong></p>



<p class="wp-block-paragraph">Kirjailijoiden pitäisi voida olla turvallisin mielin: kääntäjän etiikkaan luovuttamattomasti sisältyvä lähdetekstitulkintavelvoite asemoi ihmiskääntäjän etsimään aina teoksen parasta tismalleen samaan tapaan kuin ennenkin: kokosydämisesti alkuteosta rakastaen ja kunnianhimoisen luovasti käännöstä rakentaen.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Käännösateljee vain on nykyään runsaammin varusteltu.</p>



<div class="wp-block-divi-layout"><div class="et_pb_section et_pb_section_2 et_pb_with_background et_section_regular et_section_transparent" >
				
				
				
				
				
				
				<div class="et_pb_row et_pb_row_2 et_pb_gutters2">
				<div class="et_pb_column et_pb_column_1_3 et_pb_column_4  et_pb_css_mix_blend_mode_passthrough">
				
				
				
				
				<div class="et_pb_module et_pb_image et_pb_image_4">
				
				
				
				
				<span class="et_pb_image_wrap "><img loading="lazy" decoding="async" width="1732" height="2236" src="https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km/wp-content/uploads/2026/09/Paula_kasvokuva_2026.jpg" alt="" title="Paula_kasvokuva_2026" srcset="https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km/wp-content/uploads/2026/09/Paula_kasvokuva_2026.jpg 1732w, https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km/wp-content/uploads/2026/09/Paula_kasvokuva_2026-1280x1652.jpg 1280w, https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km/wp-content/uploads/2026/09/Paula_kasvokuva_2026-980x1265.jpg 980w, https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km/wp-content/uploads/2026/09/Paula_kasvokuva_2026-480x620.jpg 480w" sizes="(min-width: 0px) and (max-width: 480px) 480px, (min-width: 481px) and (max-width: 980px) 980px, (min-width: 981px) and (max-width: 1280px) 1280px, (min-width: 1281px) 1732px, 100vw" class="wp-image-2098" /></span>
			</div>
			</div><div class="et_pb_column et_pb_column_2_3 et_pb_column_5  et_pb_css_mix_blend_mode_passthrough et-last-child">
				
				
				
				
				<div class="et_pb_with_border et_pb_module et_pb_team_member et_pb_team_member_2 clearfix  et_pb_text_align_left et_pb_bg_layout_light et_pb_team_member_no_image">
				
				
				
				
				
				<div class="et_pb_team_member_description">
					<h2 class="et_pb_module_header">Paula Erkintalo</h2>
					<p class="et_pb_member_position">Kirjallisuuden kääntäjä, kielipalveluyrittäjä</p>
					<div><p><span style="font-weight: 400;">Paula Erkintalo on yritysviestintään ja kirjallisuuden kääntämiseen erikoistunut kieliasiantuntija, joka on toiminut alalla vuodesta 2010 ja suomentanut 25 tieto- ja 12 kaunokirjaa –&nbsp;osan omalla nimellään ja osan muiden tekijänimien alla. Hän on valmistunut Tampereen yliopistosta filosofian maisteriksi pääaineenaan englantilainen filologia ja sivuaineinaan muun muassa pohjoismaiset kielet ja psykologia. Lisäksi hän on suorittanut työn ohessa luovan kirjoittamisen ja kirjallisuuden yliopisto-opintoja, yrittäjyyden ammattitutkinnon sekä kolmivuotisen Viita-akatemia-kirjoittajakoulutuksen ammattikirjailijoiden ohjauksessa. Paula rakastaa sekä tosielämän että fiktiivisiä kasvukertomuksia. Hänen vuonna 2011 perustamansa TellWell&nbsp;Translations tarjoaa käännös-, editointi- ja sisällöntuotantopalveluja käännöstoimistoille, kustantamoille ja muille yrityksille inspiraation lähteenään ajatus ”A story to tell? &nbsp;Let’s tell it well”.</span></p></div>
					
				</div>
			</div>
			</div>
				
				
				
				
			</div>
				
				
			</div></div>



<p class="wp-block-paragraph"></p>
<p>Artikkeli <a href="https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km/tekijyyskeskustelua-kaannosalan-termien-vai-maallikkokasitysten-pohjalta/">Tekijyyskeskustelua käännösalan termien vai maallikkokäsitysten pohjalta?</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km">Kääntäjämestarin kirja</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Kirjankäännösten laatu tekoälyn aikakaudella</title>
		<link>https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km/kirjakaannosten-laatu-tekoalyn-aikakaudella/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Anna Mäntynen]]></dc:creator>
		<pubDate>Mon, 07 Sep 2026 09:40:52 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Blogi]]></category>
		<category><![CDATA[Vieraskynä]]></category>
		<category><![CDATA[ammattitaito]]></category>
		<category><![CDATA[jälkieditointi]]></category>
		<category><![CDATA[kirjallisuuden kääntäminen]]></category>
		<category><![CDATA[tekoäly]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km/?p=2093</guid>

					<description><![CDATA[<p>Vieraskynässä kirjallisuuden kääntäjä, kielipalveluyrittäjä Paula Erkintalo väittää, että ammattikääntäjän uskollisuusvelvoite turvaa laadukkaat kirjankäännökset myös tekoälyn aikakaudella.</p>
<p>Artikkeli <a href="https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km/kirjakaannosten-laatu-tekoalyn-aikakaudella/">Kirjankäännösten laatu tekoälyn aikakaudella</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km">Kääntäjämestarin kirja</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[
<p class="has-vivid-cyan-blue-color has-text-color has-link-color wp-elements-4 wp-block-paragraph">Paula Erkintalo, kirjallisuuden kääntäjä</p>



<p class="wp-block-paragraph">Konelisäosat ovat olleet osa käännösympäristöjä jo pitkään, ja olisi vaikea kuvitella vaikkapa monikielistä yritysviestintää ilman niiden työtä nopeuttavaa vaikutusta. Kirjallisuuden saralla koneavusteisuus käännösprosessien työkaluna on kuitenkin uudempi juttu. Eri ammattiryhmissä kirja-alalla ja sen liepeillä ei siis välttämättä olla täysin ajan tasalla esimerkiksi tekoälyn käytöstä ammattimaisessa käännösprosessissa.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Tämä blogikirjoitus on ensimmäinen osa tekstistä, jonka olen kirjoittanut kielipalveluyrittäjän ja kirjallisuuden kääntäjän näkökulmasta. Pyrin kirkastamaan siinä käsitystä modernin kääntäjän työstä erityisesti kirjailijoille ja kustantajille. Toisaalta kirjoitukseni auttaa hahmottamaan, kuinka kääntämisen sanallistaminen vaikuttaa profession sisällön ymmärtämiseen tekoälyn aikakaudella, joten siitä voi olla hyötyä myös käännösalan väelle.</p>



<p class="wp-block-paragraph"><strong>Lähdeteksti on kaiken lähtökohta</strong></p>



<p class="wp-block-paragraph">Keskustelua tekoäly ja kirjallisuus -aiheesta näyttää aika ajoin synkentävän pelko siitä, että käännösalan ammattilaiset toimisivat tekoälytyökaluja käyttäessään niin kuin amatöörit toisinaan tekevät: siis tuottaisivat käännöksiä puoli- tai täysautomaattitehtaillen ja lähdetekstistä irrallaan. Toisin sanoen asiantuntijalapsi on vaarassa tulla heitetyksi pöpelikköön amatööripesuveden mukana. Tästä syystä ja yleisen kääntämistietoisuuden edistämiseksi onkin tarpeen tehdä ammattimaisen kääntämisen sielu näkyväksi muutaman perusasian kautta.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Kääntäjän eettisiä velvoitteita voidaan lähestyä muun muassa seuraavien käännöstieteen käsitteiden näkökulmista (määritelmät <a href="https://tieteentermipankki.fi">Tieteen termipankista</a>):</p>



<ul class="wp-block-list">
<li><a href="https://tieteentermipankki.fi/wiki/K%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6stiede:uskollisuus"><span style="text-decoration: underline;">uskollisuus</span></a>: ”kääntäjän vastuullisuuden tunne jotakin tahoa kohtaan”</li>



