Valtioneuvostotiedon monet kieliaineistot

Niina Elomaa, erityisasiantuntija, terminologinen työ, valtioneuvoston kanslia

Valtioneuvoston 12 ministeriötä tuottavat vuosittain yli tuhat säädöstä, monta sataa julkaisua, toistatuhatta tiedotetta ja paljon muuta tekstiä. Valtioneuvoston verkkosivuilla käydään tietoa etsimässä yli kuusi miljoonaa kertaa ja ministeriöiden sivuilla varmastikin vähintään saman verran lisää. Julkaisujakin ladataan yli kaksi miljoonaa kertaa vuodessa.

Tekstejä ja sisältöjä on monenlaisia kuten myös tietoa hakevien käyttötarkoituksia. Paljon on myös muun kuin suomenkielisen tekstin tarvitsijoita. Valtioneuvoston kanslian käännös- ja kielitoimialan henkilöstö kääntää tai käännättää yhteistyökumppaneilla vuosittain toistasataatuhatta käännössivua. Tästä noin puolet koostuu säädösteksteistä ruotsin kielelle. Toinen puolisko sisältää monenlaista tekstityyppiä ja pienessä määrin myös henkilöstön kääntämiä kieliä (suomi, ruotsi, englanti, venäjä) laajempaa kielivalikoimaa.

Miten päästä kieliaineistojen äärelle
Finlex-säädöskokoelmassa on julkaistu kaikki säädökset suomeksi ja ruotsiksi. Englannin- ja muun vieraskielisen säädöstekstin lähteille pääsee selailemalla säädöskäännöksiä tai hakemalla tiettyä säädöstä sen numerolla. Vaikkei säädöksestä löytyisi koko käännettyä tekstiä, sen englanninkielinen nimi saattaa olla tallennettu Finlexiin. Vain keskeisimpiä säädöksiä käännetään englanniksi ja vain harvoin muille kielille. Oikeusministeriössä on muuten käynnistynyt Finlexin kehittämishanke, jossa pyritään muun muassa tuottamaan monikielinen näkymä erikielisten säädöstekstien vertailuun.

Ministeriöiden julkaisusarjoissa ilmestyvät julkaisut löytyvät PDF-muodossa valtioneuvoston julkaisuarkisto Valtosta. Julkaisuissa on usein kuvailulehdet ruotsiksi ja englanniksi, mutta myös kokonaisia julkaisuja on käännetty. Valton hakutoiminto kohdistuu julkaisujen nimiin ja asiasanoihin. Haku- ja asiasanoja voi käyttää myös ruotsiksi ja englanniksi. Näppärää on selata julkaisuja asiasanan mukaan tai julkaisusta vastaavan ministeriön mukaan tai seurata viimeisimpiä lisäyksiä.

Valtioneuvoston ja ministeriöiden verkkosivuilla on paljon tietoa eri kielillä. Pääsivut ja keskeiset tiedotteet ja aineistot käännetään ruotsiksi ja englanniksi, ja käännöksiin on tarjolla kielivalikko. Osin löytyy muitakin kieliä ainakin oikeusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön sivuilla sekä ulkoasiainministeriön kahdeksalla kielellä ylläpitämältä ThisisFINLAND-sivustolta. Teemakokonaisuuksilla ja hankkeilla voi olla omat monikieliset sivut esim. suomi.fi, vaalit.fi, astettaalemmas.fi, soteuudistus.fi ja haeavustuksia.fi.

Termejä tai ilmaisuja etsiessään kannattaa kokeilla rajausta johonkin tiettyyn verkkoympäristöön ja osuman löytyessä etsiä vastaava teksti kohdekielellä, esim.
aluevaltuusto site:soteuudistus.fi
”päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla” site:finlex.fi
Kohdekielisellä termillä voi vastaavanlaisella haulla kokeilla, onko kyseistä termiä tai ilmaisua jo käytetty jossakin tietyn sivuston verkkotekstissä tai julkaisussa.

Sanastot ja käännöksiä koskevat ohjeet
Selkeiden ja vakiintuneiden tai vahvistettujen termien käyttö on kääntämisessä keskeistä ja niiden löytäminen usein aikaa vievää. Valtioneuvoston kanslian käännös- ja kielitoimiala pyrkii sanastotyöllään osaltaan selkeyttämään viestintää ja edistämään termien löytämistä ja niiden yhtenäistä käyttöä valtionhallinnon teksteissä. Kääntäjät ja terminologit selvittävät jatkuvasti uusia termejä, tekevät ehdotuksia käännöksiksi ja usein neuvottelevat termeistä asiantuntijoiden kanssa.

Erilaajuisiin sanastoihin kootaan valtionhallinnon käsitteiden termisuosituksia pääasiassa suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, osin venäjäksi ja tarvittaessa muilla kielillä. Etenkin keskeisimmät ja mittavina hankkeina tuotetut sanastot julkaistaan valtioneuvoston termipankki Valterissa, jossa viimeisimpinä päivityksinä ovat mm. Virastot ja laitokset -sanasto sekä uusi Hallinnon erikoistermit -sanasto. Maaliskuussa 2023 Valteriin tulee taas uutta aineistoa.

