Mirka Lahti, kääntäjä, FM
Tätä pohtii moni aloittava kääntäjä ja elämän- ja työtilanteiden muuttuessa myös kokeneempi kääntäjä, etenkin jos kaikki munat on tullut pantua samaan koriin eli luotettu yhteen suureen asiakkuuteen, joka syystä tai toisesta päättyy.
Jos aloittaisin muinaisista roomalaisista, sanoisin että koko elämä on verkostoitumista – niin kuin se onkin. Se on sitä, että entiset koulukaverit, lapsuuden kaverit, pelikaverit, kerhokaverit, naapurit ja kylänmiehet tietävät, mitä teet työksesi. Aina ei tarvitse olla luotaantyöntävästi myymässä, vaan ihan missä tahansa, vaikka pihatalkoissa, voit jutustella naapurin kanssa ja kertoa, mitä teet työksesi, se voi ennemmin tai myöhemmin poikia myös töitä. Itselläni on asiakkuuksia tullut entisten koulukavereiden kautta – joko he itse tai he ovat vinkanneet minut jollekulle, ja olenpa jopa ihka oikean työpaikankin (eli työsuhteen) saanut opiskelukaverini kautta.
Aloittelijan on helpointa kokemuksen kerryttämisvaiheessa saada sysättyä jalkansa oven rakoon ihan perinteisellä työnhakumenetelmällä eli lähestymällä mahdollisimman monia suurempia kotimaisia ja etenkin ulkomaisia käännöstoimistoja täyttämällä lomakkeita ja lähettämällä CV:itään rekrytointiosoitteisiin. Puuduttavaa ja raakaa työtä monesti ilman mitään vastakaikua, mutta joskus se pää aukeaa pitkäaikaiseen asiakkuuteen. Oma pisin asiakkuuteni on kestänyt jo 27 vuotta, kontaktin sain – yllätys, yllätys – opiskelijavaihtokaverin kautta.
Jos olet kova pitchaaja ja palopuheiden pitäjä, erilaiset myynti- ja verkostoitumistilaisuudet voivat olla oiva paikka, mutta niissä osallistujien täytyy olla harvinaisen otollista asiakaskuntaa. Monet verkostoitumistilaisuudet tuntuvat olevan täynnä vain innokkaasti myymään tulleita verkostoitujia, joilla ei ole aikaa kuunnella, mitä muut verkostoitujat tekevät ja olisiko heidän kanssaan mahdollista saada synergiavaikutuksia. Suomessa asuvana ja toimivana ja suomeen päin kääntävänä markkinat tuntuvat usein olevan muualla – suomalaiset ovat kiinnostuneita kansainvälistymään eikä itselläni ole heille välttämättä mitään tarjottavana. Mutta sen lisäksi monilla paikkakunnilla on erilaisia yrittäjätapahtumia, co-working-tiloja, verkostoitumistilaisuuksia, joissa voi rennommin kokoontua tutustumaan potentiaalisiin yhteistyökumppaneihin – sellaisina näkisin kääntäjänä myös asiakkaat, sillä yhteistyöllä syntyy myös se paras käännöskin.
Edellä olen käsitellyt verkostoja lähinnä myynnin ja asiakkaiden saamisen näkökulmasta, mutta erittäin suuri merkitys on yhteistyö- ja tukiverkostoilla. Tukiverkostoja ovat kollegat, joille voi purkaa huoliaan ja murheitaan sekä mahdollista töiden ylivuotoa ja joiden kanssa voi pallotella termiongelmia, voi tehdä oikolukuyhteistyötä, yhteisprojekteja, pohtia hinnoitteluasioita ja kaikkea mahdollista ja mahdotonta omaan työhön ja sen ulkopuolelle liittyvää. Kollegoilta kuulet niksit ohjelmistojen käyttöön, vihjeet parhaista ohjelmistoista ja käytännöistä, opit uutta, ja toisaalta kuulet myös vinkit mahdollisista vältettävistä asiakkaista tai yhteistyökumppaneista – mikä sekin on tärkeää. Vaikka hyvä tapa oppia onkin kantapään kautta, niin vähemmän kirpaisee, jos asian oppii kaverin tai kollegan kantapään kautta ja pystyy itse ongelman välttämään.