<li><a href="https://tieteentermipankki.fi/wiki/K%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6stiede:adekvaattisuus">adekvaattisuus</a>: ”käännös noudattaa tulokielen normeja ja siinä on otettu huomioon käännöksen lukijoiden tarpeet ja odotukset”</li>



<li><a href="https://tieteentermipankki.fi/wiki/K%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6stiede:ekvivalenssi">ekvivalenssi</a>: ”käännöksen ja lähtötekstin yksiköiden vastaavuus ja kommunikatiivinen samanarvoisuus”.</li>
</ul>



<p class="wp-block-paragraph">Kiistatonta lienee avaintermien pohjalta se, että <strong>kirjailijan ja lukijan huomioivaan uskollisuuteen</strong>, <strong>adekvaattisuuteen ja ekvivalenssiin voi kirjankäännöstä laadittaessa pyrkiä ainoastaan näitä näkökohtia tietoisesti pohtiva</strong>, <strong>eettiseen harkintaan ja empatiaan kykenevä</strong> <strong><em>ihmiskääntäjä</em></strong><strong>.</strong> Kääntäjän etiikan todeksi eläminen lukemattomine kielellis-kulttuuris-taiteellisine päätöksineen vaatii siis vääjäämättä</p>



<ul class="wp-block-list">
<li>ihmiskääntäjän herkkää ja yksilöllisen omaperäistä lähdetekstin tulkintaa</li>



<li>ihmiskääntäjälle täysimääräisesti uskottua ilmaisun hallintaa.</li>
</ul>



<p class="wp-block-paragraph"><strong>Käännösalan avaintermeistä kumpuava lähdetekstitulkintaa edellyttävä uskollisuusvelvoite muodostaakin käännösten laadun kannalta luovuttamattoman käännöseettisen turvarakenteen.</strong> Karkaaminen tästä kehyksestä ilmentää amatöörikääntämistä, jollaiseen en soisi kustantamojen tai muiden taidetekstikäännöksiä tilaavien tekijävalinnoissaan haksahtavan.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Samaan hengenvetoon on todettava, että esimerkiksi yritysviestinnässä automaattikäännös tai vain hivenen siloteltu konekäännös voi jossakin yhteyksissä käyttötarkoituksesta ja tehtäväspesifikaatiosta riippuen riittää –&nbsp;kirja tai muu taideteos on kuitenkin aivan eri juttu.</p>



<p class="wp-block-paragraph"><strong>Uskollisuusvelvoitettu tulkinta määrää kääntäjätaiteilijan vision</strong></p>



<p class="wp-block-paragraph">Millaista työskentely ammattimaisissa tekoälyä sisältävissä käännösympäristöissä sitten on?</p>



<p class="wp-block-paragraph">Kaupallisten toimijoiden moderneissa suljetuissa ympäristöissä&nbsp; <strong>lähdeteksti näkyy käyttöliittymissä tyypillisesti vasemmalla ja kohdeteksti luodaan oikealle</strong>. Ympäristöihin saattaa sisältyä esimerkiksi termilistoja, haku- ja tarkistustoimintoja ja käännösmuisteja. Näitä kääntäjä keskusteluttaa koko käännösprosessin ajan kriittisesti ulkoisten luotettavien termi- ja sanastotyökalujen sekä erilaisten taustatutkimuslähteiden kanssa. Tämä kaikki on ollut käännösalalla jo pitkään peruskauraa.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Myös konekäännöslisäosia on integroitu käännösympäristöihin jo pitkään. Nykyään oikealla puolella käyttöliittymässä –&nbsp;myös kirjaa käännettäessä – voi näkyä automattisesti lähdetekstin <em>tekoäly</em>käännös, joka ei (niin kuin ei mikään koneellinen tuotos) tietenkään sisällä ihmisyksilön tekemää lähdetekstin tulkintaa eikä siis ole käännöseettisestä tai taiteellisesta näkökulmasta prosessissa minkäänlainen ”tekijä”. <strong>Kääntäjä voi kuitenkin hyödyntää käännöksessään koneellista ainesta niiltä osin kuin katsoo sen tarjoavan materiaalia</strong> <strong><em>palvelemaan</em></strong> <strong>uskollisuusvelvoitettua tulkintaansa lähdetekstistä –&nbsp;vivahteikkuus</strong>, <strong>termitarkkuus</strong>, <strong>idiomaattisuus, rytmi, kulttuurisensitiivisyys ja kaikki muut kääntämisen laatuparametrit huomioiden.</strong></p>



<p class="wp-block-paragraph"><strong>Monipuolista materiaalia käännösateljeehen – teoksen eduksi</strong></p>



<p class="wp-block-paragraph">Edellä kuvattu lisämenetelmä on sukua sille, miten saattaisi toimia vaikkapa erilaisia materiaaleja teoksessaan hyödyntävä kuvataiteilija: samaan tapaan myös tiedonkäsittelyateljeessaan toimiva kääntäjä poimii visionsa kannalta osuvimmaksi katsomansa ilmaisullisen osasen toisinaan ”tehdasvalmisteisten” komponenttien korista, kun taas joidenkin tekstikohtien kohdalla hän katsoo parhaaksi sorvata sen mielensisäisistä ja mahdollisesti muiden työkalujen tarjoamista materiaalilähteistä. <strong>Ammattikääntäjä tekee materiaalivalinnat aina teoksen etu edellä ja lähdetekstin tulkintaan perustuvan yksilöllisen visionsa ehdoilla.</strong></p>



<p class="wp-block-paragraph">Toisin sanoen ammattilainen ei ”käännä tekoälyllä” tai ”tee tekoälykäännöksiä”. Kaikki tällainen on tekoälyn amatöörikäyttökontekstia heijastelevaa kielenkäyttöä. Työn sanoittaminen tällä tavalla kuulostaa siltä kuin tekoäly jätettäisiin riehumaan lähdetekstin kanssa osin tai kokonaan autonomisesti ilman, että sen käyttö alistettaisiin kääntäjän kieltenvälisyyteen liittyville ja muille ammatillisille kompetensseille.</p>



<p class="wp-block-paragraph"><strong>Jouhevoittava vaikutus riippuu rakenteiden ja sanaston luonteesta</strong></p>



<p class="wp-block-paragraph">Kokonaisprosessin kannalta suurin hyöty tekoälylisäosia sisältävissä kirjankäännösympäristöissä on tietenkin se, että käännös valmistuu niitä käytettäessä tyypillisesti nopeammin kuin ilman tätä työkalua. Tämä perustuu siihen, että huippuunsa hiotut suljettujen ympäristöjen työkalut tarjoilevat lähdetekstitulkintavelvoitteen alaisuudessa työskentelevälle ammattikääntäjälle varteenotettavia tai jopa erinomaisia käännösratkaisuaihioita virke-, lause- ja sanatasolla. Sitä ne tekevät hyvin erityyppisten rakenteiden ja monenlaisista semanttisten detaljien kohdalla. Vanhan väitteen, jonka mukaan konelisäosat sopivat lähinnä vähemmän luovuutta edellyttävien käyttöohjetekstien työstämiseen, voi siis alan kärkeä edustavien työkaluympäristöjen ääressä todeta aikansa eläneeksi.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Oma kokemukseni tekoälytyökalusta kirjansuomennosprojekteissa on, että mitä polveilevampi ja mutkikkaampi käännettävä virkerakenne on (englannin kielen kiilalausehimmelit ovat tästä hyvä esimerkki), sitä vähemmän tekoälyn tarjoilemista <em>rakenteellisista</em> ratkaisuista on hyötyä lähdetekstitulkintavision toteuttamisen kannalta. Tästä huolimatta <em>laadukkaan tekoälytyökalun tarjoaman ratkaisun korkea taso pääsee yllättämään tämän tästä</em> raakakäännöskierroksella myös sellaisissa kohdissa, joissa tekoälyn olisi voinut olettaa kompuroivan rumasti. Ja toisaalta: vaikka hyötyä virkkeen tai virkekokonaisuuden rakenteellisiin ”makroelementteihin” saisi joissakin kohdissa vähänlaisesti, ei tämä tarkoita sitä, etteikö tekoäly voisi samassa kohdassa tarjoilla varteenotettavia <em>sanastopuolen</em> ratkaisuja tai vähintään virikkeitä ajatusprosessien sytykkeiksi.</p>



