Mili Viita, Kääntäjämestarit ry
Nordic Translation and Interpretation Forum (NTIF), Malmö, 18.–20.11.2024
Osallistuin NTIF:ään viimeksi kaksi vuotta sitten. Lue tuon konferenssin kuulumiset ja NTIF:n tarkempi kuvaus aiemmasta blogikirjoituksestamme. Tuolloin alan tilanne oli hyvin erilainen kuin nyt, sillä ChatGPT:tä ei vielä ollut lanseerattu eikä nykyinen tekoälykiima ollut vielä alkanut. Tänä vuonna konferenssin teema oli Human Relevance.
Tällä kertaa lähdinkin konferenssiin teollisuusvakoilumielessä: halusin tietää, mitä alalle ja erityisesti sen isoille toimijoille kuuluu. Yllätyin siitä, että kaikkein suurimmat alan toimijat loistivat poissaolollaan. Paikalla oli lähinnä keskikokoisten pohjoismaisten käännöstoimistojen edustajia ja jonkin verran meitä yksinyrittäjiä.
Esitysten aiheet pyörivät pitkälti tekoälyn ja teknisten ratkaisujen ympärillä. Puhuttiin innovaatioiden tarpeellisuudesta. Tunnelma oli nyt hyvin erilainen kuin toissa vuonna: kaikki ovat selvästi huolissaan alan tulevaisuudesta – kääntäjän ammatti sellaisena kuin sen olemme tunteneet on mennyttä eikä paluuta entiseen ole.
Tarvitaanko ihmiskääntäjiä enää?
Jotkin käännösalan toimijat ovat viime aikoina kehittäneet uutta palvelutarjontaa, jossa ihmiskääntäjiä ei enää tarvita tai jossa me ihmiskääntäjät olemme korkeintaan valinnainen sivuhuomautus (ks. alla oleva kuva). Tällaista palvelua tarjoavat monet isot ja keskisuuret käännöstoimistot. Tässä Acoladin palvelukuvauksessa palvelun sisältö on mielestäni kiteytetty selkeimmin:
Lähde: Acoladin automatisoitu käännöstyönkulku
Laimeaa innovointipuhetta
Osallistuin NTIF:ssä think tankiin, jonka aiheena oli innovointi ja jonka moderaattorina toimi Robert Etches. Odotin sessiolta villiä ja rohkeaa ideointia alan tuleviksi palveluiksi. Osallistujat olivat kuitenkin sen verran varautuneita, että keskustelu jäi melko pintapuoliseksi. Kiinnostavaa sekin toki oli.
Toivon pilkahduksia
Minulle NTIF:n ohjelman parhaaseen antiin kuului walesilaisen Alun Gruffyddin kymrin kielen asemaa käsittelevä esitys. Gruffydd kertoi, miten kymrin kielen osaamista ja oppimista kehitetään ja edistetään sekä miten tärkeässä asemassa ihmiskääntäjät ja kymrin kielen asiantuntijat siinä ovat. Esitys oli tärkeä muistutus kielen ja kulttuurin vaalimisen tärkeydestä.
Toivoa ihmiskääntäjille antoivat myös Vintedin lokalisointiyksikköä edustaneet Martina Pancot and Justina Dolgovičienė. He kertoivat, miten kuluttajien väliseen käytetyn tavaran kauppaan tarkoitetun alustan käännöstoiminta hoidetaan. Vintedillä on omat freelance-kääntäjät, jotka tekevät yrityksen näkyvimmät sisällöt: markkinointitekstit, tuotetekstit, palvelukuvaukset, käyttöliittymän tekstit ja vastaavat. Käännöstoimistoja Vinted käyttää vähemmän näkyviin teksteihin, kuten tietosuojaselosteisiin ja vastaaviin.
Pancot ja Dolgovičienė avasivat paitsi käännösprosesseja myös prosesseihin liittyneitä haasteita ja niiden ratkaisuja, tekoälyn ja konekääntimien käyttöä sekä eri ratkaisujen käyttöön kuluvaa työaikaa. Kiinnostava – joskaan ei yllättävä – löydös oli, että tekoälyn tekemät tai kääntämät tekstit eivät välttämättä nopeuta työskentelyä. Kääntäjät nähdään aitoina kumppaneina, joiden mielipiteitä arvostetaan ja joiden palautetta paitsi itse käännösprosessista myös verkkokauppa-alustan sisällöstä kuullaan.
Miten ala sitten makaa?
Konferenssin lopuksi oli vuorossa Slatoria edustaneen Florian Faesin esitys kielipalvelualan tilasta. Faes esitteli koosteen Slatorin Translation as a Feature (TaaF) -raportista eli yritysten ohjelmistoihinsa lanseeraamista käännöksiä tarjoavista tekoälytoiminnoista. Yksi esimerkki on Dropboxin lanseeraama käännöstoiminto, jolla voi kääntää Dropboxiin ladattuja tiedostoja kieleltä toiselle.
Vaikka Faes totesikin, että perinteinen kääntäminen on kuollut, hän valoi silti uskoa siihen, että meillä ihmisilläkin on vielä tehtävää alalla. Se vain vaatii osaamisen ja palveluvalikoiman kehittämistä asiakkaiden toivomaan suuntaan sekä tietysti uusien asiakkaiden löytämistä.
Konferenssimatka oli kaikkinensa antoisa, ja nyt päässä surraa kaikenlaisia ajatuksia, jotka pitäisi ensin saada asettumaan suunnitelmien muotoon ja sitten toteutettua. Vaikka tunteet menivät konferenssin aikana laidasta laitaan, päällimmäiseksi jäivät toivo ja tahto kehittää omaa liiketoimintaa.
Artikkelikuva: NTIF / Martina Wärenfeldt
Konferenssitunnelmiin ja -sisältöihin voit tutustua myös NTIF:n Facebook-sivuilla Redanredan Oy:n Linda Saukko-Raudan livekuvitusten avulla (vaatii kirjautumisen)!
Mili Viita
Kääntäjä
Mili Viita on yksi Kääntäjämestarin kirjan tekijöistä, markkinointiin erikoistunut asiatekstinkääntäjä ja iloisen yrittäjyyden evankelista. Milillä on kokemusta sekä käännöstoimistosta työskentelystä että yrittäjyydestä. Erityisen lähellä Milin sydäntä on asiakaslähtöisyys, ja Mili pyrkiikin tekemään kielipalvelualasta paremman niin sillä toimiville asiantuntijoille kuin heidän asiakkailleen.
