Tulkkien kesäkoulussa Berliinissä

Anna Mäntynen, konferenssitulkki

Kääntäjän ja tulkin ammatit sopivat uteliaalle ja uuden oppimisesta kiinnostuneelle ihmiselle kuin nenä päähän. Työtehtävien kautta pääsee tutustumaan aina uusiin asioihin ja ilmiöihin, ja tulkkauskeikat avaavat ovia maailmoihin, joihin yksityishenkilönä ei olisi mitään kosketuspintaa, ja paikkoihin, joihin ei muuten olisi mitään asiaa. Myös kielitaidossa riittää työsarkaa, vaikka kielten osaaminen olisikin jo korkealla tasolla. Ajatuskin siitä, että hallitsisi jonkin vieraana kielenä oppimansa kielen täydellisesti, on hullunkurinen, kun omassa äidinkielessäkin tulee alituiseen vastaan uutta sanastoa ja uusia ilmaisukeinoja – ja niitä myös syntyy koko ajan.

Oma B-työkieleni on saksa, ja olen innostunut parantamaan aktiivista saksan kielen taitoani osatakseni tulkata entistä paremmin suomesta saksaan. Viime vuonna vietin viikon Berliinissä kielikurssilla ja tutustuin samalla Saksan pääkaupunkiin, jossa olin käynyt monta kertaa vuosituhannen vaihteen molemmin puolin. Nyt tauko vierailujen välillä ei venähtänyt yhtä pitkäksi, sillä palasin kaupunkiin tämän vuoden elokuussa osallistuakseni saksan tulkeille tarkoitettuun kesäkouluun.

Törmäsin kesäkouluun sattumalta pari vuotta sitten etsiessäni mahdollisuuksia ammatilliseen lisäkoulutukseen ja saksan kielen preppaamiseen. Löysin netistä varsinainen aarteen, Skilliga-sivuston, johon on koottu tietoa kääntäjille ja tulkeille suunnatuista ilmaisista ja maksullisista lähi- ja verkkokoulutuksista sekä itseopiskeltavia aineistoja. Mukana on niin kielitaitoa ja yleisiä ammatillisia valmiuksia kehittäviä sisältöjä kuin ajankohtaisiin ja alakohtaisiin teemoihin johdattavia kursseja. Tarjontaa selatessani tunsin olevani kuin Liisa Ihmemaassa: Tämähän olisi kiinnostava juttu! Mahtavaa, että joku on laatinut tästäkin aiheesta kurssipaketin! Tuonne pitäisi päästä mukaan!

Tiivis viikko kesäisessä Berliinissä

Aiempien vuosien ohjelmien perusteella tulkkien kesäkoulu Berliinissä vaikutti niin mainiolta konseptilta, että halusin ilman muuta kokea sen. Tämänvuotiseen kesäkouluun, jota järjestää politiikan kieleen erikoistunut lingvisti Isabel Reißmann, osallistui 23 konferenssitulkkia ja tulkkiopiskelijaa lähinnä Euroopasta, mutta kaukaisimmat kollegat olivat lähteneet matkaan Kanadasta ja Brasiliasta asti. Kaikki tulkkasivat saksasta äidinkieleensä ja osa myös päinvastoin, ja suurin osa työskenteli EU-tulkkina joko kokoaikaisena virkamiehenä tai itseni tavoin freelancerina muiden tulkkaustöiden ohella. Brysselin ja Strasbourgin käytävillä tulee siis jatkossa varmasti vastaan Berliinistä tuttuja kasvoja. Lisäksi moni heistä muistanee minut silloin, jos heiltä kysytään, tuntevatko he ketään suomen tulkkia, ja minäkin mielelläni suosittelen kesäkoulusta tuttuja ammattilaisia. Viikko toimi siis paitsi tehokkaana kielikylpynä myös erinomaisena verkostoitumistilaisuutena.

Kesäkoulu kesti maanantaiaamusta perjantai-iltapäivään. Kolme päivää vietettiin kurssikeskuksessa vierailevia puhujia kuunnellen, ja kahtena päivänä vierailtiin kiinnostavissa kohteissa eri puolilla (valtavan suurta!) kaupunkia. Ohjelma oli suorastaan hengästyttävän tiivis mutta samalla äärimmäisen antoisa pitkälti sen vuoksi, että puhujat olivat järjestään aihealueensa huippuasiantuntijoita ja lisäksi erinomaisia esiintyjiä. Kuulimme esimerkiksi liittokansleri Merzin hallituksen sadasta ensimmäisestä päivästä, Saksan Israel-suhteesta ja saksalaisen ääri-/laitaoikeiston retoriikasta. Puhujina vierailivat muun muassa taloustieteilijä, joka oli toiminut DDR:n keskuspankin johtajana, sekä Saksan armeijan ensimmäinen kenttäpiispa. Jokaisen esitelmän yhteydessä syntyi vilkasta keskustelua, kysymyksiä esitettiin paljon, ja terminologiaa ja sanastoa käytiin läpi sekä esitelmien aikana että erikseen niiden jälkeen.