<p class="wp-block-paragraph"><strong>Niin tai näin: kääntäjä on se, joka päättää, ja tekstitaideteos muotoutuu hänen myöhemmillä työstökierroksillaan joka tapauksessa vielä paljon syntaktis-semanttisen viimeistelytanssin pyörteissä.</strong> Siinä ammennetaan sekä sisäisistä että ulkoisista materiaalilähteistä, ja oman mausteensa prosessiin antaa muutosehdotuksia tarjoava kustannustoimittaja omalla kierroksellaan niin kuin kirjankäännösskenessä on ollut tapana tehdä iät ja ajat. Tämän näkemyksen arvoa ei voi korostaa liikaa, eikä se – sekään –&nbsp;siis ole kadonnut ammattimaisesta kirjankäännösprosessista mihinkään uusien työkalujen myötä.</p>



<p class="wp-block-paragraph"><strong>Teoskohtaiset kielen piirteet olennaisempia kuin genre tai status</strong></p>



<p class="wp-block-paragraph">Niin kuin käännösliemissä keitetyt hyvin tietävät, teoksen ”kevyt” aihe tai luokiteltavuus viihdeosastolle eivät automaattisesti tarkoita kääntäjän kannalta helppoa nakkia rakenteiden purkamisen tai vaikkapa nasevan dialogin loihtimisen saralla – erikoisalojen termien perkaamisesta puhumattakaan. Toisaalta käännösjumpan kannalta suoraviivaisempi ilmaisutyyli saattaa kannatella sisällöllisesti tai taiteellisen kokonaiskomposition kannalta jotain päräyttävää tai ylevää.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Tätä ajatellen ei mielestäni pidä haksahtaa mustavalkoiseen kategorisointiin siinä, minkä kertomakirjallisuuden lajien kääntämisessä tekoälylisäosan käyttö kannattaa tai minkä ei. Statuspohjainen ”taideskenen auktoriteettien arvostama laatukirjailija” vs. ”massojen fanittama viihdekirjailija” -erottelu ei sekään vaikuta luotettavimmalta tavalta ennustaa tekoälykalun nopeuttavaa hyötyä käännösprosessissa. <strong>Jouhevoittamishyödyn tasoa on kääntäjän kannalta mielekkäintä lähestyä teos- tai teossarjakohtaisesti tekstin</strong> <strong><em>kielellisten piirteiden yleisprofiilin pohjalta.</em></strong></p>



<p class="wp-block-paragraph">Kielellisen yleiskuvan hahmottaminen onkin nykyään tärkeä osa kustantamo–käännöskoordinointiyritys-yhteistyöhön sisältyvää ammattitaitoa. Samalla kielen piirteisiin keskittyvä näkökulma alleviivaa sitä, kuinka kääntäjälle relevanttia on vain ja ainoastaan laatia optimaalinen käännös ja ratkoa vastaan tulevat käännösongelmat. Täysin toissijaista on se, miten alkuteosta ylistetään tai miten sille tai sen edustamalle genrelle nyrpistellään käännösateljeen ulkopuolisissa statusnokitteluissa. <strong>Kääntäjän tehtävä on adoptoida kirjailijan henkinen lapsi työprosessinsa ajaksi ja rakastaa se kohdekielelle.</strong> Piste.</p>



<p class="wp-block-paragraph"><strong>Käännös-lopputuoteodotus sanelee kaiken muun</strong></p>



<p class="wp-block-paragraph">Entä sitten valitettavan harhaanjohtava jälkieditoinnin käsite, joka näyttää välillä elävän tekoälykeskustelussa omaa elämäänsä todellisesta merkityksestään irrallaan ja jota myös <a href="https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km/koneeseen-kadotetut/">Annika Karvonen käsitteli hiljattain blogikirjoituksessaan</a>? Kirjan käännös -nimisen lopputuotteen kannalta olennaista tietenkin on, että prosessissa tuotetaan käytettävistä käsitteistä riippumatta täysiverinen käännös – tätä odottavat kirjailija, lukija ja kustantamo. On kuitenkin hyvä huomata, että myöskään jälkieditointia koskeva standardi <a href="https://www.iso.org/obp/ui/en/#iso:std:iso:18587:ed-1:v1:en" target="_blank" rel="noreferrer noopener">ISO 18687:2017</a> ei anna &#8221;lupaa&#8221; mihinkään muuhun: sen mukaan loppulaatuodotukset jälkieditoinnille <em>full machine translation post-editing</em> -tasolla ovat samat kuin ilman konelisäosaa laaditulle käännökselle. Tämän samanlaatuisuusvaatimuksen täyttäminen olisi tietenkin mahdotonta ilman, että kääntäjä toteuttaisi lähdetekstitulkintavelvoitetta kirjailijan ja lukijan kannalta uskollisesti. Hän siis tarvitsee <em>sekä</em> kääntäjän perinteiset kompetenssit <em>että</em> kyvyn hyödyntää konelisäosaa työssään.</p>



<p class="wp-block-paragraph"><strong>Kirjan käännös -nimisen tuotteen valmistusprosessia ja siinä tarvittavaa kääntäjäprofessiota kompetensseineen alleviivaa näin ollen alan ulkopuolisille parhaiten sanaperhe</strong> <strong><em>kääntäjä, kääntäminen</em></strong> <strong>ja</strong> <strong><em>käännös</em></strong><strong>.</strong> (Kun taas vaikkapa ”editointi” tai ”toimittaminen” kalskahtavat siltä kuin koko lähdetekstiä ja kieltenvälisten kääntämiskompetenssien tarvetta ei olisi yhtäkkiä olemassakaan ja kyse olisi jostakin arvailuun perustuvasta yksikielisestä sokkotehtailusta.)</p>



<p class="wp-block-paragraph"><strong>Huomio pitää kohdistaa kääntäjien valintaan</strong></p>



<p class="wp-block-paragraph">Tekoäly ei siis muuta ammattimaisen kirjallisuuden kääntämisen perusasetelmaa – ei käännöstieteen peruskäsitteiden näkökulmasta, ei jälkieditointia koskevan standardin näkökulmasta eikä varsinkaan kirjailijan, lukijan tai kustantamon edun näkökulmasta. Luovuttamattomana lähtökohtana on edelleen alkuteos, josta kääntäjä tuottaa kirjailija–lukija-uskollisuuskehyksessä käännöksen yksilöllisen tulkintansa pohjalta.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Siinä missä työkalujen kehittyneisyys on aidon jouhevoittamishyödyn kannalta tärkeää<strong>,</strong> <em>vielä tärkeämpää</em> on käännösteoksen laadun ja esimerkiksi kirjailija–kustantamo–käännöskoordinointi–kääntäjä-yhteistyökuvioiden kannalta se<strong>,</strong> kuka tulkitsee lähdetekstin, kuka tekee käännösratkaisut ja kuka kantaa niistä vastuun<strong>. Jos kääntäjäksi tekoälyavusteiseen ympäristöön valitaan ammattikääntäjä, jolla on sekä perinteiset kääntäjän kompetenssit että tekoälytyökalukompetenssi, homma on terveellä pohjalla sekä taiteellisen kunnianhimon että järkevän ajankäytön kannalta.</strong></p>



<div class="wp-block-divi-layout"><div class="et_pb_section et_pb_section_3 et_pb_with_background et_section_regular et_section_transparent" >
				
				
				
				
				
				
				<div class="et_pb_row et_pb_row_3 et_pb_gutters2">
				<div class="et_pb_column et_pb_column_1_3 et_pb_column_6  et_pb_css_mix_blend_mode_passthrough">
				
				
				
				
				<div class="et_pb_module et_pb_image et_pb_image_5">
				
				
				
