Leni Vapaavuori, monikielisen viestinnän asiantuntija, Kääntäjämestarit ry.
Pääsin tutustumaan journalistisen kääntämisen saloihin ensimmäistä kertaa vuoden 2021 alussa, kun Turun Sanomien silloinen päätoimittaja Kari Vainio otti minuun yhteyttä ja kysyi, kiinnostaisiko minua suomentaa Financial Times -lehden artikkeleja kerran viikossa. Kauhun ja riemun sekaisin tuntein tartuin tehtävään. Aiempaa kokemusta artikkelien kääntämisestä minulla ei ollut, mutta sen sijaan valtavasti päättäväisyyttä hoitaa homma kunnialla. Onneksi minulla on kattavat kollegaverkostot, joista löytyivät avuksi juuri oikeat henkilöt. Näiden verkostojen kautta pääsin käsiksi myös toiseen äärimmäisen kiinnostavaan journalistiseen käännöstehtävään, nimittäin suomentamaan The Economist -lehden World Ahead in 2023 -julkaisua.
Financial Times -juttujen käännöksiä julkaistaan Turun Sanomien ja Ilkka-Pohjalaisen printtilehdissä ja verkkolehdessä viikonloppuisin, ja The Economistin erikoisliite World Ahead eli suomeksi Maailma (vuonna xxxx) ilmestyy vuosittain aina tammikuussa painettuna ja on lisäksi Helsingin Sanomien tilaajille luettavissa verkossa näköislehtenä.
Journalistisen tekstin käännösprosessi
Lehtijuttujen kääntäminen poikkeaa siinä mielessä muusta kääntämisestä, että aihepiirit vaihtelevat joka viikko ja siksi kääntämisen tueksi ei voi kerätä mitään asiakaskohtaista sanastoa tai termistöä. Samasta syystä käännöstyökalujen käytöstä ei ole ollut juurikaan iloa. Artikkelien kirjottajien polveileva ja rakenteeltaan mutkikas englannin kieli on myös konekääntimille kova pähkinä purtavaksi, ja niiden ehdotukset herättävät lähinnä hilpeyttä.
Yleensä käännösprosessini etenee tähän tapaan: Luen alkutekstin ajatuksella läpi ja merkitsen selvitettävät termit. Sen jälkeen tutkin, onko aiheesta kirjoitettu jo muissa suomalaisissa uutismedioissa, ja tutustun tähän sisältöön suomeksi. Toisinaan suomenkielistä uutisointia on nihkeästi, ja taustaksi pitää lukea vaikkapa lääketieteen tai tekniikan alan julkaisuja, akateemisia opinnäytteitä tai yritysten ja viranomaisten verkkosivuja. Olennaista tässä taustatyössä on ymmärtää käännettävän jutun aihepiiri niin hyvin, että pystyy kirjoittamaan siitä asiantuntevalla otteella. Tämä ei olekaan aina erityisen helppo juttu humanistille, ja esimerkiksi kvanttitietokoneista, kryptovaluutoista ja virtuaalivoimaloista kertovien juttujen kääntämiseen kului melkoisesti aikaa juuri laajan taustatyön vuoksi.
Kun käännös on valmis, toimitan sen kollegalle tarkistettavaksi. Työparina minulla on journalistiseen kääntämiseen ja/tai journalistisen tekstin tuottamiseen erikoistunut ammattilainen. Jos tekstissä on ollut erityisen haasteellisia kohtia, merkitsen ne tarkastajalle tiedoksi ja pyydän kiinnittämään niihin erityistä huomiota. Saatan myös perustella joitain käännösratkaisujani kommentein, ja pyytää niistä kollegan mielipidettä. Tarkastaja tekee omat muutosehdotuksensa suoraan käännökseeni ja saattaa esittää omia kommenttejaan. Käyn ehdotukset läpi ja hyväksyn tai hylkään ne, ja sen jälkeen toimitan valmiin käännöksen toimeksiantajille.
Jonkinlaisena yllätyksenä minulle tuli se, että toimittajat eivät juurikaan editoi käännöksiäni. Turun Sanomien toimittaja Anna Kuusela kertoi, että heidän tekemänsä muutokset ovat lähinnä otsikointiin liittyviä, sillä verkkolehden ja printtilehden otsikointitavat poikkeavat paljon toisistaan. Usein toimittajat koostavat jutun sisällöstä myös lyhyen ingressin, koska sellaisia alkuperäisissä jutuissa ei ole. Joskus alkuperäisessä jutussa ollut väliotsikointi on poistettu, joskus väliotsikkoja on lisätty. Myös Maailma 2023 -julkaisussa suurimmat muutokset olivat otsikoissa, jotka poikkesivatkin täysin omista ehdotuksistani.
Innostavaa ja samalla haasteellista on irrottautua lähtötekstin rakenteista ja esimerkiksi tiedon esittämisen järjestyksestä, alla esimerkki Financial Timesin jutusta The start-ups seeking a cure for old age, joka julkaistiin Turun Sanomissa 8.1.2023.
When Nir Barzilai specialised in anti-ageing science 30 years ago, it was an act of hope. Now, the Israeli-American scientist believes the world is on the cusp of turning hope into reality, finding transformational drugs that prevent the effects of ageing that used to be viewed as inevitable.
“We are done with hope and promise. We are at the point between having promise and realising it,” says the director of the Institute for Aging Research at New York’s Albert Einstein College of Medicine.
Kun israelilais-amerikkalainen tiedemies Nir Barzilai erikoistui ikääntymistutkimukseen 30 vuotta sitten, vanhenemisen hidastaminen oli enemmänkin toiveajattelua. Nyt toiveista on tulossa totta, uskoo Barzilai, New Yorkissa toimivan Albert Einstein College of Medicine -korkeakoulun ikääntymistutkimuslaitoksen johtaja. Mullistavat uudet lääkehoidot saattavat estää aiemmin väistämättöminä pidettyjä ikääntymisen vaikutuksia. – Toiveikkuuden ja orastavien lupausten aika on ohi, nyt ollaan jo lähellä lupausten toteutumista, hän sanoo.
Onnekseni Financial Times ei ole asettanut kääntäjälle mitään rajoituksia, vaan käännöksen saa tehdä parhaaksi katsomallaan tavalla. The Economistin Maailma 2023 -julkaisun toimeksiannon yhteydessä tilaaja suorastaan painotti, että suomennoksen toivotaan olevan sujuvaa ja luontevaa kieltä, joka innostaa lukijaa lukemaan. Tämä onkin aina sangen antoisa lähtökohta kääntäjälle!
Lue myös Turun Sanomien uutinen käännettyjen Financial Times -artikkelien julkaisemisesta!
Leni Vapaavuori
Monikielisen viestinnän asiantuntija
Leni Vapaavuori on käännösviestinnän asiantuntija, jolle erityisesti luova ja viestinnällinen kääntäminen on lähellä sydäntä. Yli 20-vuotiseen kääntäjäuraan on mahtunut työskentelyä sisäisenä kääntäjänä käännöstoimistoissa, kieliasiantuntijana valtioneuvoston kansliassa ja nykyään itsenäisenä ammatinharjoittajana. Kääntäjän työssä parasta Lenin mielestä on jatkuva uuden oppiminen, antoisat aivoriihet kollegojen kanssa sekä yhteistyö kääntäjän asiantuntijuutta arvostavien asiakkaiden kanssa.