Valtioneuvoston kanslian kieliasiantuntijat osallistuvat myös muiden toimijoiden julkaisemien valtionhallinnon erikoisalojen sanastojen työhön tai kommentoivat sanastoja. Näitä sanastoja julkaistaan Valtioneuvoston yhteisessä julkaisuarkisto Valtossa (löytää esim. hakusanalla ’sanasto’) sekä Sanastokeskuksen TEPA-termipankissa ja Digi- ja väestötietoviraston Sanastot-työkalussa.  Viimeaikaisia tällaisia sanastoja ovat esimerkiksi Opetus- ja koulutussanasto (fi-sv-en) ja Valtionavustustoiminnan sanasto (fi-sv-en), joita molempia laajennetaan edelleen, sekä Kotoutumisen sanasto (fi-sv).

Suppeammat, käännöstyön ohessa kootut ajankohtaisaiheiden sanastot julkaistaan PDF-muodossa valtioneuvoston kanslian Sanastot ja ohjeet -verkkosivulla. Ohjeita on laadittu etenkin ruotsinkielisen säädöskielen tueksi ja englanninkielisissä teksteissä esiintyvien kielipulmien ratkaisemiseksi. Ohjeiden joukossa on muun muassa valtioneuvoston englanninkielisiä käännöksiä ohjaava English Style Guide ja Twitter-ohje (PDF-tiedostoja).

Ruotsin säädöskääntämisen tueksi on julkaistu Svenskt lagspråk i Finland -opas, jonka kattava sanasto-osuus (fi-sv) löytyy myös Valterista. Ajankohtaisia lakikielen kielikysymyksiä ja termisuosituksia käsittelee Valtioneuvoston ruotsin kielen lautakunnan tiedotuslehti Språkråd. Englannin säädöskääntämistä ohjaa Säädösten kääntäminen englanniksi ja valtiosopimusten suomentaminen -opas sekä Lainsäädäntösanasto (fi-sv-en, PDF-tiedosto; myös Valterissa).

Sote-uudistuksen huipennuttua hyvinvointialueiden aloittamiseen vuodenvaihteessa moni voi kokea kaksi uudistukseen liittyvää sanastoa tällä hetkellä hyvinkin keskeisiksi. Sosiaali- ja terveysministeriön johdolla laadittu Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset käsitteet (fi-sv-en-ru) löytyy Valterista, Tepa-termipankista ja Sote-sanastot-palvelusta. Valtioneuvoston kanslian käännös- ja kielitoimialan oma, Laaja sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistamisen sanasto (fi-sv-en, PDF-tiedosto) on puolestaan käytettävissä PDF-tiedostona ja Valterissa (osana Hallinnon erikoistermit -sanastoa; englanti lisätään Valteriin maaliskuussa). Hiljattain on myös päivitetty tiedostoa Suomen hallintorakenteeseen liittyviä termejä sekä hyvinvointialueiden, maakuntien ja kuntien nimet (fi-sv-en-ru, PDF-tiedosto). Sote-uudistuksen eri vaiheiden terminologia onkin ollut kestoaihe terminologien työpöydällä jo ainakin vuodesta 2015 asti. On erityisen palkitsevaa, että tämä termistö alkaa olla koottuna, vaikka joistakin termeistä epäsäännöllisin väliajoin aina keskustellaankin. Hyvinvointialue ja ohjaus eri kielillä monissa yhdyssanoissa ja sanaliitoissa ovat sellaisia. Sote-uudistuksen rinnalla on viime vuodet koostettu myös koronasanastoa (PDF-tiedosto). Nyt käynnissä on mm. Natoon liittyvää sanastotyötä.

Myös muut virastot ja toimijat ovat laatineet hyödyllisiä sanastoja valtionhallinnon erikoisaloista. Kooste linkeistä julkishallinnon virastojen, laitosten, yhdistysten tai muiden toimijoiden ylläpitämiin sanastoihin on myös tarjolla vnk.fi:ssä.

Lisäksi valtionhallinnon tekstejä kääntäville tarkoitettuja käännösmuisteja on vapaasti hyödynnettävissä. Muistit sisältävät ministeriöiden julkaisemia, suomenkielisiä keskeisiä strategioita, selontekoja ja muita tärkeitä asiakirjoja ja niiden käännöksiä tmx-muodossa. Käännösmuistiohjelmassa teksteihin voi kohdistaa konkordanssihakuja termien löytämiseksi. Viime vuosien aineistoja sisältävä käännösmuisti (Hallituskaudet 2015–2023) pyritään julkaisemaan alkuvuonna.

Kieli on tärkeä työkalu
Kieli on niin julkishallinnon työntekijän kuin kääntäjänkin tärkein työkalu. Kuten Hyvin suunniteltu, puoliksi kirjoitettu. Apuneuvoja tekstintekijälle -oppaassa todetaan, ”käytännössä kaikki, mitä hallinnossa tehdään, tapahtuu kielen avulla”. Niin virkamiesten laatimissa kuin käännetyissäkin teksteissä ”on tärkeää, että lukija ymmärtää vaivatta hänelle tarkoitetut tekstit”. Hyvin kirjoitetut tekstit on myös helpompi kääntää. Valtioneuvoston kanslian kieliasiantuntijat seuraavat tiiviisti selkeän kielen linjauksia ja neuvoja myös käännösten kohdekielillä (esim. Klarspråk 1, 2; Clarity, Plain). Selkeän kielen lisäksi usein on tärkeää pyrkiä yhdenvertaiseen ja sukupuolineutraaliin ilmaisuun (esimerkkejä englannin kielellä).

Valtioneuvoston kanslia tarjoaa termineuvontaa osoitteessa termineuvonta.vnk@gov.fi.