				
				<span class="et_pb_image_wrap "><img loading="lazy" decoding="async" width="1732" height="2236" src="https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km/wp-content/uploads/2026/09/Paula_kasvokuva_2026.jpg" alt="" title="Paula_kasvokuva_2026" srcset="https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km/wp-content/uploads/2026/09/Paula_kasvokuva_2026.jpg 1732w, https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km/wp-content/uploads/2026/09/Paula_kasvokuva_2026-1280x1652.jpg 1280w, https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km/wp-content/uploads/2026/09/Paula_kasvokuva_2026-980x1265.jpg 980w, https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km/wp-content/uploads/2026/09/Paula_kasvokuva_2026-480x620.jpg 480w" sizes="(min-width: 0px) and (max-width: 480px) 480px, (min-width: 481px) and (max-width: 980px) 980px, (min-width: 981px) and (max-width: 1280px) 1280px, (min-width: 1281px) 1732px, 100vw" class="wp-image-2098" /></span>
			</div>
			</div><div class="et_pb_column et_pb_column_2_3 et_pb_column_7  et_pb_css_mix_blend_mode_passthrough et-last-child">
				
				
				
				
				<div class="et_pb_with_border et_pb_module et_pb_team_member et_pb_team_member_3 clearfix  et_pb_text_align_left et_pb_bg_layout_light et_pb_team_member_no_image">
				
				
				
				
				
				<div class="et_pb_team_member_description">
					<h2 class="et_pb_module_header">Paula Erkintalo</h2>
					<p class="et_pb_member_position">Kirjallisuuden kääntäjä, kielipalveluyrittäjä</p>
					<div><p><span style="font-weight: 400;">Paula Erkintalo on yritysviestintään ja kirjallisuuden kääntämiseen erikoistunut kieliasiantuntija, joka on toiminut alalla vuodesta 2010 ja suomentanut 25 tieto- ja 12 kaunokirjaa – osan omalla nimellään ja osan muiden tekijänimien alla. Hän on valmistunut Tampereen yliopistosta filosofian maisteriksi pääaineenaan englantilainen filologia ja sivuaineinaan muun muassa pohjoismaiset kielet ja psykologia. Lisäksi hän on suorittanut työn ohessa luovan kirjoittamisen ja kirjallisuuden yliopisto-opintoja, yrittäjyyden ammattitutkinnon sekä kolmivuotisen Viita-akatemia-kirjoittajakoulutuksen ammattikirjailijoiden ohjauksessa. Paula rakastaa sekä tosielämän että fiktiivisiä kasvukertomuksia. Hänen vuonna 2011 perustamansa TellWell Translations tarjoaa käännös-, editointi- ja sisällöntuotantopalveluja käännöstoimistoille, kustantamoille ja muille yrityksille inspiraation lähteenään ajatus ”A story to tell?  Let’s tell it well”.</span></p></div>
					
				</div>
			</div>
			</div>
				
				
				
				
			</div>
				
				
			</div></div>



<p class="wp-block-paragraph"></p>
<p>Artikkeli <a href="https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km/kirjakaannosten-laatu-tekoalyn-aikakaudella/">Kirjankäännösten laatu tekoälyn aikakaudella</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km">Kääntäjämestarin kirja</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Koneeseen kadotetut?</title>
		<link>https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km/koneeseen-kadotetut/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Anna Mäntynen]]></dc:creator>
		<pubDate>Mon, 17 Aug 2026 06:00:00 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Blogi]]></category>
		<category><![CDATA[ammattitaito]]></category>
		<category><![CDATA[jälkieditointi]]></category>
		<category><![CDATA[tekoäly]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km/?p=1958</guid>

					<description><![CDATA[<p>Kääntäjämestarien Annika Karvonen pohtii kielialan suhtautumista tekoälyyn. Pitäisikö se nähdä alan tuhoajana vai työkaluna, jota alan ammattilaiset voisivat hyödyntää ammattitaitonsa turvin, tarkoituksenmukaisesti ja harkiten?</p>
<p>Artikkeli <a href="https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km/koneeseen-kadotetut/">Koneeseen kadotetut?</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km">Kääntäjämestarin kirja</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[
<p class="has-vivid-cyan-blue-color has-text-color has-link-color wp-elements-5 wp-block-paragraph">Annika Karvonen, Kääntäjämestarit ry.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Tekoäly. Uskoisin, että suuri osa kielialan ammattilaisista on jo lopen kyllästynyt kuuntelemaan puhetta tekoälystä ja sen tarjoamista upeista mahdollisuuksista työn tehostamisessa. Toisaalta moni on myös väsynyt puolustamaan oman ammattitaitonsa tärkeyttä ja ihmisen älyn merkitystä. Ja niin me uupuneina kaivaudumme poteroihimme väittelemään siitä, onko tekoäly itse antikristus vai vapahtaja, joka päästää meidät tylsien rutiinien tuskista. Ehkä se ei olekaan kumpaakaan. Ehkä se onkin vain työkalu.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Tekoälyyn ja sen erilaisiin sovelluksiin liittyy vahvaa kritiikkiä, joka on suurelta osin täysin ansaittua. Valtavat datakeskukset kuluttavat energiaa ja vettä, kielimalleja koulutetaan teksteillä, jotka on otettu käyttöön ilman lupaa ja maksamatta korvauksia alkuperäisten tekstin tuottajalle, algoritmit toistavat ja vahvistavat aiempien tekstien vinoumia ja kaiken kukkuraksi muka kaikkitietävä tekoäly suoltaa varman kuuloisesti vastauksen mihin tahansa kysymykseen tai vastineen mille tahansa ilmaisulle, usein ilman minkäänlaista totuuspohjaa.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Mutta milloin tekoälyyn ja sen käyttöön kohdistuva kritiikki muuttuu salakavalasti ja huomaamatta kritiikiksi ja väheksynnäksi, joka kohdistuu tekoälyä avoimesti työssään käyttävien kääntäjiin ja kielen ammattilaisiin sekä heidän ammattitaitoonsa ja osaamiseensa? Milloin emme enää kritisoi tekoälyä vaan ammattilaisia, jotka haluavat uteliaasti tutustua uuteen työkaluun ja sen etuihin ja haittoihin?</p>



<p class="wp-block-paragraph">On vähintäänkin erikoista niputtaa kaikki tekoälyn avustuksella kääntäminen samaksi harmaaksi massaksi, johon ihmisen työpanos katoaa tai suorastaan kadotetaan. Yksi käyttää tekoälypuheentunnistinta saadakseen av-käännöstä varten pohjan, joka helpottaa ja nopeuttaa alkutekstin hahmottamista ajastusta ja käännöstä luodessa. Toinen käännättää tekoälyllä yksinkertaisen käyttöohjeen ja sitten muokkaa siitä selkeän ja asiallisen ohjeen, josta laitteen käyttäjä oikeasti hyötyy. Kolmas saa tekoälyltä pohjan kirjan käännöksestä, mutta kirjoittaa tekstin käytännössä kokonaan uusiksi, vaikka hyödyntääkin työssään tekoälyn antamia ideoita. Neljäs pallottelee juuri oikeanlaista ilmaisua keskustelevan tekoälyn kanssa. Viides korjailee käännösmuistimaisesti toimivan tekoälyn tekstiä sujuvammaksi ja luontevammaksi. Kuudes googlettaa ja saa tekoälyn vastauksen. Ja niin edelleen.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Tekoälyä käytetään työssä joko näkyvämmin tai vähän kätketymmin, mutta itse suhtaudun kriittisesti tapaan, jolla puhutaan käännöksistä, jotka on tehty avoimesti tekoälyn avustuksella. Varsinkin kansainvälisissä yhteyksissä työtyypistä puhutaan jälkieditointina, vaikka useimmiten oikeampi termi olisi tekoälyavusteinen kääntäminen. Näistä kahdesta ensimmäinen häivyttää ja pyyhkii pois ammattilaisen sekä hänen osaamisensa, osuutensa ja ammattitaitonsa. Se tietenkin ehkä onkin suurten ja ehkäpä ahneidenkin toimijoiden etu. Onhan työstä helpompi maksaa vähemmän, jos se on lähinnä pientä muokkailua ja editointia. Jälkimmäinen sen sijaan tuo esiin myös ammattilaisen ja hänen taitonsa ja tekijyytensä, jotka ovat käytännössä aina avainasemassa, kun tavoitteena on hyvä ja toimiva teksti.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Ja siinäpä se kompastuskivi onkin. Jos tekoälyn tuotosta pidetään heikkona ihmisen tuottamaan käännökseen verrattuna, mutta tuloksena on hyvä teksti, on väärin sanoa, että tekoälyn avulla kääntävä kääntäjä ei olisi käännöksensä tekijä. Jos tekoäly ei pysty siihen, mihin ihminen pystyy, hyvän tekstin tuottaminen tekoälyn avustamana vaatii ammattitaitoa ja osaamista. Usein se vaatii vielä entistä vakaampaa ja vahvempaa ymmärrystä ja käsitystä omasta kielestä ja sitä ympäröivästä maailmasta, kun käsiteltävänä on teksti, joka voi nopeasti kuulostaa hyvinkin uskottavalta, vaikka onkin täyttä puppua. Jos kääntäjän rooli tässä tehtävässä häivytetään vain pienten muokkausten tekijäksi, jälkieditoijaksi, tullaan samalla todenneeksi, että tekoäly teki jo suurimman ja vaikeimman työn, eikä ammattilaista enää tarvita.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Onkin syytä pohtia, kenen etua päädytään ajamaan, jos tekoälyä hyödyntävien kääntäjien käännökset todetaan epäkäännöksiksi tai tekoälyn tuotoksiksi. Ollaanko silloin yhä kääntäjän ja tekijän puolella, jos työkalu määrittää työpanoksen ja osaamisen tason? Vai lipsahdetaanko samalle kannalle niiden toimijoiden kanssa, jotka uskovat tai ainakin väittävät tekoälyn kykenevän korvaamaan ihmisen?</p>