Tukiverkostoja voi saada eri alojen yrittäjistä – teit töitä sitten freelancer-, yrittäjä-, kääntäjä- tai millä tahansa tittelillä. Kun katselee maailmaa välillä muiden yrittäjien (ja niiden potentiaalisten asiakkaiden) silmin, näkee ehkä jotain uutta omassa työssäänkin. Tai huomaa sen, että loppujen lopuksi me kaikki pyörimme lähtökohtaisesti samojen ongelmien ympärillä oli liikevaihto sitten 40 000, 400 000 tai 4 000 000 euroa vuodessa. Tietyt periaatteet ovat aina samat.
Yrittäjä ei näkyvyydellä elä, vaan elämiseen tarvitaan riihikuivaa rahaa, vaikka se olisikin bitteinä tilillä tai pankkikortin sirulla. Mutta sen verran pitää jokaisen itsensä työllistävän näkyä, että sinut voidaan löytää verkosta – some-näkyvyys ei sentään onneksi ole elinehto sen enempää ekstrovertille kuin introvertillekään kääntäjälle, mutta jotkin yhteystiedot verkosta pitää löytyä, vaikka sinä olisit se, joka toimeksiantoja etsii. Jonkinlainen verkkopresenssi kertoo, että olet olemassa ja että sinut voi tavoittaa: nettisivut, LinkedIn-profiili – jokin, joka kertoo ammattiosaamisestasi. Viime aikoina itselleni on tullut valtavasti huijausviestejä eri nimillä ja tarinoilla, jotka kertovat erinomaisesta suomen kääntämisen taidoista, joista itse suomenkielisenä tietysti näen, että tämä tyyppi nyt ei ainakaan suomea käännä mihinkään suuntaan – myös tästä syystä näen oman ammattilaisprofiilin vahvistamisen vaikka passiivisellakin profiililla erittäin tärkeänä, että sinut voi löytää joltakin uskottavalta sivustolta tai vaikka alan liiton jäsenluettelosta.
Hyvä asia on, että verkostoitua voi monella tapaa, jokaiselle löytyy se itselle sopivin muoto. Paras yhdistelmä syntyy tietysti yhdistämällä nämä kaikki – koko elämän, verkostoitumistilaisuudet, kollegaverkostot, tukiverkostot ja näyttäytymisen silloin tällöin oman alan konferensseissa ja muissa tilaisuuksissa, jokainen uusi koulutustilaisuus on samalla jonkinlainen verkostoitumistilaisuus. Palvellessani asiakkaita pyrin löytämään heille kääntäjän silloinkin, kun en itse ehdi tai pysty kääntämään, ja silloin ehdottoman tärkeää on, että voin suositella kollegaa. En koskaan suosittele tuntematonta kollegaa, vaan vain sellaisia, jotka olen todennut täyspäisiksi ja taitaviksi – suosittelu on aina myös uhka itselle, sillä jos suosittelen tyyppiä, joka ei vastaa asiakkaan laatuvaatimuksia, asetan myös oman maineeni vaakalaudalle. Suositteluun ei myöskään riitä, että tyyppi osaa kääntää, vaan hänen pitää osata myös kommunikoida asiakkaiden kanssa. Tätäkään en kollegoista tiedä, ellen ole verkostoitunut heidän kanssaan ja tehnyt yhteistyötä.
Summa summarum: Verkostoitua pitää itse. Kukaan ei löydä sinua, jollet muista kertoa olevasi olemassa. Sen sijaan tapoja on monia niin, että jokaisen on mahdollista löytää omat tapansa, omaan persoonaansa sopivat tapansa. Verkostoitua pitää myös monimuotoisesti, älä ajattele sitä pelkästään asiakashankintana, vaan muista ne tukiverkostot, hengenheimolaiset, sitä kautta olet selvillä kohtuullisesta hintatasosta, kohtuullisista työn tekemisen ehdoista. Verkostojen avulla palvelet asiakkaitasi ja asiakkaasi löytävät sinut. Kääntäjämestarin kirja on osoitus yhden kollegaverkoston yhteistyöstä, joka sai alkunsa kollegan puuskahduksesta suljetussa some-ryhmässä, että kyllä tällaista tarvittaisiin – ja niin se tehtiin. Itse.
Mirka Lahti
Kääntäjä
Mirka Lahti on asiatekstinkääntäjä, joka kääntää saksasta, ruotsista, englannista, norjasta ja tanskasta suomeksi, Kääntäjämestarit ry:n perustajajäsen, Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton entinen aktiivijäsen sekä Hervannan Yrittäjien ja Tampereen yrittäjien puheenjohtaja. Tämä blogikirjoitus liittyy Mirkan #kieli2022-konferenssissa pitämäänsä esitykseen Kannattavuus kasvuun ja näkyvyys nousuun verkostojen avulla.