Vierailujen kohokohdat

Ensimmäisenä vierailupäivänä tutustuimme muun muassa Tränenpalastiin, joka oli Saksojen jaon aikana Berliinin vilkkain rajanylityspaikka lännestä itään, sekä historiaa huokuvaan liittopäivärakennukseen, jonka seinillä oli talon keväällä 1945 vallanneiden neuvostosotilaiden kirjoituksia. Hallituksen tiedotustilaisuudessa kuulimme ministeriöiden tiedottajien vastauksia toimittajien kysymyksiin, jotka koskivat mitä moninaisimpia sisä- ja ulkopoliittisia teemoja lääkärimaksuista ja asepalvelusuudistuksesta Palestiinaan, Yhdysvaltain ja EU:n välisiin tulleihin – ja liittokanslerin kravatteihin (videotallenteen kohdassa 00:43:49).

Toinen vierailupäivä osoittautui vielä ensimmäistäkin kiinnostavammaksi. Sen avasi vierailu Saksan puolustusministeriössä, jonka sisäpihalla Operaatio Valkyrie -elokuvastakin tuttu upseeri Stauffenberg teloitettiin mönkään menneen Hitlerin murhayrityksen jälkeen kesällä 1944. Ministeriössä käytiin huippuajankohtainen keskustelu NATOsta, Venäjästä, Ukrainasta ja Saksan puolustuskyvystä, joka oli kylmän sodan jälkeen päästetty rapautumaan. Isäntänämme ollut majuri päätyi virolaisen kollegan ja minun kysymysten ristituleen, kun halusimme tietää kaiken NATOn 5 artiklasta ja Saksan suhtautumisesta Venäjän rajanaapurien auttamiseen. Päivän päätteeksi meillä oli Tiergartenin puistossa valloittava opastus, jolla Berliinin osavaltion villieläinasiantuntija kertoi eläinten ja ihmisten rinnakkaiselosta kaupunkioloissa, kebabkioskilla päivystävistä cityketuista ja paikallisten haukkojen pulunmetsästysstrategioista.

Kesäkoulu täytti täydellisesti (suuret) toiveeni kielen oppimisesta ja uusien näkökulmien saamisesta Saksaan. Myös tämän blogin alussa mainitsemani mahdollisuus kurkistaa suljettujen ovien taakse toteutui vierailukäynneillä yli odotusten, ja tunnelma kurssilla oli letkeä mutta ehdottoman asiantunteva ja asiakeskeinen. Palasin viikon jälkeen kotiin kaikista uusista vaikutelmista ja havainnoista rättiväsyneenä mutta ehdottoman tyytyväisenä ja monta uutta kontaktia rikkaampana. Kotoa käsin aion seurata kesäkoulun järjestäjän verkossa pitämiä Saksan politiikan ajankohtaiskatsauksia ja Skilliga-sivuston erikielisiä blogeja.

Opintien monet polut

Yrittäjä ja ammatinharjoittaja vastaavat itse oman osaamisensa ylläpitämisestä ja kehittämisestä, ja koulutustarjontaa on yllin kyllin. Ikävä fakta tietenkin on, että aika ja raha rajoittavat sitä, mitä kaikkea voi todellisuudessa opiskella. Monet kääntäjät ja tulkit elävät kovia aikoja, kun teknologian kehitys ja talouden epävarmuus heijastuvat työtilaisuuksien määrään. Toisaalta silloin, kun kalenterissa on tavallista väljempää, olisi ainakin aikaa itsensä kehittämiseen, vanhentuneiden taitojen päivittämiseen tai kokonaan uusien temppujen oppimiseen. Omia koulutustarpeita ja -mahdollisuuksia pohtiessaan kannattaa muistaa, että omaan ammattialaan liittyvän ammatillisen koulutuksen menot voi vähentää täysimääräisesti verotuksessa, ja kääntäjän ja tulkin tehtävissä hyvin monenlaisen opin hankkiminen on perusteltua. Kurssimaksujen lisäksi vähennysoikeus koskee myös matkoja paikkakunnalle ja majoituskuluja, ja päivärahaankin on oikeus ainakin niiltä päiviltä, jotka sisältävät aktiivista ammatillista tekemistä.

Kielikurssit, muut koulutukset ja alan konferenssit antavat hyvän syyn ottaa kielikylpy ammatillisissa merkeissä. Siihen kylkeen voi liittää muutaman ansaitun loma- tai etätyöskentelypäivän. Verkkokoulutusten maailma taas on avoinna vaikka kotisohvalta käsin, jos budjetti tai elämäntilanne ei salli matkustamista. Johonkin erikoisalaan keskittyvä kurssi saattaa herättää alanvaihtoa miettivän kiinnostuksen ja avata uusia ammatillisia uria jossakin ihan muualla kuin kääntämisen ja tulkkauksen parissa.

Tämän Saksa-, saksa- ja tulkkauspainotteisen kertomukseni myötä haastan kaikki kollegat etsimään kiinnostavia ja omaan tilanteeseen sopivia koulutuksia. Kertokaa löytämistänne helmistä muillekin vaikkapa Kääntäjämestarin somessa ja muissa verkostoissa sekä kasvotusten tavattaessa! Kääntäjämestarille voi myös esittää ideoita ja toiveita koulutuksista, niin katsotaan, voitaisiinko niitä toteuttaa.

Artikkelikuvassa kesäkoulun osallistujat, kuva: Tanya Popova.