<p class="wp-block-paragraph">Tekoälyn käytölle on aikansa ja paikkansa, mutta soisin, että me kääntäjinä ja kielialan ammattilaisina luottaisimme myös kollegoidemme ammattitaitoon ja kykyyn arvioida sitä, milloin tekoälyn käytöstä on hyötyä ja milloin siitä on enemmänkin haittaa. Tässä kuvaan astuukin ehkä keskustelun olennaisin muuttuja, eli raha. Tekoälyn käyttö on helppo nähdä pelkkänä uhkana ja viheliäisenä vihollisena, jos ainoa motiivi sen hyödyntämiseen on se, ettei ammattilaiselle tarvitse enää maksaa työstään. Olisiko kuitenkin mahdollista, että tekoälyn avustamanakin käännetty teksti voi olla hyvä ja omaperäinen ihmisen tekemä käännös alkukielisestä, jos ammattilainen on saanut tarpeeksi vapautta käyttää ammattitaitoaan tekstin työstämisessä ja kunnollisen palkkion niin, että hänen on ollut mahdollista syventyä työhönsä?<br><br>Tekoäly saa osakseen paljon täysin aiheellistakin kritiikkiä. Tullessaan rytinällä kieliammattilaisten työelämään se herättää aiheellistakin pelkoa hintojen polkemisesta ja töiden vähentymisestä sekä käännösten ja tekstien laadun heikkenemisestä. Meidän kannattaa kuitenkin varoa, ettemme käännä kritiikkimme terää väärään suuntaan. Tekoäly ei estä hyvän tekstin tuottamista. Ammattilainen osaa yhä työnsä työkalusta riippumatta. Kun keskustelemme tekoälystä ja sen käytön eduista ja haitoista, yritetään muistaa, että täälläkin, aina kun prosessi sen suo, on ammatti-ihminen välissä.</p>



<p class="wp-block-paragraph"><em>Artikkelikuva: <a href="https://pixabay.com/fi/users/geralt-9301/?utm_source=link-attribution&amp;utm_medium=referral&amp;utm_campaign=image&amp;utm_content=1571851">Gerd Altmann</a>, <a href="https://pixabay.com/fi//?utm_source=link-attribution&amp;utm_medium=referral&amp;utm_campaign=image&amp;utm_content=1571851">Pixabay</a></em></p>



<div class="wp-block-divi-layout"><div class="et_pb_section et_pb_section_4 et_pb_with_background et_section_regular et_section_transparent" >
				
				
				
				
				
				
				<div class="et_pb_row et_pb_row_4 et_pb_gutters2">
				<div class="et_pb_column et_pb_column_1_3 et_pb_column_8  et_pb_css_mix_blend_mode_passthrough">
				
				
				
				
				<div class="et_pb_module et_pb_image et_pb_image_6">
				
				
				
				
				<span class="et_pb_image_wrap "><img loading="lazy" decoding="async" width="1888" height="2560" src="https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km/wp-content/uploads/2026/08/Annika-Karvonen-scaled.jpg" alt="" title="Annika Karvonen" srcset="https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km/wp-content/uploads/2026/08/Annika-Karvonen-scaled.jpg 1888w, https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km/wp-content/uploads/2026/08/Annika-Karvonen-1280x1736.jpg 1280w, https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km/wp-content/uploads/2026/08/Annika-Karvonen-980x1329.jpg 980w, https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km/wp-content/uploads/2026/08/Annika-Karvonen-480x651.jpg 480w" sizes="(min-width: 0px) and (max-width: 480px) 480px, (min-width: 481px) and (max-width: 980px) 980px, (min-width: 981px) and (max-width: 1280px) 1280px, (min-width: 1281px) 1888px, 100vw" class="wp-image-1960" /></span>
			</div>
			</div><div class="et_pb_column et_pb_column_2_3 et_pb_column_9  et_pb_css_mix_blend_mode_passthrough et-last-child">
				
				
				
				
				<div class="et_pb_with_border et_pb_module et_pb_team_member et_pb_team_member_4 clearfix  et_pb_text_align_left et_pb_bg_layout_light et_pb_team_member_no_image">
				
				
				
				
				
				<div class="et_pb_team_member_description">
					<h2 class="et_pb_module_header">Annika Karvonen</h2>
					<p class="et_pb_member_position">AV-kääntäjä, kirjallisuuden kääntäjä</p>
					<div><p><span style="font-weight: 400;">Annika kääntää erilaisia av-materiaaleja tosi-tv:stä ja elokuvista koulutusmateriaaleihin ja mainoksiin niin englannista suomeen kuin suomesta englantiinkin. Uutena aluevaltauksena hän on myös päässyt toteuttamaan haaveitaan ja kokeilemaan siipiään kirjallisuuden kääntäjänä. Annika suhtautuu uusiin työkaluihin ennakkoluulottomasti, mutta pitää kynsin hampain kiinni omasta roolistaan kielen ammattilaisena. Käännöstöidensä ohella Annika on mukana myös Kääntäjämestarit ry:n toiminnassa, ja vaikkapa järjestön tekstityskursseja käyneet ovat voineetkin häneen jo tutustua.</span></p>
<p><em><span style="font-weight: 400;">Kuva: Emma Vainionperä</span></em></p></div>
					
				</div>
			</div>
			</div>
				
				
				
				
			</div>
				
				
			</div></div>
<p>Artikkeli <a href="https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km/koneeseen-kadotetut/">Koneeseen kadotetut?</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km">Kääntäjämestarin kirja</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>TATW: Elina from Italy</title>
		<link>https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km/tatw-elina-from-italy/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Anna Mäntynen]]></dc:creator>
		<pubDate>Mon, 03 Aug 2026 06:00:00 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Blogi]]></category>
		<category><![CDATA[Vieraskynä]]></category>
		<category><![CDATA[bilingual translator]]></category>
		<category><![CDATA[copywriting]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km/?p=1953</guid>

					<description><![CDATA[<p>The Italian-English translator and copywriter Elina was raised between the two cultures. She developed a love for languages and writing at a very early age.</p>
<p>Artikkeli <a href="https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km/tatw-elina-from-italy/">TATW: Elina from Italy</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km">Kääntäjämestarin kirja</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[
<p class="wp-block-paragraph"><em>Our fourth guest in this year&#8217;s Summer Blog Series &#8221;Translators Around The World&#8221;!</em></p>



<p class="wp-block-paragraph">Hi, nice to e-meet you. I’m Elina, a bilingual English-Italian translator and copywriter. I was born in England to Italian parents, raised between England and Sicily, and now I’m based in Perugia, Central Italy. This means that I’ve always comfortably navigated these two languages, which has also made it easier for me to learn new ones as well (Portuguese, Spanish, and French).</p>



<p class="wp-block-paragraph">I’ve always been passionate about languages and all things writing.&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph">When I lived in England as a kid, my grandparents would send me Italian storybooks, and I would have fun translating short snippets of those stories into English. Because, yeah, that was my idea of fun!</p>



<p class="wp-block-paragraph">So, after my studies in languages and literature and a couple of related jobs later, it was only natural to turn this passion into a career, though it happened quite by chance: my sister Livia had replied to a job posting for an in-house translator here in Perugia. However, by the time they got back to her, she was no longer available, so I stepped in in her place. That was 18 years ago!</p>



<p class="wp-block-paragraph">In 2010, I moved to another agency before finally going freelance in 2012. Since then, I’ve specialised in marketing, architecture and design, lifestyle, health and beauty, and tourism. More recently, I’ve also added copywriting to my services.</p>



<p class="wp-block-paragraph">I start my day with a glass of water, an espresso, and a pilates session (in that order) to wake my body and mind. I also try to incorporate a long walk into the day, as I’m lucky enough to live in an area with lots of nature around.&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph">In my early days, I used to work long hours, including weekends, but then I learned to say no, choose projects, and manage time more wisely. Now, I try to limit my workday to 8 hours and keep the weekends to myself.</p>



<p class="wp-block-paragraph">The translator community is very friendly and welcoming, as you can tell when we gather at conferences and events. I’m proud to call many of the professionals I’ve met on these occasions friends with whom I keep in touch all the time, on- and offline. I am a member of the <a href="https://www.metmeetings.org/">Mediterranean Editors and Translators Association</a> (MET), the <a href="https://www.iapti.org/">International Association of Professional Translators and Interpreters </a>(IAPTI), the Italian Copywriters Association (<a href="https://www.associazioneitalianacopywriter.it/">Associazione Italiana Copywriter)</a>, and several online groups for translators and copywriters.</p>



<p class="wp-block-paragraph">When I’m not click-clacking away at my computer, I’m probably travelling, watching tennis or one of my favourite TV shows (usually involving firefighters and other first responders), or on the tennis court. I’m a huge tennis fan. I even played at a competitive level a gazill… (ahem!) a few years ago.</p>



<p class="wp-block-paragraph">I do not accept projects involving machine-translation/AI post-editing or AI training because I’ve always been very critical (to say the least) of anything that commoditises our profession. Quite frankly, I’m sick and tired of all the slop and AI-generated images I see everywhere. Everything looks the same, everyone sounds the same, and the overall writing quality has plummeted. But what worries me most is that we’re getting so used to it that many (including professionals) don’t even notice. Not to mention the constant pressure on prices and deadlines. Fortunately, there are a few clients who demand not to use AI, but the hype around it is still too loud. It’s our job to make our clients understand that. The translation landscape has changed, but it’s up to us to protect it from total destruction.</p>



<div class="wp-block-divi-layout"><div class="et_pb_section et_pb_section_5 et_pb_with_background et_section_regular et_section_transparent" >
				
				
				
				
				
				
				<div class="et_pb_row et_pb_row_5 et_pb_gutters2">
				<div class="et_pb_column et_pb_column_1_3 et_pb_column_10  et_pb_css_mix_blend_mode_passthrough">
				
				
				
				
				<div class="et_pb_module et_pb_image et_pb_image_7">
				
				
				
				
				<span class="et_pb_image_wrap "><img loading="lazy" decoding="async" width="957" height="960" src="https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km/wp-content/uploads/2026/06/Elina-2.jpg" alt="" title="Elina (2)" srcset="https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km/wp-content/uploads/2026/06/Elina-2.jpg 957w, https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km/wp-content/uploads/2026/06/Elina-2-480x482.jpg 480w" sizes="(min-width: 0px) and (max-width: 480px) 480px, (min-width: 481px) 957px, 100vw" class="wp-image-1935" /></span>
			</div>
			</div><div class="et_pb_column et_pb_column_2_3 et_pb_column_11  et_pb_css_mix_blend_mode_passthrough et-last-child">
				
				
				
				
				<div class="et_pb_with_border et_pb_module et_pb_team_member et_pb_team_member_5 clearfix  et_pb_text_align_left et_pb_bg_layout_light et_pb_team_member_no_image">
				
				
				
				
				
				<div class="et_pb_team_member_description">
					<h2 class="et_pb_module_header">Elina Ilaria Nocera</h2>
					<p class="et_pb_member_position">Translator, copywriter</p>
					<div><p>The writer is a bilingual English-Italian communication professional trained in languages and literature. She actively networks with colleagues in conferences, associations, and on social media.</p>
<p>Email: <a href="mailto:elina@beeskneestranslations.com">elina@beeskneestranslations.com</a></p></div>
					<ul class="et_pb_member_social_links"><li><a href="https://www.facebook.com/elina.i.nocera" class="et_pb_font_icon et_pb_facebook_icon"><span>Facebook</span></a></li><li><a href="https://www.linkedin.com/in/elinailarianocera/?locale=en-US" class="et_pb_font_icon et_pb_linkedin_icon"><span>LinkedIn</span></a></li></ul>
				</div>
			</div>
			</div>
				
				
				
				
			</div>
				
				
			</div></div>
<p>Artikkeli <a href="https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km/tatw-elina-from-italy/">TATW: Elina from Italy</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km">Kääntäjämestarin kirja</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>TATW: Sabine from Spain</title>
		<link>https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km/tatw-sabine-from-spain/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Anna Mäntynen]]></dc:creator>
		<pubDate>Mon, 20 Jul 2026 06:00:00 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Blogi]]></category>
		<category><![CDATA[Vieraskynä]]></category>
		<category><![CDATA[audio guides]]></category>
		<category><![CDATA[tourism translation]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km/?p=1951</guid>

					<description><![CDATA[<p>Born in Germany, based in the Spanish Valencia, Sabine often engages in translation projects for the travel industry.</p>
<p>Artikkeli <a href="https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km/tatw-sabine-from-spain/">TATW: Sabine from Spain</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km">Kääntäjämestarin kirja</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[
<p class="wp-block-paragraph"><em>Third on the row in this year&#8217;s &#8221;Translators Around The World&#8221; blog series!</em></p>



<p class="wp-block-paragraph">My name is Sabine Holz. I’m from Germany and have been living in Valencia, on Spain’s Mediterranean coast, for over 20 years. I mainly work in marketing translation and transcreation from English, Spanish and Catalan into German. My clients are mostly airlines, fashion and cosmetics brands, food and wine companies, as well as museums, cultural institutions and tourism boards. One area I particularly enjoy is translating dramatised audio guides.&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph">In recent years, I have also worked on a growing number of non-fiction book translation and editing projects for different publishing houses: books on design and architecture, as well as cookbooks and some children’s books. I find it absolutely fascinating to be involved in the whole process, from the first drafts to the final review of the page proofs just before going to print.&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph">So, how did I get into translation? Well, it was not a straightforward decision at all; in fact, it was rather spontaneous. After school, I was torn between all sorts of options, from industrial design and medicine to something language-related. In the end, I decided to study translation, with English and French as my languages. But on my very first day at university, I found out that there was also an intensive preparatory semester for complete beginners in Spanish. So I changed my plans on the spot and thought: “Why not learn something completely new?” That is how I ended up studying English and Spanish. Several internships at translation agencies in Spain eventually led me to move here shortly after graduating, and I went straight into self-employment.</p>



<p class="wp-block-paragraph">I really appreciate the freedom that comes with being a freelancer, and I think it suits my personality very well. No two working days are exactly the same, which is something I genuinely enjoy. I’m not a big fan of strict routines, so rather than following a fixed schedule, I like being able to organise my work, leisure activities and social life around my projects.&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph">That flexibility is especially important for creative projects that require a lot of thinking and brainstorming. On these days, I need even more breaks to clear my head and make room for fresh ideas. I might go out for a walk while listening to a podcast, meet a friend for coffee or use the time to do some exercise, which also helps to balance out the many hours spent sitting at my desk.&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph">I’m very grateful to be part of a large international community of translators from all over the world, through <a href="https://www.metmeetings.org/">MET</a> (Mediterranean Editors and Translators) association, the <a href="https://bpconf.com/">BP Translation Conferences</a> as well as different Facebook groups. These communities are wonderful for exchanging knowledge, staying in touch, building collaborations, finding moral support and making wonderful friends along the way.</p>



<p class="wp-block-paragraph">In addition, I often attend events here in Valencia organised by the tourism sector, and I rely a great deal on my contacts with voice actors and people working in audiovisual production. This is incredibly helpful when I’m working on audio guides and similar projects.</p>



<p class="wp-block-paragraph">When I’m not working, first and foremost, I love being in nature, whether that’s in the forest or by the sea, on the beach, in the water or on the water. I love canyoning, hiking, scuba diving and trying out new sports and activities. I also love travelling and discovering new countries and cultures, especially through their food culture.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Regarding AI, I am quite concerned about the way many clients and companies are increasingly trying to involve it in translation processes without fully understanding the risks. In my own work, I try to inform and gently educate clients about the lack of nuance, the often inadequate quality, the absence of real cultural sensitivity and, above all, the fact that genuine creativity cannot simply be automated.&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph">What worries me most is that more and more companies seem willing to accept lower-quality language these days simply because it is faster or cheaper. I find that quite alarming, because poor translation can weaken a brand, damage trust and make a company sound careless or generic.&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph">So, wherever I can, I try to advocate for the value of human translation. As translators, we bring judgement, creativity, cultural knowledge, tone of voice and a real sense of responsibility to the text. And I believe that this human element will remain essential if companies want to communicate well.</p>



<div class="wp-block-divi-layout"><div class="et_pb_section et_pb_section_6 et_pb_with_background et_section_regular et_section_transparent" >
				
				
				
				
				
				
				<div class="et_pb_row et_pb_row_6 et_pb_gutters2">
				<div class="et_pb_column et_pb_column_1_3 et_pb_column_12  et_pb_css_mix_blend_mode_passthrough">
				
				
				
				
				<div class="et_pb_module et_pb_image et_pb_image_8">
				
				
				
				
				<span class="et_pb_image_wrap "><img loading="lazy" decoding="async" width="942" height="942" src="https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km/wp-content/uploads/2026/06/DSC4399-Sabine-Holz.jpg" alt="" title="_DSC4399 Sabine Holz" srcset="https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km/wp-content/uploads/2026/06/DSC4399-Sabine-Holz.jpg 942w, https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km/wp-content/uploads/2026/06/DSC4399-Sabine-Holz-480x480.jpg 480w" sizes="(min-width: 0px) and (max-width: 480px) 480px, (min-width: 481px) 942px, 100vw" class="wp-image-1934" /></span>
			</div>
			</div><div class="et_pb_column et_pb_column_2_3 et_pb_column_13  et_pb_css_mix_blend_mode_passthrough et-last-child">
				
				
				
				
				<div class="et_pb_with_border et_pb_module et_pb_team_member et_pb_team_member_6 clearfix  et_pb_text_align_left et_pb_bg_layout_light et_pb_team_member_no_image">
				
				
				
				
				
				<div class="et_pb_team_member_description">
					<h2 class="et_pb_module_header">Sabine Holz</h2>
					<p class="et_pb_member_position">Translator</p>
					<div><p>The German-born freelancer Sabine Holz translates from Spanish, English, and Catalan into her mother tongue. She appreciates the flexibility of self-employment and enjoys all kinds of outdoor activities when not working.</p>
<p>Internet: <a href="https://www.traductivity.com">Traductivity</a></p></div>
					<ul class="et_pb_member_social_links"><li><a href="https://www.linkedin.com/in/sabineholz/" class="et_pb_font_icon et_pb_linkedin_icon"><span>LinkedIn</span></a></li></ul>
				</div>
			</div>
			</div>
				
				
				
				
			</div>
				
				
			</div></div>
<p>Artikkeli <a href="https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km/tatw-sabine-from-spain/">TATW: Sabine from Spain</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km">Kääntäjämestarin kirja</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>TATW: Kenneth from Denmark</title>
		<link>https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km/tatw-kenneth-from-denmark/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Anna Mäntynen]]></dc:creator>
		<pubDate>Mon, 06 Jul 2026 06:00:00 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Blogi]]></category>
		<category><![CDATA[Vieraskynä]]></category>
		<category><![CDATA[AI in translation]]></category>
		<category><![CDATA[localisation]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km/?p=1943</guid>

					<description><![CDATA[<p>Kenneth from Copenhagen has seen the translation as a profession change a lot during decades. He's confident it will outlive AI as well.</p>
<p>Artikkeli <a href="https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km/tatw-kenneth-from-denmark/">TATW: Kenneth from Denmark</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km">Kääntäjämestarin kirja</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[
<p class="wp-block-paragraph"><em>The second issue of 2026 edition of Summer Blog Series &#8221;Translators Around The World&#8221;!</em></p>



<p class="wp-block-paragraph">My name is Kenneth, but most people outside Denmark just call me Ken. I live in Copenhagen, so if you are ever around, feel free to reach out. I will be happy to provide tips and tricks and maybe meet for a cup of coffee or something.</p>



<p class="wp-block-paragraph">I have an MA in translation and interpretation between Danish and English from back when Trados was a dongle and Google wasn’t invented yet, and after I graduated, I moved to Ireland to practice the things I had learned in an actual English-speaking country. In Dublin, I worked for Microsoft first as a localiser (which no one had told me was a thing during my studies) and later as Terminologist/Language Lead for Danish. I stayed for 3.5 years and continued in the job for 1.5 years in Copenhagen, until Danish and a number of other “small” languages were terminated as internal departments, and everything was outsourced. This was in 2004, and since then, I have had my own business and worked with that except for a couple of years where I worked as a translator in the largest Danish bank.</p>



<p class="wp-block-paragraph">I am quite active on <a href="https://www.linkedin.com/in/phraseit/">LinkedIn</a> and various groups on Facebook – both international ones like TTNS (if you know, you know), but also a purely Danish group, and then I am a happy member of the <a href="https://translatorforeningen.dk/en/">Danish Association of Certified Translators and Interpreters </a>(DACTI). But the community that really keeps me going are the people I meet and have met when I have travelled the world to attend and speak at conferences. I honestly believe that there is no industry in the world as inclusive as ours, and some of the people I have met are now also some of my best friends outside work.</p>



<p class="wp-block-paragraph">When I’m not working (as if), travelling is probably also my biggest passion, and I really appreciate having a job where I can just go and bring my computer with me, so I can work from anywhere. When the clients are there, this is one of the biggest privileges in being an independent language specialist, I believe. I also like reading, hiking, going to concerts and festivals and hanging out with friends and family like most others, but travelling is my passion, and I feel naked, if I don’t have at least one trip in my calendar.</p>



<p class="wp-block-paragraph">I was asked to describe a typical workday or week, but I honestly don’t think I have anything like that. My clients are very diverse, and during any given week I work with translation, transcreation (which I always thought was a strange term, because, in my view, it is also translation – just a bit more creative than for example technical or medical), reviews of translations from both humans and machines, creating guidelines, advising on culture, preparing presentations, testing, arbitration, general business operations and much, much more.</p>



<p class="wp-block-paragraph">I was also asked how I feel about AI and the future of our profession, and I am happy to say that I believe the worst of the hype is over. I am not the biggest fan of AI, and I would not trust it for translation myself, because quality is important to me, but I can definitely see how it has its uses for inspiration and if you are a company with no budget or where you are translating huge volumes of text that most people will never read anyway. That doesn’t eliminate all the ethical, legal and environmental issues I have with AI in general, but I also think we must, to a certain extent, accommodate the wishes of our clients, if we want to stay in business. And, contrary to many, I actually see a bright future for language specialists. My own experience and what I hear from others for many languages is that the clients are now beginning to realise that what we were saying all along about the risks and shortcomings of AI was not just something we said to protect our own profession, but actual concerns that need to be addressed by humans, and not just in the loop, but in the lead.</p>



<p class="wp-block-paragraph">So, for those of us who are still around, and who are willing to work with other linguistic tasks than traditional translation, even though that also seems to be coming back, though it is a slow process, I honestly believe there is still a place for us, and no one will be able to convince me otherwise. This is just the latest disruption, and though I do admit it is more disruptive than many of the others I have seen in my 25-30 years in the industry, we will weather this storm too, and I see land on the horizon.</p>



<div class="wp-block-divi-layout"><div class="et_pb_section et_pb_section_7 et_pb_with_background et_section_regular et_section_transparent" >
				
				
				
				
				
				
				<div class="et_pb_row et_pb_row_7 et_pb_gutters2">
				<div class="et_pb_column et_pb_column_1_3 et_pb_column_14  et_pb_css_mix_blend_mode_passthrough">
				
				
				
				
				<div class="et_pb_module et_pb_image et_pb_image_9">
				
				
				
				
				<span class="et_pb_image_wrap "><img loading="lazy" decoding="async" width="800" height="800" src="https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km/wp-content/uploads/2026/06/ken.jpeg" alt="" title="ken" srcset="https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km/wp-content/uploads/2026/06/ken.jpeg 800w, https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km/wp-content/uploads/2026/06/ken-480x480.jpeg 480w" sizes="(min-width: 0px) and (max-width: 480px) 480px, (min-width: 481px) 800px, 100vw" class="wp-image-1936" /></span>
			</div>
			</div><div class="et_pb_column et_pb_column_2_3 et_pb_column_15  et_pb_css_mix_blend_mode_passthrough et-last-child">
				
				
				
				
				<div class="et_pb_with_border et_pb_module et_pb_team_member et_pb_team_member_7 clearfix  et_pb_text_align_left et_pb_bg_layout_light et_pb_team_member_no_image">
				
				
				
				
				
				<div class="et_pb_team_member_description">
					<h2 class="et_pb_module_header">Kenneth Nielsen</h2>
					<p class="et_pb_member_position">Translator</p>
					<div><p>The writer works with Danish and English, providing translations and related services for clients in several areas of expertise. He enjoys the liberty of his profession and values the sense of community with fellow translators from all over the world.</p></div>
					<ul class="et_pb_member_social_links"><li><a href="https://www.linkedin.com/in/phraseit/" class="et_pb_font_icon et_pb_linkedin_icon"><span>LinkedIn</span></a></li></ul>
				</div>
			</div>
			</div>
				
				
				
				
			</div>
				
				
			</div></div>
<p>Artikkeli <a href="https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km/tatw-kenneth-from-denmark/">TATW: Kenneth from Denmark</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km">Kääntäjämestarin kirja</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>TATW: Marianne from the Netherlands</title>
		<link>https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km/tatw-marianne-from-the-netherlands/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Anna Mäntynen]]></dc:creator>
		<pubDate>Mon, 22 Jun 2026 06:00:00 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Blogi]]></category>
		<category><![CDATA[Vieraskynä]]></category>
		<category><![CDATA[culinary translation]]></category>
		<category><![CDATA[English into Dutch]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km/?p=1938</guid>

					<description><![CDATA[<p>Foodie and dog lover Marianne from the Netherlands is the first colleague we meet in this year's summer blog series.</p>
<p>Artikkeli <a href="https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km/tatw-marianne-from-the-netherlands/">TATW: Marianne from the Netherlands</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km">Kääntäjämestarin kirja</a>.</p>
]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[
<p class="wp-block-paragraph"><em>First part of this year&#8217;s edition of Summer Blog Series &#8221;Translators Around The World&#8221;!</em></p>



<p class="wp-block-paragraph">Hi, my name is Marianne van Amersfoort-Gerritsen and I live in Warnsveld, in the east of the Netherlands. I became a freelance translator English to Dutch in 2021 after I got my Bachelor&#8217;s when I was 37 years old. I started studying at 31 after I got fired, so I&#8217;m a late bloomer when it comes to this business.</p>



<p class="wp-block-paragraph">A typical working day for me means starting the day with a long walk with my two dog tools, Till and Lizzy. Then we’ll go upstairs to my office and I usually work 2 to 3 hours. After that it&#8217;s time for a walk and lunch. Then I&#8217;ll work for a couple of hours, depending on my workload and deadlines. I usually work 4 to 6 hours per day. My main work is translating cookbooks and subtitling series and documentaries.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Working from home can be lonely at times, and I&#8217;m very happy that I can meet up with other translators sometimes in Utrecht. We know each other through the Facebook page <em>Vertalerskoffiehoek</em>, and although I&#8217;m not always going, it&#8217;s really nice to have something like that. Another great community is the BP community/family. <a href="https://bpconf.com/">BP</a> is an annual conference in Europe, and it&#8217;s always a fun week filled with presentations, dinners, drinks and meeting amazing people.</p>



<p class="wp-block-paragraph">In my free time, I like to walk the dogs, chill with my family, mountainbike and meet up with friends.</p>



<p class="wp-block-paragraph">AI has greatly influenced our profession, and in many ways, not in a great way. It has its benefits when it comes to speeding up technical stuff, but many people think AI can replace the human touch of a translator. And there&#8217;s no way a computer can build the bridges we build as translators. I really hope that the AI bubble will burst, but I&#8217;m not sure.</p>



<p class="wp-block-paragraph">I really love our profession, the culinary translations I get to do, and even travel the world as a freelance translator. Let&#8217;s make sure the human touch will stay the most important thing people want when it comes to translation.</p>



<div class="wp-block-divi-layout"><div class="et_pb_section et_pb_section_8 et_pb_with_background et_section_regular et_section_transparent" >
				
				
				
				
				
				
				<div class="et_pb_row et_pb_row_8 et_pb_gutters2">
				<div class="et_pb_column et_pb_column_1_3 et_pb_column_16  et_pb_css_mix_blend_mode_passthrough">
				
				
				
				
				<div class="et_pb_module et_pb_image et_pb_image_10">
				
				
				
				
				<span class="et_pb_image_wrap "><img loading="lazy" decoding="async" width="933" height="1280" src="https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km/wp-content/uploads/2026/06/Marianne08.jpeg" alt="" title="Marianne08" srcset="https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km/wp-content/uploads/2026/06/Marianne08.jpeg 933w, https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km/wp-content/uploads/2026/06/Marianne08-480x659.jpeg 480w" sizes="(min-width: 0px) and (max-width: 480px) 480px, (min-width: 481px) 933px, 100vw" class="wp-image-1941" /></span>
			</div>
			</div><div class="et_pb_column et_pb_column_2_3 et_pb_column_17  et_pb_css_mix_blend_mode_passthrough et-last-child">
				
				
				
				
				<div class="et_pb_with_border et_pb_module et_pb_team_member et_pb_team_member_8 clearfix  et_pb_text_align_left et_pb_bg_layout_light et_pb_team_member_no_image">
				
				
				
				
				
				<div class="et_pb_team_member_description">
					<h2 class="et_pb_module_header">Marianne van Amersfoort-Gerritsen</h2>
					<p class="et_pb_member_position">Translator</p>
					<div><p>The writer is a Dutch translator specializing in cookbook translations and subtitling from English into her mother tongue.&nbsp;</p>
<p>Instagram: <a href="https://www.instagram.com/translating.foodie/">translating.foodie</a></p></div>
					<ul class="et_pb_member_social_links"><li><a href="https://www.linkedin.com/in/marianne-van-amersfoort-gerritsen-1583805a/" class="et_pb_font_icon et_pb_linkedin_icon"><span>LinkedIn</span></a></li></ul>
				</div>
			</div>
			</div>
				
				
				
				
			</div>
				
				
			</div></div>
<p>Artikkeli <a href="https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km/tatw-marianne-from-the-netherlands/">TATW: Marianne from the Netherlands</a> julkaistiin ensimmäisen kerran <a href="https://xn--kntjmestari-l8aacb.fi/km">Kääntäjämestarin kirja</a>.</p>
]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
	</channel>
</rss>
